Venäläinen ohjus iski Puolaan – sitten ”tuomiopäivän radio” heräsi

Puolan pääministeri Donald Tusk sanoi, että kyseessä oli ”kaiken todennäköisyyden mukaan” venäläinen Kh-101-risteilyohjus ja että se oli aseistettu. Hänen mukaansa kaikki merkit viittasivat venäläiseen ohjukseen . Puolan tutka seurasi ohjusta sen lentäessä länteen, kunnes se katosi tutkasta kello 3.46 paikallista aikaa. Puola lähetti ilmaan F-16-hävittäjän, mutta ohjusta ei ehditty torjua ennen sen osumista maahan .

Kyseessä oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 2022, kun venäläinen ohjus osui Nato-maan alueelle. Vuonna 2022 Puolan Przewodówissa kuoli kaksi ihmistä Ukrainan ilmatorjuntaohjuksen pudottua alueelle. Nato vahvisti nyt venäläisen ohjuksen osuneen jäsenmaansa alueelle ja ilmoitti ryhtyvänsä ”kaikkiin tarvittaviin toimiin” alueensa puolustamiseksi . Tusk kutsui koolle hätäkokouksen ja keskusteli tilanteesta EU:n ja Yhdysvaltojen johtajien kanssa .

UVB-76 keskeytti tutun surinansa

Muutamaa tuntia ohjusiskun jälkeen Venäjän salaperäinen lyhytaaltoasema UVB-76 keskeytti vuosikymmeniä jatkuneen monotonisen surinasignaalinsa. Asema tunnetaan nimillä ”The Buzzer” ja ”Doomsday Radio”, suomeksi esimerkiksi ”tuomiopäivän radio”. Sen sijaan taajuudella kuultiin sarja hämäräksi jääneitä ääniviestejä ja koodisanoja .

UVB-76 Logs -seurantakanavan mukaan lähetykset alkoivat kello 12.20 Moskovan aikaa ja sisälsivät kahdeksan koodisanaa . Raportoiduissa lähetyksissä esiintyivät muun muassa seuraavat sanat:

• Doyaropukh
• BRIBETAKER
• SEXFAT tai SEXOFAT
• MONARCHIST
• MOTEL
• MUZOPAYUS
• STEPENNY
• LEVRETKA
• KLETKA, joka tarkoittaa venäjäksi ”solua” tai ”häkkiä”
• NEDOTEPA, joka voidaan kääntää suunnilleen ”tollo” tai ”tyhmä”

Osa lähteistä raportoi vähintään yhdeksästä erillisestä viestistä . Asema toimii taajuudella 4625 kilohertsiä, ja sen lähetykset ovat jatkuneet neuvostoajalta lähtien .

Mitä radioaseman uskotaan tarkoittavan?

UVB-76:n tarkkaa käyttötarkoitusta ei ole virallisesti vahvistettu. Tiedusteluanalyytikot, radioliikennettä seuraavat ryhmät kuten Priyom.org sekä länsimaiset puolustusasiantuntijat pitävät sitä kuitenkin yleisesti Venäjän sotilaallisen komento- ja viestintäverkon osana .

Asema yhdistetään usein myös Venäjän Perimeter-järjestelmään, jota kutsutaan lännessä nimellä ”Dead Hand”. Kyse on Venäjän ydinkostoihin liitetystä automaattisesta komentojärjestelmästä, mutta UVB-76:n suorasta yhteydestä juuri tähän järjestelmään ei ole varmaa julkista näyttöä .

Asiantuntijoiden yleinen tulkinta on seuraava:

• Jatkuva surina toimii kanavan tunnisteena ja kertoo, että järjestelmä on toiminnassa .
• Surinan keskeytyminen ja puheviestin ilmestyminen voi merkitä lähetystä tai muutosta järjestelmän valmiustilassa .
• Satunnaisilta kuulostavat sanat, kutsumerkit ja numerot voivat olla sotilasyksiköille tarkoitettuja koodattuja käskyjä tai tilatietoja .
• Lähetysten ajankohta – vain tunteja sen jälkeen, kun venäläinen ohjus oli osunut Nato-maan alueelle – herätti spekulaatioita valmiusharjoituksesta, järjestelmän tilantarkistuksesta tai tarkoituksellisesta signaalista.

