Vain viisi päivää aiemmin Yhdysvaltain kauppaministeriö oli määrännyt Anthropicin keskeyttämään kahden kehittyneimmän mallinsa, Claude Fable 5:n ja Claude Mythos 5:n, käytön kaikilta ulkomaisilta henkilöiltä – riippumatta siitä, olivatko nämä Yhdysvalloissa vai sen ulkopuolella . Koska käyttäjien kansalaisuutta ei pystytty luotettavasti tarkistamaan reaaliajassa, Anthropic päätyi sulkemaan mallit kaikilta asiakkailta maailmanlaajuisesti .

Miksi Anthropic laajensi toimintaansa Souliin?

Soulin-toimisto ei syntynyt yhdessä yössä. Etelä-Korea oli jo aiemmin pyrkinyt monipuolistamaan kansainvälisiä tekoälykumppanuuksiaan OpenAI-yhteistyön rinnalla . Keskustelujen kerrottiin alkaneen sen jälkeen, kun tiede- ja ICT-ministeri Bae Kyung-hoon tapasi Anthropicin toimitusjohtajan Dario Amodein Intian AI Impact Summit -tapahtumassa New Delhissä helmikuussa 2026 .

Anthropicille paikallinen toimisto tarjosi tukikohdan Korean nopeasti kasvavassa tekoälyekosysteemissä. Yhtiö ilmoitti yhteistyöstä seuraavien suurten yritysten kanssa:

• Naver
• Samsung SDS
• LG CNS
• Nexon

Akateeminen yhteistyö ulottui National AI Research Lab -tutkimuskonsortioon, johon kuuluu muun muassa KAIST, Korea University, Yonsei University ja POSTECH .

Tekoälyn turvallisuus oli yhteistyön ytimessä

Soulin-laajentumisen näkyvin julkinen osa oli Anthropicin ja MSIT:n välinen yhteisymmärryspöytäkirja eli MOU. Sen tavoitteena on edistää tekoälyn turvallista ja vastuullista käyttöönottoa erityisesti julkisella sektorilla .

Sopimuksessa Anthropicin on määrä tehdä yhteistyötä Korean Artificial Intelligence Safety Instituten (AISI) kanssa. Instituutti toimii Electronics and Telecommunications Research Instituten (ETRI) yhteydessä. Yhteistyöhön kuuluu muun muassa mallien turvallisuuden arviointi korean kielellä .

Kyberturvallisuuden alalla osapuolet aikovat tunnistaa tekoälyyn liittyviä haavoittuvuuksia ja jakaa nopeasti tietoa kyberuhkista . Kumppanuus kytkeytyi siis sekä tutkimukseen että käytännön turvallisuustyöhön.

Etelä-Korea oli lisäksi saanut pääsyn Anthropicin Mythos-kyberturvallisuusmalliin jo 3. kesäkuuta. Maan Korea Internet & Security Agency (KISA) osallistui tällöin Project Glasswing -hankkeeseen yhdessä suurten eteläkorealaisten yritysten kanssa . Pääsy turvallisuustyökaluun oli näin järjestetty ennen Soulin-toimiston julkistamista.

Yhdysvaltain määräys muutti tilanteen päivissä

Yhdysvaltain kauppaministeriö antoi 12. kesäkuuta vientivalvontamääräyksen, joka koski Anthropicin malleja Fable 5 ja Mythos 5. Määräys kielsi pääsyn malleihin kaikilta ulkomaisilta henkilöiltä, myös Yhdysvalloissa työskenteleviltä ulkomaalaisilta ja Anthropicin omilta ulkomaalaisilta työntekijöiltä .

Määräyksen allekirjoitti Yhdysvaltain kauppaministeri Howard Lutnick . Kauppaministeriön ilmoittama peruste liittyi kansalliseen turvallisuuteen ja väitettyyn suojauksien ohittamiseen eli jailbreakiin . Cloud Security Alliance kuvasi tapausta ensimmäiseksi kerraksi, kun Yhdysvaltain hallinto pakotti tekoäly-yhtiön perumaan pääsyn tiettyihin jo käytössä oleviin malliversioihin käyttäjän kansalaisuuden perusteella .

Fable 5 oli ollut julkisesti saatavilla vain kolme päivää, sillä se julkaistiin 9. kesäkuuta .

Miksi kaikki käyttäjät menettivät pääsyn?

