Ghana painostaa Venäjää kansalaistensa värväyksestä Ukrainan sotaan

Ghana vaati 17. elokuuta Moskovassa Venäjältä toimia sen jälkeen, kun maa kertoi kansalaistensa päätyneen taistelemaan Venäjän puolesta Ukrainassa. Ghanan ulkoministeri Samuel Okudzeto Ablakwa sanoi venäläisen kollegansa Sergei Lavrovin sitoutuneen työskentelemään ongelman ratkaisemiseksi. Kiistan keskiössä on Ghanan ilmoittama luku: 62 kuollutta ja 15 kateissa.

Mitä Moskovassa sovittiin?

Ablakwan mukaan hän otti ghanalaisten nuorten värväyksen suoraan esiin Lavrovin kanssa. Hänen mukaansa Ghana ja Venäjä sitoutuivat yhteistyöhön niin sanotun laittoman värväyksen lopettamiseksi.

Tämä tarkoittaa kuitenkin lupausta asian käsittelemisestä, ei vahvistusta siitä, että Venäjä olisi jo lopettanut kaiken värväyksen. Venäläisraportoinnin mukaan Ghanan pyyntö siirtyy toimivaltaisten viranomaisten arvioitavaksi ja kuuluu Venäjän puolustusministeriön toimivaltaan.

Ghanan ilmoittama uhriluku

Ablakwa kertoi, että 62 ghanalaista on kuollut sodassa ja että 15 muun ilmoitetaan olevan kateissa. Samat luvut toistuivat useissa tapaamista käsitelleissä uutisissa, myös ministerien yhteiseen lehdistötilaisuuteen perustuvissa raporteissa.

Lähteet eivät kuitenkaan vahvista, kuinka monta ghanalaista on kaiken kaikkiaan värvätty Venäjän palvelukseen vuoden 2022 jälkeen. Saatavilla ei myöskään ole riippumattomasti varmistettua erittelyä siitä, kuinka moni on yhä elossa, palvelee sopimussotilaana tai on mahdollisesti houkuteltu tehtävään harhaanjohtavilla lupauksilla.

Lavrovin selitys poikkeaa Ghanan näkemyksestä

Lavrov vahvisti tapaamista koskeneiden raporttien mukaan, että ghanalaiset ovat allekirjoittaneet sopimuksia Venäjän puolustusministeriön kanssa. Hänen mukaansa päätöksiin vaikuttivat solidaarisuus Venäjää kohtaan sekä aineelliset ja taloudelliset syyt.

Venäjän selitys on ristiriidassa Ghanan kuvauksen kanssa, jossa värväystä pidetään laittomana. Lisäksi useissa raporteissa on kerrottu värväysverkostoista, jotka ovat lähestyneet afrikkalaisia välikäsien kautta ja tarjonneet hyvin palkattua siviilityötä. Saatavilla oleva aineisto esittää näin kilpailevia kuvauksia siitä, miten ihmiset päätyivät Venäjän palvelukseen, mutta se ei ratkaise itsenäisesti sitä, kuinka laajaa mahdollinen petos tai painostus oli juuri Ghanan tapauksissa.

Kyse on laajemmasta Afrikkaa koskevasta kiistasta

Ghanan valitus liittyy laajempaan kiistaan, jossa useat Afrikan maat ovat ilmaisseet huolensa kansalaistensa värväyksestä. Lavrovin mukaan Venäjä on saanut vastaavia yhteydenottoja Etelä-Afrikasta, Keniasta ja Botswanasta.

Raporttien mukaan värväyksessä on käytetty välikäsiä ja siviilityöksi naamioituja tarjouksia. Huolta on herännyt muun muassa Keniassa, Ghanassa ja Etelä-Afrikassa. Kenian tiedusteluviranomaisten kerrottiin tunnistaneen yli 1 000 kenialaista värvättyä, vaikka maan viranomaiset eivät pystyneet ilmoittamaan kaikkien mukana olevien kansalaisten tarkkaa määrää.

