Ranska laukaisi 6. lokakuuta 2026 M51.3-ohjuksen Le Vigilant -sukellusveneestä. Kyseessä oli hyväksyntäkoe, ei ydinaseisku: ohjuksessa ei ollut ydinkärkeä. Kokeella varmistettiin, että sukellusvene pystyy käyttämään ohjusjärjestelmäänsä suuren huolto- ja modernisointijakson jälkeen. Presidentti Emmanuel Macron seurasi laukaisua Auvergne-fregatilta, mikä nosti teknisen kokeen myös poliittisesti näkyväksi tapahtumaksi.
1
2
5
Mitä koe osoitti – ja mitä se ei osoittanut
Laukaisu oli M51.3-version ensimmäinen laukaisu sukellusveneestä. Se ei kuitenkaan ollut ensimmäinen kerta, kun M51-ohjus laukaistiin: M51.3 oli läpäissyt maalta tehdyn koelennon jo vuonna 2023.
21
25
Ohjus ei sisältänyt ydinkärkeä. Sen testikuorma lensi Pohjois-Atlantille ja osui sille osoitetulle alueelle, satojen kilometrien päähän rannikosta. Ranskan viranomaiset kuvasivat koetta hyväksyntätestiksi, jolla tarkistettiin Le Vigilantin kyky käyttää strategista ohjusjärjestelmäänsä huollon ja modernisoinnin jälkeen. Laukaisun kerrottiin myös tapahtuneen Ranskan kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.
1
5
44
46
Macron korosti ydinpelotteen uskottavuutta
Macron seurasi laukaisua monitoimifregatti Auvergneltä. Hän kuvaili teknistä tulosta onnistuneeksi ja esitti sen osoituksena Ranskan ydinpelotteen uskottavuudesta. Macron kiitti työstä Ranskan puolustushankintavirastoa (DGA), atomienergiakomissiota (CEA), ArianeGroupia, Naval Groupia ja Ranskan laivastoa.
4
8
9
Macron yhdisti sotilaallisen suorituskyvyn pelotteeseen: hänen mukaansa vahvuus on välttämätöntä vapauden säilyttämiseksi, ja uskottava puolustuskyky voi ehkäistä uhkia. Tämä oli hänen poliittinen tulkintansa kokeesta. Laukaisun viralliseksi käytännön tarkoitukseksi ilmoitettiin Le Vigilantin toimintakyvyn tarkistaminen huollon jälkeen.
7
9
Macron on myös ilmoittanut suunnitelmista kasvattaa Ranskan ydinasearsenaalia ja tarjonnut Euroopan kumppaneille tiiviimpää yhteistyötä ydinpelotteen alalla, muun muassa yhteisiä harjoituksia ja syvempää neuvonpitoa.
22
Moskovan reaktio ja yhteys Venäjään
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kuvaili laukaisua 7. lokakuuta ”kovaksi ja selkeäksi viestiksi”. Hän arvosteli sitä, että hänen mukaansa Euroopan puolustusidentiteettiä rakennetaan vastakkainasettelun varaan Venäjän kanssa, kutsui tätä tietä ”umpikujaksi” ja katsoi, että kiistat pitäisi ratkaista vuoropuhelulla näyttävien ohjuslaukaisujen sijaan.
33
35
Koe ajoittui Ukrainan sodan ja Euroopan turvallisuuden kiristyneiden jännitteiden aikaan. Reutersin mukaan Moskova oli hiljattain varoittanut Kaliningradia koskevan tilanteen kärjistämisestä. Ranskan koetta koskevassa ilmoituksessa Venäjää ei kuitenkaan mainittu.
31
44 Tausta auttaa ymmärtämään laukauksen saamaa poliittista huomiota, mutta se ei osoita, että hyväksyntäkoe olisi järjestetty vastauksena Venäjään.
Mikä M51.3-ohjus on?
M51.3 on Ranskan sukellusveneistä laukaistavan M51-ballistisen ohjuksen uusin versio. Sen kehitystyö alkoi vuonna 2014, ja kolmivaiheinen kiinteän polttoaineen ohjus otettiin operatiiviseen käyttöön 24. lokakuuta 2025.
18
23
26
Aiempiin M51.2-versioihin verrattuna M51.3:n kerrotaan tarjoavan paremman kantaman ja tarkkuuden sekä kykenevän läpäisemään tehokkaammin ohjuspuolustuksen. Ohjus on yhteensopiva TNO-2-ydinkärjen kanssa, mutta lokakuun kokeessa ydinkärkeä ei käytetty.
17
20
26
Ranska ei julkista M51.3:n tarkkaa kantamaa. Julkisuudessa esitetyt luvut ovat arvioita, eivät virallinen tekninen tieto, joten niihin on syytä suhtautua varauksella.
18
22 Lokakuun kokeen merkitys oli rajatumpi ja konkreettisempi: se osoitti, että suuren huollon jälkeen Le Vigilant pystyi jälleen laukaisemaan käytössä olevan M51-ohjusjärjestelmän.