Määräys kohdistui ulkomaisiin henkilöihin, mutta Anthropicin mukaan järjestelmä ei pystynyt erottamaan kaikkien käyttäjien kansalaisuutta riittävän luotettavasti reaaliajassa. Yhtiön mukaan ainoa käytännössä mahdollinen tapa noudattaa määräystä oli poistaa Fable 5:n ja Mythos 5:n käyttöoikeus kaikilta asiakkailta kaikkialla maailmassa .

Anthropic sanoi virallisessa lausunnossaan, että määräyksen seurauksena sen oli suljettava mallit äkillisesti kaikilta asiakkailta. Yhtiö kutsui tilannetta väärinkäsitykseksi ja kertoi pyrkivänsä palauttamaan käyttöoikeudet . Muiden Anthropicin mallien käyttöön määräys ei vaikuttanut .

Anthropic myös kiisti tiettävästi Yhdysvaltain hallinnon perustelun laajuuden. Yhtiön näkemyksen mukaan esiin nostettu demonstraatio oli rajattu tapaus, ei osoitus mallien yleisestä vaarantumisesta. Anthropic varoitti, että vastaavan kynnyksen soveltaminen laajasti voisi rajoittaa merkittävästi kehittyneiden tekoälymallien käyttöönottoa .

Oliko Soulin-laajentuminen suoraan yhteydessä sulkemiseen?

Lähteiden perusteella tapahtumat eivät olleet suorassa syy-seuraussuhteessa. Soulin toimisto ja Korean kanssa tehty turvallisuusyhteistyö olivat pidemmän aikavälin strateginen laajentuminen, kun taas Fable 5:n ja Mythos 5:n sulkeminen oli äkillinen Yhdysvaltain kansalliseen turvallisuuteen perustunut vientivalvontatoimi .

Ajankohta loi silti poikkeuksellisen ristiriidan:

• Anthropic rakensi suhteita korealaisiin yrityksiin, tutkijoihin ja viranomaisiin .
• Samalla yhtiö joutui rajoittamaan kehittyneimpien malliensa käyttöä ulkomaalaisilta kaikkialla maailmassa .
• Soulin ilmoitus ja MSIT:n kanssa tehty MOU koskivat ennen kaikkea tekoälyn turvallisuutta, kyberturvallisuutta ja korean kielellä tehtäviä turvallisuusarvioita – eivät nimenomaisesti Fable 5:n tai Mythos 5:n käyttöoikeuksia .

Korean viranomaisilla oli jo Project Glasswingin kautta pääsy Mythos-kyberturvallisuusmalliin ennen maailmanlaajuisesta sulkemisesta kertoneita uutisia . Tämä ei kuitenkaan poistanut laajempaa ongelmaa: Anthropicin kansainvälinen kasvu perustui yhteistyöhön eri maiden kanssa, mutta Yhdysvaltain vientisäännöt saattoivat hetkessä määritellä, kenelle yhtiön kehittyneimpiä malleja voitiin tarjota.

Mitä tapaus kertoo tekoälyn hallinnasta?

Anthropicin Korean-laajentuminen ja mallien maailmanlaajuinen sulkeminen kuvaavat samaa alan perusongelmaa kahdesta suunnasta. Tekoäly-yhtiöt pyrkivät rakentamaan kansainvälisiä kumppanuuksia, tutkimusverkostoja ja turvallisuusyhteistyötä, mutta niiden tuotteisiin kohdistuu yhä useammin valtioiden kansalliseen turvallisuuteen perustuvia rajoituksia.

Etelä-Korean lähestymistapa perustui yhteistyöhön: maa hankki pääsyn kehittyneisiin turvallisuustyökaluihin ja muodollisti yhteistyötä tekoälyn turvallisuudesta . Yhdysvaltain toimi puolestaan osoitti, kuinka nopeasti vientivalvonta voi ulottua maailmanlaajuiseen kaupalliseen tekoälypalveluun.

Soulin toimiston avajaisviikko jäi siksi mieleen ennen kaikkea ristiriidan vuoksi. Anthropic halusi olla läsnä Korean tekoälyekosysteemissä, mutta samaan aikaan sen kehittyneimmät mallit olivat poissa käytöstä kaikkialla maailmassa – juuri ulkomaisiin käyttäjiin kohdistuneen Yhdysvaltain määräyksen seurauksena.

