Tekoälyn kultakuume kääntyy: Goldman Sachsilta tyly viesti sijoittajille

Tekoälyn kultaryntäys on astumassa uuteen, vaarallisempaan vaiheeseen. Kahden vuoden ajan nousuvesi on nostanut kaikkia tekoälyaiheisia osakkeita, mutta nyt Goldman Sachs antaa sijoittajille tylyn varoituksen: yksinkertaisen, kritiikittömän ”osta kaikkea” -sijoittamisen aikakausi on lopullisesti ohi. Sijoituslogiikka on kääntynyt päälaelleen – kyse ei ole enää siitä, kuka käyttää eniten rahaa infrastruktuuriin, vaan nyt vaaditaan kylmiä todisteita tuotoista. Ja laskut alkavat pian erääntyä.

Tämän muutoksen ytimessä on hätkähdyttävä taloudellinen realiteetti. Hyperskaalaajien – eli suurten teknologiayhtiöiden, kuten Amazonin, Googlen ja Microsoftin, jotka rakentavat tekoälyn vaatimia jättimäisiä datakeskuksia – tekoälyinvestoinnit kasvavat vuonna 2026 peräti 70 prosenttia, nousten noin 700–770 miljardiin dollariin . Tämä ei ole mikään hetkellinen piikki: pankin perusmalli ennakoi tekoälyn pääomamenojen kasvavan 1,6 biljoonaan dollariin vuodessa vuoteen 2031 mennessä, mikä tarkoittaa yhteensä 7–8 biljoonan dollarin kumulatiivista laskua tällä vuosikymmenellä . Markkinoilla ei ole enää varaa kohdella jokaista käytettyä dollaria hyvin käytettynä. Kuten Goldman Sachsin kauppias Lee Coppersmith varoitti, ”aiemmin suoraviivainen kaupankäyntilogiikka tekoälyaiheisten omaisuuserien ympärillä purkautuu vähitellen” markkinarakenteen haavoittuvuuksien keskellä .

Avoimen shekin aikakausi on ohi

Lähes kahden vuoden ajan teknologiajätit toimivat ”rakenna hinnalla millä hyvänsä” -vaiheessa, ja markkinat taputtivat. Se vaihe on nyt päättynyt. Muutosta ajavat voimat ovat sekä taloudellisia että strategisia. Valtavaa investointiaaltoa ei rahoiteta ylimääräisestä kassasta, vaan se rahoitetaan vähentämällä osakkeiden takaisinostoja ja kasvattamalla yritysten velkavipua . Goldman Sachsin strategit huomauttavat, että tämä taloudellinen kikkailu alkaa purra takaisin. Pankki ennustaa, että suurimpien teknologiayhtiöiden oman pääoman tuotto (ROE) voi laskea ensi vuonna keskimäärin seitsemällä prosenttiyksiköllä, kun nämä massiiviset investoinnit painavat kannattavuutta. Hyperskaalaajien investoinnit ovat nyt ylittämässä 90 prosenttia kassavirroista – tämä on korkeampi osuus kuin IT-kuplan aikana – mikä kaventaa taloudellista liikkumavaraa juuri silloin, kun tarve todistaa näiden investointien kestävyys voimistuu.

Kuten pankki toteaa, tekoälykilpailussa mukana pysymisen hintalappua ”on yhä vaikeampi sivuuttaa” .

Voitot jumissa puolijohdetasolla: panostus loppupäähän

Yksi Goldman Sachsin kriittisimmistä havainnoista on, että tekoälyn rakentamisesta valtaosa voitoista on tällä hetkellä jumissa. Goldman Sachs Researchin tutkimusjohtaja Jim Covello on todennut, että ”tekoälyn taloustiede on kyseenalaisemmalla pohjalla kuin kaksi vuotta sitten”, koska yritysostajat, malliyhtiöt ja hyperskaalaajat eivät ole vielä osoittaneet minkäänlaista tuottoa menoilleen .

Pankin tutkimus päätyy siihen, että toistaiseksi tekoälyn kultasade on jäänyt lähes kokonaan puolijohdekerrokselle – käytännössä Nvidian kaltaisille yrityksille. Luvatut voitot niille yrityksille, jotka rakentavat toimintaansa tuon raudan päälle, ovat todistamatta. Tämän seurauksena Goldman Sachs uskoo sijoitusmahdollisuuden siirtyvän nyt ketjussa alaspäin, niin sanottuun loppupäähän, kohti ”kehittyviä mahdollistajia”, alustaosakkeita ja tuottavuuden hyötyjiä . Viesti on selvä: markkinat alkavat nyt palkita ruhtinaallisesti vain niitä yrityksiä, jotka pystyvät osoittamaan uskottavan tien tekoälytuotteidensa kaupallistamiseen – ei vain kykyä rakentaa niitä .

832 miljardin dollarin paradoksi: valtava kysyntä, epävarmat katteet

Tämä käänne kohti tuottovaatimuksia ei johdu siitä, että tekoälyn kysyntä olisi hiipumassa. Päinvastoin, todisteet kysynnästä eivät ole koskaan olleet vahvempia. Pilvijättien Google Cloudin ja AWS:n yhteenlaskettu tilauskanta on paisunut huikeaan 832 miljardiin dollariin, mikä on selvä signaali siitä, että tekoälyn laskentatehon kysyntä ylittää reilusti nykyisen tarjonnan . Tämä tilauskanta vahvistaa, ettei tekoäly ole spekulatiivinen kangastus, vaan aito rakenteellinen muutos maailmantaloudessa .

Juuri tämä paradoksi määrittelee uuden sijoitusmaiseman: on olemassa valtava, vahvistettu kysyntä, mutta se ei ole vielä kanavoitunut suhteellisiksi voitoiksi hyperskaalaajille tai heidän yritysasiakkailleen. Sijoitusteesi riippuu nyt tämän ristiriidan ratkaisemisesta. Markkinat ovat siirtyneet kysymästä ”kuinka paljon rahaa laskentatehoon poltetaan?” vaatimaan realistista vastausta siihen, ”milloin nämä käytetyt biljoonat alkavat tuottaa sijoitetun pääoman tuottoa, ja miltä katteet näyttävät silloin?” .

Uusi sijoitusmaailma ei enää nosta kaikkia veneitä. Goldman Sachs havainnoi markkinoilla ”suurta erkaantumista”, jossa tekoälylle altistuneiden osakkeiden keskinäinen korrelaatio on romahtanut, kun sijoittajat alkavat aggressiivisesti erotella jyviä akanoista – yrityksiä, joilla on selkeä ja uskottava polku tuottoihin, ja niitä, joilla sellaista ei ole . Kun kumulatiivisten menojen ennustetaan nousevan 7–8 biljoonaan dollariin vuoteen 2031 mennessä ja tuotot ovat syvästi epävarmoja, pankin viesti on koko teknologiateollisuudelle karu herätys: katso otsikoita herättävien menolukujen taakse ja keskity siihen jättilaskuun, joka on erääntymässä .