Mitä Kushnerin tapaaminen Hamasin kanssa merkitsee jumittuneelle Gaza-suunnitelmalle?

Jared Kushner tapasi Hamasin poliittisen johtajan Khalil al-Hayyan Egyptissä sunnuntaina 16. elokuuta, kun Yhdysvallat ja alueelliset välittäjät yrittivät käynnistää uudelleen Gazan jumittuneen tulitauko- ja jälleenrakennuskehyksen. Keskeinen kiista koski sitä, miten Hamasin ilmoittama halu luopua aseistaan muutettaisiin todettaviksi ja valvottaviksi toimiksi – ja hyväksyisikö Israel suunnitelmaan kuuluvan vetäytymisen sekä sodanjälkeiset järjestelyt.

Ketkä osallistuivat Egyptin keskusteluihin?

Tapaaminen järjestettiin El Alameinissa, Egyptin Välimeren-rannikolla sijaitsevassa lomakaupungissa. Hamasin valtuuskuntaa johti al-Hayya, ja välitystyössä olivat mukana myös Egyptin, Qatarin ja Turkin viranomaiset.

Yhdysvaltojen ja kansainvälisen osapuolen tarkasta kokoonpanosta on eri tietoja. Yhden raportin mukaan Kushner osallistui kolmen lähettilään ryhmään, joka tapasi al-Hayyan. Toisen mukaan mukana olivat Board of Peace -elimen edustajat Nickolay Mladenov ja Tony Blair. Koska tiedot perustuivat nimettöminä puhuneisiin viranomaisiin ja diplomaatteihin, virallista osallistujaluetteloa tai keskustelupöytäkirjaa ei ole julkistettu.

Kushner tapasi El Alameinissa myös Egyptin presidentin Abdel Fattah el-Sisin. Egyptin presidentinhallinnon mukaan keskusteluissa korostettiin kaikkien osapuolten velvollisuutta täyttää Gazan tulitaukosopimuksen mukaiset sitoumuksensa.

Mitä Kushner vaati Hamasilta?

Yhdysvaltojen neuvotteluyritys keskittyi uuden poliittisen lupauksen sijaan aseistariisunnan, hallinnon ja sopimuksen käytännön toimeenpanon yksityiskohtiin. Kushner painosti Hamasia:

• luopumaan aseistaan Gazassa konkreettisin ja todennettavin toimin;
• luopumaan kaikesta tulevasta roolista alueen hallinnossa; ja
• aloittamaan hallintovallan siirtämisen uudelle hallinnolle.

Yhdysvaltojen tukema, 15-kohtainen tiekartta sisältää lisäksi Israelin vetäytymisen Gazasta sekä alueen jälleenrakentamisen uuden palestiinalaisen siviilihallinnon alaisuudessa.

Käytännössä ratkaiseva kysymys oli, mitä ”aseistariisunta” tarkoittaisi. Raporttien mukaan tavoitteena oli muuttaa Hamasin velvoitteet yleisestä lupauksesta toimiksi, joita voidaan valvoa ja todentaa.

Miten Hamas vastasi – ja mikä jäi auki?

Hamas vahvisti tiettävästi tapaamisessa sitoutumisensa sopimukseen. Aiemmissa raporteissa kerrottiin, että järjestö oli periaatteessa suostunut luovuttamaan aseensa uudelle Gazaa hallinnoivalle komitealle osana suunnitelmaa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Hamas olisi hyväksynyt kaikki Kushnerin esittämät toimeenpanon yksityiskohdat. Julkisissa raporteissa ei ole kattavaa tietoa Hamasin ehdoista, aseistariisunnan vaiheistuksesta, suunnitellusta valvontamekanismista tai aikataulusta. Nämä yksityiskohdat ovat edelleen ratkaisematta.

Tapaamisen jälkeen Hamas kehotti välittäjiä ja Board of Peace -elintä painostamaan Israelia suunnitelman toimeenpanoon, yhden raportin mukaan. Reaktio kuvastaa pattitilanteen kaksipuolisuutta: Washington vaati Hamasilta mitattavia toimia, kun taas Hamas vaati Israelilta vastaavaa suunnitelman toteuttamista.

