Latvian mukaan Venäjän hybridisota Euroopassa on jo käynnissä – täysimittainen hyökkäys ei silti ole välitön

Latvian presidentin Edgars Rinkēvičsin viesti on ennen kaikkea varoitus uhan luonteesta. Hän ei väitä, että Venäjä olisi aloittamassa välitöntä tavanomaista sotaa Natoa vastaan. Sen sijaan Eurooppa joutuu jo nyt torjumaan toimia, joita Yhdysvaltain ja Euroopan viranomaiset ovat liittäneet Venäjään: sabotaasia, kyberhyökkäyksiä, poliittista vaikuttamista, GPS-häirintää, kriittisen infrastruktuurin vahingoittamista ja ilmatilaloukkauksia.

Rinkēvičsin mukaan Latvian, Liettuan ja muiden Nato-maiden viranomaisille jaetut tiedot osoittavat, että Venäjä on pyrkinyt tekemään sabotaasia ja heikentämään alueen turvallisuutta. Vahvin julkiseen näyttöön perustuva johtopäätös on, että Eurooppa kamppailee jatkuvan harmaan alueen operaation kanssa – samalla kun se yrittää estää tilanteen muuttumisen avoimeksi sotilaalliseksi kriisiksi.

Mitä hybridisota tarkoittaa tässä yhteydessä?

Hybridisodankäynnissä yhdistyvät peitellyt tai vaikeasti todennettavat operaatiot, poliittinen painostus ja tarvittaessa tavanomainen sotilaallinen voima. Tavoitteena on aiheuttaa vastustajalle kustannuksia ja epävarmuutta ilman, että ylitetään välttämättä kynnystä, joka johtaisi yhtenäiseen sotilaalliseen vastaukseen.

Yhdysvaltain kongressin tutkimuspalvelun katsauksen mukaan Yhdysvaltain ja Euroopan viranomaiset ovat liittäneet Venäjään vuoden 2022 Ukrainaan kohdistuneen täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen jatkuneen ja vakavoituneen vihamielisen toiminnan. Raportoidut keinot ulottuvat sabotaasista ja salamurhista poliittiseen sekaantumiseen, kyberhyökkäyksiin, GPS-häirintään, vedenalaisen infrastruktuurin vahingoittamiseen, siirtolaisuuden välineellistämiseen ja ilmatilaloukkauksiin.

Siksi yksittäinen kyberoperaatio, epäilyttävä infrastruktuurivaurio, disinformaatiokampanja tai tunnistamaton lennokki ei välttämättä näyttäydy enää irrallisena tapauksena. Niitä arvioidaan osana laajempaa turvallisuusongelmaa. On kuitenkin tärkeää huomata, että tekijän osoittaminen on monissa tapauksissa vaikeaa. Ilmaus ”Venäjään liitetty” ei tarkoita, että jokainen tapaus olisi todistettu julkisesti tuomioistuimessa tai lopullisesti tunnistettu.

Miksi droonit ovat niin keskeinen huolenaihe?

Droonit ovat suhteellisen halpoja, muunneltavia ja matalalla lentäessään vaikeita havaita ja torjua. Eurooppalaiset sotilasviranomaiset ovat varoittaneet, että Venäjän lennokkitoiminta voi toimia myös keinona testata ilmapuolustusta ja etsiä sen heikkouksia.

Huoli ei siis rajoitu siihen, ylittikö jokin tietty lennokki rajan. Toistuvat ilmatilaloukkaukset tai epäillyt tiedustelulennot voivat paljastaa puutteita valvonnassa, matalalla lentävien kohteiden havaitsemisessa, reagointinopeudessa ja droonien torjuntakyvyssä. Euroopan itä- ja pohjoisosien ilmatilaa koskevissa raporteissa on samoin korostettu ilmapuolustuksen aukkoja ja tarvetta vahvistaa pelotetta ja suojaa.

Julkisesti saatavilla olevat lähteet eivät kuitenkaan vahvista tarkempaa väitettä siitä, että Venäjä käyttäisi ”ukrainalaisia drooneja” Euroopan kriittistä infrastruktuuria vastaan. Tällainen skenaario voi esiintyä mahdollisia provokaatioita käsittelevissä raporteissa, mutta sitä on pidettävä todentamattomana varautumistilanteena, ei vahvistettuna tietona.

Hybridijännite ei tarkoita, että hyökkäys olisi alkamassa

Rinkēvičs on erotellut toisistaan Venäjän kyvyn toteuttaa pieniä tai keskisuuria operaatioita ja sen kyvyn käynnistää täysimittainen hyökkäys Naton itäistä sivustaa vastaan. TVP Worldin haastattelussa hän sanoi, ettei Venäjällä tällä hetkellä ole sotilaallista kykyä tällaiseen hyökkäykseen, vaikka Moskovalla on kykyä pienempiin ja keskisuuriin operaatioihin.

Erottelu on olennainen. Julkinen raportointi tukee huolta sabotaasista, kyberpainostuksesta, disinformaatiosta ja rajatuista provokaatioista. Se ei osoita, että Venäjä olisi tehnyt päätöksen hyökätä Baltian maihin, eikä se todista suuren tavanomaisen hyökkäyksen olevan välitön.

Lähiajan strateginen riski on pikemminkin rajattu ja kiistettävissä oleva operaatio, jolla yritettäisiin synnyttää erimielisyyksiä Natossa. Toimenpide voisi olla riittävän vakava liiton testaamiseksi, mutta niin epäselvä, että yhteisestä vastauksesta olisi vaikea sopia.

