Ukrainan mukaan Pohjois-Korea lähettää Venäjälle drone-osaajia ja ohjusjoukkoja

Ukrainan sotilastiedustelun mukaan Pohjois-Korean tuki Venäjän sodalle on laajentunut ammuksista ja rintamajoukoista erikoistuneempaan sotilaalliseen yhteistyöhön. Ukrainan arvion mukaan Venäjälle on saapunut uusi, noin 8 500 henkilön pohjoiskorealaisjoukko, johon kuuluu satoja kokeneita drone-operaattoreita sekä insinöörejä ja miinanraivaajia.

Luvut ovat Ukrainan tiedustelun esittämiä arvioita, eikä niitä ole vahvistettu julkisesti riippumattomista lähteistä. Pohjois-Korea on lisäksi torjunut väitteet suuresta uudesta joukkojen lähettämisestä, joten yhteistyön todellinen laajuus ja tuleva suunta ovat edelleen epävarmoja.

Mitä Ukraina kertoo 8 500 sotilaasta?

Ukrainan sotilastiedustelun varajohtajan, kenraalimajuri Vadym Skibitskyin, mukaan suurin osa uudesta pohjoiskorealaisjoukosta on sijoitettu Venäjän Kurskin alueelle. Joukkoon kuuluu Ukrainan arvion mukaan:

• noin 400 drone-operaattoria, joista monilla kerrotaan olevan operatiivista kokemusta
• noin 1 000 insinööriä ja miinanraivaajaa, joiden tehtävät tukisivat venäläisiä asemia ja huoltoa
• muuta henkilöstöä, jonka pääasiallinen tehtävä olisi Venäjän selustassa eikä suoraan Ukrainan alueella.

Kyse ei Ukrainan näkemyksen mukaan olisi vain tukitehtävistä. Jos pohjoiskorealaiset ottavat vastuulleen Venäjän selustan tehtäviä, venäläisiä joukkoja voidaan vapauttaa rintamalle. Drone-operaattorit puolestaan voisivat osallistua tiedusteluun ja iskuihin myös Ukrainassa.

Skibitskyi on sanonut, että Venäjälle on lähetetty tai siellä on kierrätetty yhteensä noin 25 000 pohjoiskorealaista henkilöstöä sen jälkeen, kun ensimmäiset joukot saapuivat loppuvuodesta 2024. Hänen mukaansa Vladimir Putin saattaa pyytää Kim Jong-unilta jopa 50 000 lisäsotilasta syyskuulle suunnitellussa tapaamisessa.

Mahdollista pyyntöä ei kuitenkaan pidä tulkita vahvistetuksi tulevaksi joukkojen siirroksi. Kim Jong-unin sisar Kim Yo Jong on kutsunut laajempaa joukkojen lähettämistä koskevaa väitettä ”perusteettomaksi, itse keksityksi skenaarioksi”.

Drone-operaattorit ovat uusi huolenaihe

Satojen drone-operaattoreiden ilmoitettu läsnäolo viittaa erikoistuneempaan rooliin kuin pelkkään joukkojen tai tykistöammusten toimittamiseen. Ukrainan mukaan yksikkö voisi käyttää miehittämättömiä ilma-aluksia sekä valvontaan että iskuihin. Tämä voisi liittää Pohjois-Korean osaksi sodan päivittäistä tiedustelu- ja maalinosoitusketjua.

Julkisesti saatavilla olevat tiedot eivät kerro, kuinka monta dronea on toimitettu, mitä malleja käytetään tai onko yksikkö jo osallistunut iskuihin. Kyse on ennen kaikkea Ukrainan tiedustelun arviosta siitä, mihin henkilöstö voisi kyetä Venäjän joukkoihin integroituna.

Pohjois-Korean ballistiset ohjukset

Ukraina on erikseen kertonut, että Pohjois-Korea on toimittanut Venäjälle KN-23- ja KN-24-ballistiikkaohjuksia. Ukrainan tiedustelun mukaan Venäjä on saanut aiemmin noin 150 tällaista ohjusta ja sille on luvattu vielä 120 lisää. Länsi-Venäjälle sijoitettava pohjoiskorealainen ohjusyksikkö voisi lopulta käyttää jopa 120 ohjusta kuudesta laukaisimesta.