Miksi Netanyahun kanta on ratkaiseva?

Kushnerin odotettiin matkustavan Israeliin tapaamaan pääministeri Benjamin Netanyahua maanantaina 17. elokuuta. Tapaaminen seurasi Netanyahun julkista torjuntaa 15-kohtaiselle tiekartalle, jossa tiettävästi edellytettiin Hamasin aseistariisuntaa, Israelin joukkojen vetäytymistä ja uuden siviilihallinnon perustamista Gazaan.

Israelin torjunta on neuvottelujen välitön diplomaattinen este. Saatavilla olevat raportit eivät erittele kaikkia Netanyahun vastustamia kohtia. Niiden perusteella hän torjui suunnitelman tai sen keskeisiä osia, erityisesti Israelin vetäytymiseen ja Hamasin aseistariisunnan ehtoihin liittyen.

Kushnerin tapaamisten järjestys oli siten diplomaattisesti johdonmukainen: ensin pyrittiin saamaan Hamasilta konkreettinen sitoumus ja sen jälkeen painostamaan Netanyahua vastaaviin toimiin. Ei ollut vielä selvää, riittäisikö tämä murtamaan Israelin vastustuksen.

Alueen hallitukset tuomitsivat Israelin kannan

Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja seitsemän muuta arabialaista tai islamilaista maata julkaisivat yhteisen lausunnon, jossa ne tuomitsivat Israelin päätöksen torjua uudet yritykset panna Trumpin Gaza-suunnitelma täytäntöön. Allekirjoittajiksi ilmoitettiin Arabiemiirikunnat, Qatar, Jordania, Indonesia, Pakistan, Turkki, Saudi-Arabia ja Egypti.

Raportin mukaan lausunnossa tuomittiin myös Israelin torjunta palestiinalaisvaltiota kohtaan. Lausunnon merkitys oli ennen kaikkea poliittinen, ei operatiivinen: alueen hallitukset vierittivät julkisesti vastuun rauhanpyrkimysten jumittumisesta Israelille samalla, kun Kushner yritti edistää tiekarttaa suorilla ja välitetyillä keskusteluilla.

Mitä Gazan jatkuvista iskuista tiedetään?

Diplomaattiset ponnistelut tapahtuivat samaan aikaan, kun Gazasta raportoitiin jatkuvista Israelin ilmaiskuista. CNBC:n mukaan Yhdysvaltojen lähettiläät tapasivat egyptiläisiä, qatarilaisia ja turkkilaisia välittäjiä Israelin jatkaessa ilmaiskuja alueella. Toisen raportin mukaan tulitauko oli hidastanut Israelin hyökkäyksiä, mutta ei pysäyttänyt niitä kokonaan.

Toimitettu aineisto ei vahvista luotettavasti iskujen määrää, kohteita, uhreja tai sitä, rikkoivatko tietyt tapaukset jotakin tiettyä tulitaukosopimuksen kohtaa. Näitä tietoja ei voi päätellä pelkistä diplomaattisista raporteista.

Lopputulos

Egyptin tapaaminen osoitti diplomatian elpymistä, ei uuden sopimuksen syntymistä. Kushner pyrki vahvistamaan Hamasin sitoutumista kehykseen, johon kuuluvat aseistariisunta ja hallintovallan siirtäminen. Vaikeimmat kysymykset – miten aseistariisunta todennetaan, mitä ehtoja Hamas sille asettaa ja vetäytyykö Israel – jäivät kuitenkin avoimiksi.

Seuraava ratkaiseva etappi oli Kushnerin suunniteltu tapaaminen Netanyahun kanssa. Niin kauan kuin molemmat osapuolet eivät hyväksy vastavuoroisia ja todennettavia toimia, 15-kohtainen tiekartta pysyy jumissa uudesta neuvottelukierroksesta huolimatta.