Aoun haki Vatikaanilta tukea Israelin ja Libanonin jumittuneelle sopimukselle

Libanonin presidentti Joseph Aoun tapasi torstaina 20. elokuuta paavi Leo XIV:n Vatikaanissa tilanteessa, jossa väkivalta Etelä-Libanonissa on kiihtynyt ja Israelin, Libanonin ja Yhdysvaltojen 26. kesäkuuta solmiman puitesopimuksen toimeenpano on ajautunut vaikeuksiin.

Vatikaanin mukaan Pyhä istuin suhtautuu sopimukseen myönteisesti, mutta on ilmaissut olevansa “vakavasti huolissaan” sen toteuttamista hidastavista ongelmista. Samalla Vatikaani ilmoitti tukevansa toimia sopimuksen toimeenpanemiseksi.

Mitä Aoun pyysi Vatikaanilta?

Libanonin presidentinkanslian mukaan Aoun kiitti paavia tämän aiemmasta tuesta Libanonille ja pyysi häntä jatkamaan maan vaatimusten tukemista kansainvälisillä foorumeilla. Aounin esittämät tavoitteet olivat:

• Etelä-Libanonin kylien, infrastruktuurin ja siviilien vastaisten hyökkäysten välitön lopettaminen;
• Israelin vetäytyminen Libanonin alueella miehittämiltään alueilta;
• 26. kesäkuuta solmitun puitesopimuksen toimeenpano; sekä
• periaate, jonka mukaan Libanonin valtiolla on yksinomainen toimivalta sota- ja rauhanpäätöksissä.

Tapaamisen ydin oli siis diplomaattinen: Beirut haki Vatikaanilta kansainvälistä painostusta, jolla sopimuksen turvallisuusjärjestelyistä tehtäisiin vastavuoroisia ja Libanonin valtion asemaa vahvistettaisiin.

Mitä kesäkuun puitesopimus sisältää?

Sopimus ei ole valmis rauhansopimus, joka ratkaisisi kaikki kiistat kerralla. Se on vaiheittainen turvallisuusjärjestely, jonka keskeisiin kohtiin kuuluvat Hizbollahin asteittainen aseistariisunta, Libanonin asevoimien sijoittaminen eteläisille alueille sekä Israelin vaiheittainen vetäytyminen.

Järjestely perustuu myös valvontaan ja todentamiseen. Aiemmin raportoidun mallin mukaan Libanonin armeija ottaisi ensin turvallisuusvastuun niin sanotuilla pilottialueilla. Israelin joukkojen olisi määrä siirtyä pois näiltä alueilta sen jälkeen, kun turvallisuusehtojen täyttyminen ja aseellisten ryhmien sotilaallisen infrastruktuurin purkaminen olisi varmistettu.

Juuri tämä vaiheistus on kiistan keskiössä. Hizbollahin johtaja Naim Qassem torjui Yhdysvaltain välittämän sopimuksen ja ilmoitti aseellisen vastarinnan jatkuvan. Israel puolestaan on pitänyt joukkojaan julistamallaan turvavyöhykkeellä eikä ole vetäytynyt kokonaan.

Paavin tuki on diplomaattista, ei toimeenpanevaa

Paavin tapaamisen jälkeen Aoun keskusteli kardinaali Pietro Parolinin kanssa. Parolin toimii Pyhän istuimen valtiosihteerinä. Mukana oli myös valtiosihteerinä kansainvälisistä suhteista toimiva arkkipiispa Paul Richard Gallagher.

Vatikaanin mukaan keskusteluissa käsiteltiin puitesopimusta, Etelä-Libanonin rajan vakauttamista sekä oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttamista.

Vatikaani ei ilmoittanut uudesta valvontamekanismista, sotilaallisesta operaatiosta tai virallisesta sovittelujärjestelystä. Sen viesti oli poliittinen ja diplomaattinen: sopimuksen toimeenpanoa tuetaan, mutta sen toteuttamisen vaikeuksista varoitetaan julkisesti.

Miksi tapaaminen oli kiireellinen?

Diplomaattinen vetoomus esitettiin samaan aikaan, kun YK:n Libanonin väliaikaisjoukot eli UNIFIL raportoivat sotilaallisen toiminnan voimakkaasta lisääntymisestä.

UNIFIL ilmoitti kirjanneensa 5.–16. elokuuta keskimäärin 137 ammusta tai muuta lentorataa päivässä. Yhtenä lauantaina määrä oli 208 ja seuraavana sunnuntaina 185.

Lisäksi UNIFIL raportoi yli 1 700 Libanonin ilmatilan loukkausta 21. kesäkuuta ja 11. elokuuta välisenä aikana. Samalla ajanjaksolla rauhanturvaajat havaitsivat yli 100 ilmaiskua ja yli 1 800 Israelin asevoimien laukaisemaa ammusta tai muuta projektiilia.

Libanonin valtiollinen media kertoi erikseen Israelin iskuista Ansarin ja Deir al-Zahranin alueilla. Niissä kuoli ainakin 11 ihmistä, heidän joukossaan kolme lasta ja kaksi naista. Presidentti Aoun sanoi iskujen osoittavan, kuinka vaikeaa neuvotteluprosessi ja puitesopimuksen toimeenpano ovat.

Luvut kuvaavat diplomaattisten keskustelujen taustalla olevaa turvallisuustilannetta. Ne eivät tarkoita, että Vatikaanilla olisi suora keino pakottaa osapuolet noudattamaan sopimusta. Ne auttavat kuitenkin selittämään, miksi Beirut etsii lisää kansainvälistä tukea järjestelyn pysähtyessä ja väkivallan jatkuessa.

Myös Libanonin kristillinen perintö oli esillä

Joidenkin vierailua koskevien raporttien mukaan Aoun esitteli paaville autuaan patriarkka Elias Hoayekin pyhäinjäännöksiä. Eleen on kuvattu korostavan Libanonin kristillistä perintöä. Yksityiskohtaa ei kuitenkaan mainittu Vatikaanin virallisessa tiedotteessa, joten siitä saatavilla oleva julkinen näyttö on rajallinen.

Mitä Roomassa tapahtuu seuraavaksi?

Aounin vierailun oli määrä jatkua tapaamisilla Italian presidentin Sergio Mattarellan ja pääministerin Giorgia Melonin kanssa. Keskustelujen aiheisiin kuuluivat Etelä-Libanonin kansainvälisten joukkojen tulevaisuus sekä ranskalais-italialainen aloite monikansallisesta järjestelystä, joka voisi korvata UNIFILin tai jatkaa sen tehtäviä operaation mandaatin lähestyessä loppuaan.

Tällaiset keskustelut voivat vaikuttaa siihen, miten mahdollinen tuleva valvonta- ja todentamisjärjestelmä rakennetaan. Välitön ongelma on kuitenkin ennallaan: puitesopimus edellyttää useita toisiaan seuraavia toimia, joista Israel, Libanon ja Hizbollah eivät edelleenkään ole yksimielisiä. Samaan aikaan Etelä-Libanonin väkivalta jatkuu.