Ratcliffen Moskovan-varoitusta seurasi ennätyksellinen isku Kiovaan – tämä tiedetään

John Ratcliffen salainen matka Moskovaan näyttää olleen ennen kaikkea korkean tason tiedustelukanavan kautta välitetty varoitus, ei julkisuudessa tunnustettu neuvotteluyritys. Vierailusta perillä oleviin ihmisiin vedonneen uutisoinnin mukaan CIA:n johtaja varoitti Venäjää hyökkäämästä Naton alueelle, kehotti edistämään Ukrainan sodan päättämistä ja otti esiin Moskovan tuen Iranille Persianlahden kriisin aikana. 15913

Kyseessä oli Ratcliffen ensimmäinen julkisuuteen tullut matka Moskovaan CIA:n johtajana. Se oli myös ensimmäinen tiedossa oleva Yhdysvaltojen tiedustelupäällikön vierailu Venäjälle sen jälkeen, kun Ratcliffen edeltäjä William Burns tapasi Vladimir Putinin marraskuussa 2021. 23

Mitä Ratcliffe tiettävästi vei Moskovaan?

Selkein viesti koski Natoa. Yhdysvaltojen tiedusteluarvioissa oli noussut esiin huoli siitä, että Venäjä voisi tulevina vuosina testata sotilasliiton päättäväisyyttä rajoitetulla hyökkäyksellä jotakin jäsenmaata vastaan – mahdollisesti Baltian maissa. 156

Ratcliffe painosti uutistietojen mukaan Moskovaa myös tukemaan pyrkimyksiä Ukrainan sodan päättämiseksi. Erillisen uutisoinnin mukaan hän kehotti Venäjää vähentämään taloudellista ja sotilaallista tukeaan Iranille samaan aikaan, kun Washington pyrki painostamaan Teherania Persianlahden kriisin yhteydessä. 5913

Vierailun yksityiskohdat ovat kuitenkin osittain kiistanalaisia. Presidentti Donald Trump kuvaili matkaa ”puolirutiininomaiseksi” ja kiisti, että sen erityisenä tarkoituksena olisi ollut varoittaa Putinia Nato-maahan kohdistuvasta hyökkäyksestä. 715 CIA, Valkoinen talo, Pentagon ja Yhdysvaltojen ilmavoimat eivät julkisesti kertoneet matkan tarkoituksesta. 815

Mitä Kreml vahvisti – ja mitä se kiisti?

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov vahvisti myöhemmin, että Ratcliffe keskusteli venäläisten tiedusteluviranomaisten kanssa. Peskovin mukaan CIA:n johtaja ei tavannut Putinia, vaan yhteydenpito tapahtui tiedustelupalvelujen tasolla. Hän sanoi myös, että Putinille kerrottiin keskustelujen lopputuloksesta. 171820

Vahvistus kertoo tiedustelukanavan olleen käytössä, mutta ei siitä, mitä osapuolet mahdollisesti sopivat – tai edes siitä, välitettiinkö Yhdysvaltain mediassa kuvattuja konkreettisia varoituksia. Kreml torjui myöhemmin väitteet, joiden mukaan Venäjä harkitsisi hyökkäystä Naton jäsenmaahan, ja kutsui niitä pelottelutarinoiksi, jotka eivät vastaa Venäjän aikomuksia. 19

Kaksi päivää myöhemmin: Venäjä iski Kiovaan

Kaksi päivää Ratcliffen matkan jälkeen Venäjä aloitti tuntikausia kestäneen ohjus- ja lennokkihyökkäyksen Kiovaan ja muihin Ukrainan kaupunkeihin. Reutersin mukaan iskuissa osuttiin tai pyrittiin osumaan satamiin, teollisuuskohteisiin ja vähittäiskaupan jakelukeskuksiin. Ukrainan viranomaisten mukaan osa hyökkäyksestä torjuttiin. Ukrainan asevoimat kertoi iskuihin kuuluneen ballistisia ohjuksia ja 258 lennokkia, mutta lähde ei esittänyt operaatiosta täydellistä torjunta- tai uhrimäärää. 28

Kiovassa annettiin 27. elokuuta yhteensä 13 erillistä ilmahyökkäyshälytystä. Ukrainan viranomaisten mukaan kyseessä oli kaupungin suurin yhden päivän hälytysten määrä sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen. 39

Lähteissä on kuitenkin eroja. Eräs ukrainalainen raportti puhui noin 140 lennokista ja noin 120 tuhotusta tai lamautetusta miehittämättömästä ilma-aluksesta, kun taas Reuters raportoi 258 lennokista. 33 Siksi varmin johtopäätös on, että Kiova joutui poikkeuksellisen pitkäkestoisen ja monimuotoisen iskun kohteeksi – ei se, että kaikki hyökkäyksestä kiertävät luvut olisi vahvistettu.