Vain viisi päivää aiemmin Yhdysvaltain kauppaministeriö oli määrännyt Anthropicin keskeyttämään kahden kehittyneimmän mallinsa, Claude Fable 5:n ja Claude Mythos 5:n, käytön kaikilta ulkomaisilta henkilöiltä – riippumatta siitä, olivatko nämä Yhdysvalloissa vai sen ulkopuolella . Koska käyttäjien kansalaisuutta ei pystytty luotettavasti tarkistamaan reaaliajassa, Anthropic päätyi sulkemaan mallit kaikilta asiakkailta maailmanlaajuisesti .

Miksi Anthropic laajensi toimintaansa Souliin?

Soulin-toimisto ei syntynyt yhdessä yössä. Etelä-Korea oli jo aiemmin pyrkinyt monipuolistamaan kansainvälisiä tekoälykumppanuuksiaan OpenAI-yhteistyön rinnalla . Keskustelujen kerrottiin alkaneen sen jälkeen, kun tiede- ja ICT-ministeri Bae Kyung-hoon tapasi Anthropicin toimitusjohtajan Dario Amodein Intian AI Impact Summit -tapahtumassa New Delhissä helmikuussa 2026 .

Anthropicille paikallinen toimisto tarjosi tukikohdan Korean nopeasti kasvavassa tekoälyekosysteemissä. Yhtiö ilmoitti yhteistyöstä seuraavien suurten yritysten kanssa:

• Naver
• Samsung SDS
• LG CNS
• Nexon

Akateeminen yhteistyö ulottui National AI Research Lab -tutkimuskonsortioon, johon kuuluu muun muassa KAIST, Korea University, Yonsei University ja POSTECH .

Tekoälyn turvallisuus oli yhteistyön ytimessä

Soulin-laajentumisen näkyvin julkinen osa oli Anthropicin ja MSIT:n välinen yhteisymmärryspöytäkirja eli MOU. Sen tavoitteena on edistää tekoälyn turvallista ja vastuullista käyttöönottoa erityisesti julkisella sektorilla .

Sopimuksessa Anthropicin on määrä tehdä yhteistyötä Korean Artificial Intelligence Safety Instituten (AISI) kanssa. Instituutti toimii Electronics and Telecommunications Research Instituten (ETRI) yhteydessä. Yhteistyöhön kuuluu muun muassa mallien turvallisuuden arviointi korean kielellä .

Kyberturvallisuuden alalla osapuolet aikovat tunnistaa tekoälyyn liittyviä haavoittuvuuksia ja jakaa nopeasti tietoa kyberuhkista . Kumppanuus kytkeytyi siis sekä tutkimukseen että käytännön turvallisuustyöhön.

Etelä-Korea oli lisäksi saanut pääsyn Anthropicin Mythos-kyberturvallisuusmalliin jo 3. kesäkuuta. Maan Korea Internet & Security Agency (KISA) osallistui tällöin Project Glasswing -hankkeeseen yhdessä suurten eteläkorealaisten yritysten kanssa . Pääsy turvallisuustyökaluun oli näin järjestetty ennen Soulin-toimiston julkistamista.

Yhdysvaltain määräys muutti tilanteen päivissä

Yhdysvaltain kauppaministeriö antoi 12. kesäkuuta vientivalvontamääräyksen, joka koski Anthropicin malleja Fable 5 ja Mythos 5. Määräys kielsi pääsyn malleihin kaikilta ulkomaisilta henkilöiltä, myös Yhdysvalloissa työskenteleviltä ulkomaalaisilta ja Anthropicin omilta ulkomaalaisilta työntekijöiltä .

Määräyksen allekirjoitti Yhdysvaltain kauppaministeri Howard Lutnick . Kauppaministeriön ilmoittama peruste liittyi kansalliseen turvallisuuteen ja väitettyyn suojauksien ohittamiseen eli jailbreakiin . Cloud Security Alliance kuvasi tapausta ensimmäiseksi kerraksi, kun Yhdysvaltain hallinto pakotti tekoäly-yhtiön perumaan pääsyn tiettyihin jo käytössä oleviin malliversioihin käyttäjän kansalaisuuden perusteella .

Fable 5 oli ollut julkisesti saatavilla vain kolme päivää, sillä se julkaistiin 9. kesäkuuta .

Miksi kaikki käyttäjät menettivät pääsyn?