Ukrainan ulkoministeriö ilmoitti elokuussa, että Venäjän asevoimiin oli värvätty vähintään 2 982 ihmistä 37 Afrikan maasta ja että 486 heidän tiedettiin kuolleen. Luvut ovat Ukrainan ilmoittamia, joten niitä on pidettävä väitteinä tai tiedusteluun perustuvina arvioina, ei kaikkien osapuolten vahvistamana kokonaismääränä.

Aiemmissa ukrainalaisraporteissa puhuttiin yli 1 700 Venäjän puolella taistelevasta afrikkalaisesta. Ero kuvastaa sitä, että luvut vaihtelevat ajankohdan, määritelmän ja lähteen mukaan.

Miten värväyksen väitetään tapahtuvan?

Tätä tapaamista koskevissa raporteissa kuvataan toimintamalli, jossa mahdollisia värvättyjä lähestytään kolmansien osapuolten kautta ja heille tarjotaan siviilityötä, joskus houkuttelevalla palkalla.

Muut selvitykset ja Ukrainan raportointi väittävät, että käytössä on ollut laajemmin petollisia tai painostavia keinoja. Ihmisille on voitu tarjota työ- tai opiskelupaikkaa, korkeaa palkkaa, Venäjän kansalaisuutta tai muita etuja.

Kuvaukset koskevat laajempaa värväysjärjestelmää eivätkä todista, että jokaista ghanalaista olisi painostettu tai johdettu harhaan. Saatavilla oleva aineisto ei vahvista kaikkia yksittäisiin tapauksiin, värvääjiin tai värväyskanaviin liittyviä yksityiskohtia.

Neuvotteluissa käsiteltiin myös muita suhteita

Värväyskiista ei ollut tapaamisen ainoa aihe. Venäjä ja Ghana allekirjoittivat sopimuksen, joka poistaa viisumivaatimuksen diplomaatti- ja virkapassin haltijoilta. Sopimuksesta raportoineen uutisoinnin mukaan tieto perustui Ghanan ulkoministeriöön.

Lavrovin mukaan maat valmistelivat lisäksi hallitustenvälisen kauppa-, talous-, tiede- ja teknologiayhteistyökomission kokousta Moskovassa ennen vuoden 2026 loppua. Tämä kertoo siitä, että värväyskiistaa käsiteltiin laajemman kahdenvälisen yhteistyön rinnalla eikä se syrjäyttänyt muuta diplomaattista asialistaa.

Mitkä asiat ovat yhä vahvistamatta?

Saatavilla olevat lähteet eivät vahvista:

• Ghanan kansalaisten yhteenlaskettua värvättyjen määrää vuoden 2022 jälkeen;
• tarkkaa venäläistä tutkinta- tai arviointielintä puolustusministeriön ja toimivaltaisten viranomaisten yleisiä mainintoja lukuun ottamatta;
• kaikkien raportointijaksojen kattavaa lukua kuolleista afrikkalaisista värvätyistä;
• Panamaan liittyviä väitteitä;
• lopullista arviota painostuksesta jokaisessa ghanalaisessa tapauksessa; tai
• alkuperäisessä kysymyksessä esitettyjä laajempia Sahelin geopoliittisia johtopäätöksiä.

Ukraina on lisäksi väittänyt, että Venäjä suunnitteli värväävänsä vuonna 2026 vähintään 18 500 ulkomaalaista. Kyse on Ukrainan tiedusteluun perustuvasta arviosta, ei Venäjän vahvistamasta kokonaisluvusta.

Kokouksesta voidaan tehdä varovainen mutta selkeä johtopäätös: Ghana nosti kansalaistensa värväyksen suoraan Moskovan käsiteltäväksi, ilmoitti 62 kuolleesta ja 15 kadonneesta sekä kertoi Venäjän luvanneen arvioida asian ja tehdä yhteistyötä. Se, johtaako lupaus todennettaviin toimiin, on edelleen avoinna.