Saatavilla oleva aineisto ei myöskään vahvista väitteitä Iskander-1000-ohjuksen ensikäytöstä, yli sadasta niin sanotusta itsemurhalennokista tai hyökkäyksen lopullisesta uhrimäärästä.

Vaikuttivatko Yhdysvaltojen pienentyneet asevarastot Venäjän laskelmiin?

Laajempi sotilaallinen tilanne teki Washingtonin varoituksesta aiempaa merkityksellisemmän. Ukraina ilmoitti, että liittolaisten sille toimittamien ilmatorjuntaohjusten määrä oli vuonna 2026 vain noin kolmannes vuoden 2025 tasosta. Kiovalla oli pulaa myös yhdysvaltalaisista Patriot-torjuntaohjuksista, joita käytetään muun muassa venäläisten ballististen ohjusten torjuntaan. 44

Erillisissä raporteissa kuvattiin Patriot-ohjusten vakavaa niukkuutta Ukrainassa sekä Yhdysvaltojen ja sen eurooppalaisten liittolaisten joukoissa. Kysyntää oli kasvattanut sota Irania vastaan. Ukraina sai myöhemmin pienen erän uusia Patriot-ohjuksia, mutta presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi maan tarvitsevan paljon suuremman osuuden Yhdysvaltojen tuotannosta. 464753

Reutersin lainaaman lähteen mukaan Yhdysvallat oli Iranin sodan aikana käyttänyt lähes kaikki eräät pitkän kantaman täsmäohjusvarastonsa ja hieman alle puolet maailmanlaajuisesta Tomahawk-varannostaan. Myös Ukrainalle toimitetut ATACMS-ohjukset kuuluivat järjestelmiin, joiden varastojen ehtymisestä oltiin huolissaan. 45

Tällainen tilanne saattoi saada Moskovan arvioimaan Ukrainan ilmapuolustuksen olevan aiempaa haavoittuvampi ja Washingtonin joutuvan jakamaan huomionsa Euroopan ja Lähi-idän kriisien välillä. Käytettävissä oleva näyttö ei kuitenkaan todista, että Venäjä olisi määrännyt 27. elokuuta tehdyn iskun juuri Operation Epic Furyn, eurooppalaisten toimitusviivästysten tai jonkin tietyn asepulaan liittyvän syyn vuoksi.

Mitä tapahtumaketju kertoo pelotteesta?

Ajoitus herättää vaikean strategisen kysymyksen, mutta ei anna varmaa vastausta syy-yhteydestä. Se, että Venäjä toteutti suuren iskun pian Yhdysvaltojen varoituksen jälkeen, viittaa siihen, ettei Moskova ollut valmis hillitsemään Ukrainan vastaista sotatoimintaansa pelkän yksityisen tiedusteluviestin vuoksi.

Se ei silti välttämättä tarkoita, että varoitus epäonnistui. Vierailun tarkoituksena saattoi olla ennen kaikkea estää suora hyökkäys Natoa vastaan, ei lopettaa Venäjän käynnissä olevaa sotaa Ukrainassa. Kiovan pommitus ei myöskään yksin osoita, että Venäjä olisi päättänyt testata Natoa sotilaallisesti.

Pidemmän aikavälin kysymys liittyy pelotteen uskottavuuteen. Venäjän laskelmiin vaikuttavat todennäköisesti se, kuinka nopeasti Yhdysvallat pystyy täydentämään ehtyneitä varastojaan, pystyvätkö Euroopan maat paikkaamaan Ukrainan ilmapuolustuksen aukkoja ja kykeneekö Washington osoittamaan, että hyökkäyksellä Naton jäsenmaahan olisi vakavat seuraukset.

Toistaiseksi Ratcliffen Moskovan-matka on parhaiten ymmärrettävissä harvinaisen tiedustelukanavan kautta toimitetuksi varoitukseksi. Kiovaan pian sen jälkeen kohdistunut isku puolestaan osoitti, että Venäjä on yhä valmis koettelemaan lännen päättäväisyyden rajoja.