Tärkeää on kuitenkin, ettei koodisanojen merkitystä ole pystytty vahvistamaan. UVB-76:n lähetys ei sellaisenaan todista, että Venäjä olisi valmistellut ydinasetta tai välitöntä sotilaallista iskua.

Ukrainan yön yli kestänyt isku oli yksi sodan raskaista

Ohjus, joka päätyi Puolaan, oli osa Venäjän 29.–30. heinäkuuta Ukrainaan kohdistunutta laajaa ilmahyökkäystä. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä laukaisi yli 70 ohjusta ja noin 280 lennokkia . Hyökkäyksen kohteina olivat muun muassa Kiova, Lviv ja Dnipropetrovskin alue.

Ukrainan viranomaisten ja kansainvälisten uutistoimistojen ilmoittamat uhriluvut vaihtelivat:

• Reuters, The New York Times ja AP raportoivat vähintään 8–10 kuolleesta, heidän joukossaan lapsia, sekä kymmenistä loukkaantuneista .
• Al Jazeeran mukaan kuolleita oli eri puolilla Ukrainaa vähintään 14 .
• Ukrainan toistuvissa viranomaisarvioissa kuolleita oli vähintään kahdeksan ja loukkaantuneita yli 50. Kuolleiden joukossa oli kaksi tyttöä, iältään 5- ja 12-vuotiaat .

Ukrainan ilmavoimien mukaan heinäkuu oli Venäjän ohjusten käytössä ennätyksellinen kuukausi .

Kiovassa kuultiin useita räjähdyksiä noin kello 1.18 paikallista aikaa, kun kaupunkiin kohdistui ballististen ohjusten iskuja. Pormestari Vitali Klitško kehotti asukkaita hakeutumaan suojaan . Kiovassa kuoli ainakin yksi ihminen .

Ilmapaine jatkui Puolan ympärillä

Puolan ohjusosuma lisäsi huolta siitä, että Venäjän hyökkäyssota voisi levitä Ukrainan ulkopuolelle ja suoraan Naton alueelle. Seuraavana päivänä, 31. heinäkuuta, Puolan ilmavoimat lähetti kaksi F-16-hävittäjää venäläisen Il-20-tiedustelukoneen vuoksi .

Kone lensi Itämeren yllä noin 40 kilometriä Kołobrzegin pohjoispuolella ilman lentosuunnitelmaa ja transponderi sammutettuna . Il-20 pysyi kansainvälisessä ilmatilassa eikä Puolan viranomaisten mukaan loukannut maan ilmatilaa . Puolan puolustusministeri Władysław Kosiniak-Kamysz kuvasi toimintaa jälleen yhdeksi onnistuneeksi torjuntatehtäväksi .

Lähdemateriaalissa mainitaan myös venäläisen Buk-M3-ilmatorjuntajärjestelmän tuhoaminen sekä Ukrainan yön yli Venäjälle suuntaama lennokkikampanja. Näistä tapahtumista ei kuitenkaan ole mukana riittävästi varmennettavia tietoja, joten niiden yksityiskohtia ei voida vahvistaa tässä yhteydessä.

Miksi tapahtumaketju on merkittävä?

Puolaan osunut Kh-101-ohjus oli vakava eskalaatio: ensimmäinen vahvistettu venäläisen ohjuksen osuma Naton alueelle sitten vuoden 2022. Sen jälkeen kuultu UVB-76:n poikkeuksellinen koodiviestien sarja antoi tapahtumille uhkaavan sävyn, vaikka aseman viestien todellista tarkoitusta ei tiedetä.

Samaan kokonaisuuteen kuuluivat Venäjän ennätyksellisen voimakas hyökkäys Ukrainaan, ballististen ohjusten iskut Kiovaan ja seuraavana päivänä nähty Puolan F-16-hävittäjien tehtävä Itämeren yllä. Tapahtumat korostivat, kuinka lähellä toisiaan Ukrainan sota ja Naton itäisen sivustan ilmatilan jatkuva valvonta ovat.