Pohjoinen merireitti lupaa nopeutta, mutta kasvattaa mustan hiilen riskiä

Miksi varustamot testaavat pohjoista merireittiä?

Sea Legendin China–Europe Arctic Express ei jäänyt vuonna 2026 yksittäiseksi kokeiluksi. Kausipalveluun on suunniteltu kahdeksan viikoittaista matkaa elokuun ja lokakuun välille. Liikenteessä käytetään seitsemää alusta, ja kokonaiskapasiteetti on noin 15 700 TEU:ta. TEU tarkoittaa 20 jalan merikontin vetoisuutta. Palvelun aloittanut 1 740 TEU:n Dubai Tower lähti Ningbo-Zhoushanista.

Julkaistujen reittitietojen mukaan ensimmäinen brittiläinen määränpää on Felixstowe. Sen jälkeen rahtiä voidaan kuljettaa muun muassa Hampurin ja Gdynian kautta tai niiden yhteyksillä muualle Pohjois-Eurooppaan.

PanStar on puolestaan avannut varauksia Etelä-Korean ensimmäistä kaupallista konttikokeilua varten. Kyse on testimatkasta, ei vakiintuneesta aikataulupalvelusta. Raporttien perusteella alus lähtee Busanista ja sen suunniteltuihin eurooppalaisiin satamiin kuuluvat Rotterdam, Hampuri ja Gdańsk. Eri lähteissä on eroja tarkasta reitistä, joten Felixstowea ei voida toimitettujen tietojen perusteella pitää PanStarin varmistettuna määränpäänä.

Varustamoille pohjoinen reitti tarjoaa nopeuden lisäksi vaihtoehdon tilanteessa, jossa Suezin kanavan kautta kulkevien yhteyksien aikatauluvarmuus on heikentynyt. Punaisenmeren turvallisuushäiriöt ja liikenteen ohjautuminen pois keskeisiltä meriväyliltä ovat tehneet Aasian ja Euroopan välisistä kuljetuksista aiempaa epävarmempia.

Musta hiili on arktisella alueella erityisen haitallista

Musta hiili on arktisella alueella merkittävä ongelma, koska noki imee auringon säteilyä sen sijaan, että heijastaisi sitä takaisin avaruuteen. Lumelle ja merijäälle laskeutunut noki voi siten vahvistaa sulamisen ja lämpenemisen kierrettä. Clean Arctic Alliance on korostanut myös sitä, että hiukkaset voivat kulkeutua ilmakehässä pitkiä matkoja ennen kuin ne laskeutuvat arktiselle lumelle, merijäälle tai mannerjäälle.

Riski ei siis rajoitu aluksen välittömään ympäristöön. Arktisella alueella tai sen läheisyydessä kulkeva alus voi päästää ilmaan hiukkasia, jotka kulkeutuvat laajemmalle ja päätyvät myöhemmin heijastaville lumi- ja jääpinnoille.

Clean Arctic Alliance on kehottanut pohjoista merireittiä käyttäviä aluksia noudattamaan Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n ohjeita, käyttämään tislepolttoaineita tai muita vähämustahiilisiä vaihtoehtoja sekä mittaamaan ja raportoimaan mustan hiilen päästöistä.

Lisää liikennettä, lisää paikallisia paineita

Nokipäästöjen lisäksi järjestö nostaa esiin onnettomuuksien ja öljyvuotojen riskin, päästöt mereen, vedenalaisen melun sekä arktisen luonnon ja yhteisöjen suojelun.

Kasvava säännöllinen liikenne voi merkitä useita samanaikaisia paineita:

• Ilmansaasteet: moottorien ja polttoaineiden päästöt voivat heikentää paikallista ilmanlaatua ja lisätä ilmastoa lämmittäviä päästöjä.
• Jään ja lumen tummuminen: pinnoille laskeutuva musta hiili lisää lämmön imeytymistä ja voi edistää sulamista.
• Vuodot ja mereen päätyvät päästöt: onnettomuuksien, jätteiden ja saasteiden torjunta on syrjäisillä arktisilla vesillä vaikeaa.
• Vedenalainen melu: laivaliikenne voi häiritä meriympäristöä ja ääneen tukeutuvia lajeja.
• Luonnon monimuotoisuus ja eläimistö: liikenteen kasvu lisää painetta elinympäristöihin ja ekosysteemeihin, joita järjestö pitää erityisen haavoittuvina.
• Alkuperäiskansojen yhteisöt: meriekosysteemien muutokset, saastealtistus ja alusliikenne voivat vaikuttaa yhteisöihin, joiden elämä ja elinkeinot ovat sidoksissa arktisiin vesiin.

Toimitettu aineisto osoittaa, että Clean Arctic Alliance pitää näitä riskejä merkittävinä. Se ei kuitenkaan sisällä määrällistä vaikutusarviota juuri Sea Legendin tai PanStarin uusista matkoista.

LNG ei ole automaattisesti puhdas ratkaisu

Useat Sea Legendin arktiseen palveluun liittyvät alukset soveltuvat nesteytetyn maakaasun eli LNG:n käyttöön. Clean Arctic Alliancen laajemmassa tarkastelussa LNG:hen suhtaudutaan varauksin, eikä sitä pidetä yksin riittävänä ratkaisuna arktisen merenkulun ilmastoriskeihin. LNG voi vähentää joitakin tavanomaisia ilman epäpuhtauksia ja mustaa hiiltä verrattuna raskaaseen jäännöspolttoaineeseen, mutta metaanivuodot ja moottorin metaaniluisto ovat edelleen ilmastohuolia.