Miksi Yhdysvaltain tiedusteluarviot ovat lisänneet huolta?

Yhdysvaltain tiedusteluarvioihin perustuvan tuoreen raportoinnin mukaan Vladimir Putin saattaisi yrittää testata Naton yhtenäisyyttä tulevina vuosina. Mahdolliset skenaariot ulottuvat kyberhyökkäyksestä pieneen maaoperaatioon, jonka tarkoituksena olisi haastaa liiton yhtenäisyys ja sitoutuminen Naton viidenteen artiklaan.

Muiden raporttien mukaan mahdollinen ajanjakso ulottuu syksystä 2026 vuoteen 2029, ja todennäköisimpänä näyttämönä pidetään Baltian maita ja Puolaa. Kyse on luokiteltuun tietoon perustuvista mahdollisuusarvioista – ei ennusteesta, että hyökkäys varmasti tapahtuisi kyseisenä aikana.

Itäisen sivustan maille logiikka on silti huolestuttava. Rajattu isku kriittiseen infrastruktuuriin, viestintäyhteyksiin, liikenteeseen tai alueelliseen koskemattomuuteen voisi pakottaa liittolaiset päättämään, kuinka pitkälle ne ovat valmiita menemään vastauksessaan. Siksi kriisinkestävyys ja nopea koordinointi ovat myös pelotekeinoja: mitä vaikeampaa on aiheuttaa hämmennystä tai hyödyntää maiden välisiä eroja, sitä vähemmän houkutteleva rajattu testi on.

Miksi Liettua harkitsee Kaliningradin kauttakulkusääntöjen kiristämistä?

Venäjän mantereen ja Kaliningradin alueen väliseen Liettuan-kauttakulkuun liittyvä helpotettu kauttakulkujärjestelmä perustuu EU:n vuonna 2003 hyväksymiin järjestelyihin. Niissä käytetään muun muassa helpotettuja kauttakulkuasiakirjoja, ja tiettyjen maantiekuljetusten vakiintunut enimmäiskesto on 24 tuntia.

Liettuan Seimasin jäsen ja entinen puolustusministeri Arvydas Anušauskas on ehdottanut maan rajalainsäädännön muuttamista siten, että Venäjän kansalaisten sallittu kauttakulkuaika lyhenisi kuuteen tuntiin. Hänen mukaansa muutos vahvistaisi valvontaa eikä yksipuolisesti kirjoittaisi EU:n järjestelyä uusiksi. Nykyisten sääntöjen mukaiset poikkeustilanteet, kuten onnettomuudet, ajoneuvon rikkoutuminen, rajajonot ja vaikea sää, olisivat edelleen merkityksellisiä.

Ehdotus on syntynyt liikenteen ja rikkomusten ilmoitetun kasvun keskellä. Lähes 13 000 venäläisrekisteröityä henkilöautoa käytti vuonna 2025 yksinkertaistettuja kauttakulkuasiakirjoja, ja dokumentoitujen rikkomusten määrä kasvoi 360 tapauksesta vuonna 2024 yhteensä 1 493 tapaukseen vuonna 2025.

Luvut tukevat perustelua, jonka mukaan lyhyempi aikaraja ja automaattinen seuranta voisivat helpottaa luvattomien pysähdysten tai reitiltä poikkeamisten havaitsemista. Ne eivät kuitenkaan yksin osoita, että kauttakulkumatkustajat harjoittaisivat vakoilua tai sabotaasia. Turvallisuusperustelu koskee valvonnan parantamista ja altistumisen vähentämistä – ei jokaisen matkustajan kohtelemista tiedusteluoperaattorina.

Miten alueen maiden pitäisi vastata?

Latvialle, Liettualle, Virolle ja Puolalle käytännön vastaus ei ole väistämättömän sodan ennustaminen, vaan riskien pienentäminen yhdessä. Keskeisiä toimia ovat:

• ilma- ja droonipuolustuksen yhteensovittaminen;
• rajojen, kuljetusreittien ja Kaliningradin kauttakulun tehokkaampi valvonta;
• energia-, viestintä-, satama-, rautatie- ja muun kriittisen infrastruktuurin suojaaminen;
• tiedustelutiedon nopea jakaminen kansallisten viranomaisten ja Naton kesken; sekä
• kansallisten rajoitusten koordinointi EU:ssa, jotta yhden maan säännöistä ei muodostu hyödynnettävää aukkoa.

Nato ja Euroopan hallitukset ovat lisäksi etsineet tapoja ottaa siviili-infrastruktuurin ylläpitäjät ja kyberturvallisuusyritykset mukaan hybridiuhiin vastaamiseen.

Rinkēvičsin varoitus kannattaa näin ollen tulkita kehotukseksi tunnistaa jo käynnissä oleva turvallisuuskilpailu ennen kuin se ylittää tavanomaisen sodan kynnyksen. Julkinen näyttö viittaa jatkuvaan vihamieliseen toimintaan ja vakaviin haavoittuvuuksiin, mutta todisteet välittömästä täysimittaisesta hyökkäyksestä puuttuvat. Keskeinen haaste on vahvistaa puolustusta ja liittokunnan yhtenäisyyttä tekemättä mahdollisista tiedusteluskenaarioista varmoja ennusteita.