Määräys kohdistui ulkomaisiin henkilöihin, mutta Anthropicin mukaan järjestelmä ei pystynyt erottamaan kaikkien käyttäjien kansalaisuutta riittävän luotettavasti reaaliajassa. Yhtiön mukaan ainoa käytännössä mahdollinen tapa noudattaa määräystä oli poistaa Fable 5:n ja Mythos 5:n käyttöoikeus kaikilta asiakkailta kaikkialla maailmassa .

Anthropic sanoi virallisessa lausunnossaan, että määräyksen seurauksena sen oli suljettava mallit äkillisesti kaikilta asiakkailta. Yhtiö kutsui tilannetta väärinkäsitykseksi ja kertoi pyrkivänsä palauttamaan käyttöoikeudet . Muiden Anthropicin mallien käyttöön määräys ei vaikuttanut .

Anthropic myös kiisti tiettävästi Yhdysvaltain hallinnon perustelun laajuuden. Yhtiön näkemyksen mukaan esiin nostettu demonstraatio oli rajattu tapaus, ei osoitus mallien yleisestä vaarantumisesta. Anthropic varoitti, että vastaavan kynnyksen soveltaminen laajasti voisi rajoittaa merkittävästi kehittyneiden tekoälymallien käyttöönottoa .

Oliko Soulin-laajentuminen suoraan yhteydessä sulkemiseen?

Lähteiden perusteella tapahtumat eivät olleet suorassa syy-seuraussuhteessa. Soulin toimisto ja Korean kanssa tehty turvallisuusyhteistyö olivat pidemmän aikavälin strateginen laajentuminen, kun taas Fable 5:n ja Mythos 5:n sulkeminen oli äkillinen Yhdysvaltain kansalliseen turvallisuuteen perustunut vientivalvontatoimi .

Ajankohta loi silti poikkeuksellisen ristiriidan:

• Anthropic rakensi suhteita korealaisiin yrityksiin, tutkijoihin ja viranomaisiin .
• Samalla yhtiö joutui rajoittamaan kehittyneimpien malliensa käyttöä ulkomaalaisilta kaikkialla maailmassa .
• Soulin ilmoitus ja MSIT:n kanssa tehty MOU koskivat ennen kaikkea tekoälyn turvallisuutta, kyberturvallisuutta ja korean kielellä tehtäviä turvallisuusarvioita – eivät nimenomaisesti Fable 5:n tai Mythos 5:n käyttöoikeuksia .

Korean viranomaisilla oli jo Project Glasswingin kautta pääsy Mythos-kyberturvallisuusmalliin ennen maailmanlaajuisesta sulkemisesta kertoneita uutisia . Tämä ei kuitenkaan poistanut laajempaa ongelmaa: Anthropicin kansainvälinen kasvu perustui yhteistyöhön eri maiden kanssa, mutta Yhdysvaltain vientisäännöt saattoivat hetkessä määritellä, kenelle yhtiön kehittyneimpiä malleja voitiin tarjota.

Mitä tapaus kertoo tekoälyn hallinnasta?

Anthropicin Korean-laajentuminen ja mallien maailmanlaajuinen sulkeminen kuvaavat samaa alan perusongelmaa kahdesta suunnasta. Tekoäly-yhtiöt pyrkivät rakentamaan kansainvälisiä kumppanuuksia, tutkimusverkostoja ja turvallisuusyhteistyötä, mutta niiden tuotteisiin kohdistuu yhä useammin valtioiden kansalliseen turvallisuuteen perustuvia rajoituksia.

Etelä-Korean lähestymistapa perustui yhteistyöhön: maa hankki pääsyn kehittyneisiin turvallisuustyökaluihin ja muodollisti yhteistyötä tekoälyn turvallisuudesta . Yhdysvaltain toimi puolestaan osoitti, kuinka nopeasti vientivalvonta voi ulottua maailmanlaajuiseen kaupalliseen tekoälypalveluun.

Soulin toimiston avajaisviikko jäi siksi mieleen ennen kaikkea ristiriidan vuoksi. Anthropic halusi olla läsnä Korean tekoälyekosysteemissä, mutta samaan aikaan sen kehittyneimmät mallit olivat poissa käytöstä kaikkialla maailmassa – juuri ulkomaisiin käyttäjiin kohdistuneen Yhdysvaltain määräyksen seurauksena.