Lähteet eivät anna yksittäisille uusilla palveluilla liikennöiville aluksille lopullista päästövertailua eivätkä kerro jokaisen aluksen käyttämää polttoainetta. Siksi palvelua ei ole perusteltua kuvata ilmastoneutraaliksi tai yksiselitteisesti kokonaispäästöiltään vähäisemmäksi.

Mitä IMO:n säännöt ovat muuttaneet?

Sääntelyssä on tapahtunut edistystä, mutta Clean Arctic Alliance katsoo, että arktisen merenkulun erityisriskit jäävät yhä osin kattamatta.

Koillis-Atlantin päästöjen valvonta-alue rajoittaa rikki- ja typpioksideja

IMO hyväksyi Koillis-Atlantin päästöjen valvonta-alueen 1. toukokuuta. Sen tavoitteena on vähentää rikki- ja typpioksidipäästöjä, ja Clean Arctic Alliance on pitänyt päätöstä tervetulleena. Järjestön mukaan alue ei kuitenkaan rajoita mustaa hiiltä riittävästi. Alukset voivat edelleen täyttää rikkisäännöt käyttämällä raskasta polttoöljyä rikkipesureiden kanssa tai erittäin vähärikkistä polttoainetta, joista voi silti syntyä paljon nokea.

Arktinen raskaan polttoöljyn kielto ei kata mustaa hiiltä kokonaisuutena

IMO:n arktinen raskaan polttoöljyn eli HFO:n kielto kieltää HFO:n käytön ja kuljettamisen polttoaineeksi arktisilla vesillä 1. heinäkuuta 2024 alkaen MARPOL-yleissopimuksen muutosten mukaisesti. Clean Arctic Alliance ja muut ympäristöjärjestöt ovat kuitenkin huomauttaneet poikkeuksista ja vapautuksista, jotka rajoittavat kiellon käytännön kattavuutta. Joissakin tapauksissa käyttö tai kuljetus voi jatkua 1. heinäkuuta 2029 asti.

Järjestön näkökulmasta HFO-kielto ei ole sama asia kuin kattava mustaa hiiltä koskeva sääntö. Se ei aseta kaikille arktisilla tai arktisen alueen läheisillä vesillä liikennöiville aluksille yhdenmukaista, täytäntöönpantavaa vaatimusta kaikista polttoainetyypeistä.

Miten niin sanottu polaaripolttoaine toimisi?

Tanskan Grönlannin puolesta yhdessä Saksan, Ranskan ja Salomonsaarten kanssa tukema ehdotus lisäisi MARPOL-liitteen VI alle pakollisia polttoainevaatimuksia arktisilla vesillä liikennöiville aluksille. Ehdotus keskittyy polttoaineen ominaisuuksiin, joilla voitaisiin rajoittaa mustan hiilen päästöjä ja käytännössä estää runsaasti nokea tuottavien raskaiden jäännöspolttoaineiden käyttö.

Keskeisiä vaihtoehtoja olisivat puhtaammat tislepolttoaineet, kuten merikaasuöljy. Perusajatus on suoraviivainen: kun runsaasti nokea tuottavat raskaat jäännöspolttoaineet korvataan vähämustahiilisillä vaihtoehdoilla, alusten ilmaan päästämän noen määrä vähenee. Tällöin myös ilmakehässä kauas kulkeutuvaa ja arktiselle lumelle sekä jäälle laskeutuvaa ainesta on vähemmän.

Ehdotuksen maantieteellistä soveltamisalaa ei ollut vielä ratkaistu. Yhtenä vaihtoehtona on kuvattu 60. leveyspiirin pohjoispuolisia vesiä, joihin sisältyisivät napaseudun Polar Code -säännöstön kattamat arktiset vedet.

Polaaripolttoaine ei ole vielä maailmanlaajuinen velvoite

Erottelu on tärkeä. Aineisto osoittaa, että IMO on käsitellyt ja kehittänyt polaaripolttoaineiden käsitettä ja että Tanskan johtamaa ehdotusta tarkasteltiin järjestön saastumisen ehkäisyyn ja torjuntaan keskittyvässä prosessissa.

Se ei kuitenkaan osoita, että pakollinen arktinen polttoainestandardi olisi hyväksytty maailmanlaajuiseksi vaatimukseksi. Viimeisintä asiaan liittyvää kokousta koskevien tietojen mukaan keskustelut päättyivät pattitilanteeseen.

Toistaiseksi Clean Arctic Alliance vaatii puhtaampia polttoaineita, mustan hiilen mittaamista ja raportointia, arktisten suojelutoimien tiukempaa toimeenpanoa sekä laajempaa lähestymistapaa saasteisiin, meluun, vuotoihin ja ekosysteemien vahingoittumiseen.

Lopputulos

Pohjoinen merireitti tarjoaa varustamoille mahdollisesti nopeamman kausiluonteisen yhteyden Aasian ja Pohjois-Euroopan välille. Sea Legendin palvelu tekee reitistä aiempaa säännöllisemmän kaupallisen vaihtoehdon, ja PanStarin kokeilu osoittaa, että myös muut toimijat arvioivat sen liiketaloudellista potentiaalia.

Clean Arctic Alliancen kritiikki kohdistuu ennen kaikkea siihen, että kaupallinen vauhti voi kasvaa ennen kuin sääntely ottaa täysimääräisesti huomioon arktisen alueen erityisen haavoittuvuuden. Järjestön tavoitteena ei ole ainoastaan yksittäisen matkan pysäyttäminen, vaan sen estäminen, että säännöllinen liikenteen kasvu vakiinnuttaa mustan hiilen, saasteiden ja ekologisten riskien lisääntymisen alueella, jossa aluksen vanavedestä kauas kulkeutuva noki voi vaikuttaa koko jää- ja lumipeitteiseen ympäristöön.