Reutersin mukaan Venäjälle on jo toimitettu uusi 40 KN-23- ja KN-24-ohjuksen erä henkilöstöineen. Yksikön lopullinen kokoonpano ja ohjusten kokonaismäärä oli määrä ratkaista korkean tason neuvotteluissa.

Tiedot ovat merkittäviä, koska ne viittaavat jatkuvaan toimituskanavaan Venäjän Ukrainaan kohdistuvia iskuja varten. Ukrainan ilmavoimat ilmoittivat KN-23-ohjuksia käytetyn 29.–30. heinäkuuta tehdyissä iskuissa, ja presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi Venäjän käyttäneen pohjoiskorealaista ohjusta.

Ballistinen ohjusisku Radushneen Dnipropetrovskin alueella 30. heinäkuuta tuhosi asuinrakennuksen ja surmasi kuusi saman perheen jäsentä, heidän joukossaan neljä lasta, Institute for the Study of War -ajatushautomon ukrainalaislähteisiin perustuvan raportin mukaan. Skibitskyin tarkempi arvio kahden ohjuksen osuudesta iskussa on kuitenkin edelleen Ukrainan tiedusteluarvio, ei riippumattomasti vahvistettu johtopäätös.

Ukrainan mukaan Pohjois-Korean uudemmilla ohjuksilla voi olla jopa 800 kilometrin kantama, mutta niiden tarkkuus on ollut heikko. Osa ohjuksista on tiettävästi osunut 15–19 kilometrin päähän tarkoitetusta kohteesta. Kiovan arvion mukaan taistelukäyttö Ukrainassa voi samalla auttaa Pjongjangia parantamaan ohjusten maalinosoitusta ja taistelukärjen suorituskykyä.

Mitä Pohjois-Korea voi saada Venäjältä?

Yhteistyö ei Ukrainan esittämien tietojen perusteella ole yksisuuntaista aseiden ja henkilöstön siirtoa. Skibitskyin mukaan Pohjois-Korea on pyytänyt Venäjältä S-400-ilmatorjuntajärjestelmää ja saanut jo Pantsir-S1-ilmatorjuntalaukaisimen.

Jos tiedot pitävät paikkansa, Pjongjang saisi Venäjältä sotilaskalustoa ja taistelukokemusta, kun taas Moskova saisi lisää henkilöstöä, drone-osaamista ja ballistisia ohjuksia. Julkiset lähteet eivät kuitenkaan vahvista riippumattomasti näiden teknologiasiirtojen koko laajuutta tai ajoitusta. Niitä on siksi käsiteltävä tiedusteluväitteinä.

Miksi Nato-maat ovat huolissaan?

Huoli ei rajoitu siihen, kuinka monta pohjoiskorealaista sotilasta Venäjällä tällä hetkellä on. Järjestely voi auttaa Venäjää paikkaamaan henkilöstövajausta ja ylläpitämään ohjusten saatavuutta. Samalla pohjoiskorealaiset joukot voivat saada käytännön kokemusta nykyaikaisista droneista, maalinosoituksesta ja ilmatorjunnasta.

Naton ja sen Tyynenmeren alueen kumppaneiden kannalta erityisen merkittävä on mahdollinen vastavuoroinen kehityskierre: Pohjois-Korea saa sotilaallista kokemusta ja venäläistä teknologiaa, kun taas Venäjä saa välineitä ja henkilöstöä sotaansa Ukrainaa vastaan. Yhteistyön tarkkaa mittakaavaa on vaikea todentaa julkisesti, mutta se yhdistää Euroopan ja Korean niemimaan turvallisuustilanteita aiempaa tiiviimmin.

Miten Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean harjoitukset liittyvät asiaan?

Kehitys ajoittuu samaan aikaan, kun Yhdysvallat ja Etelä-Korea lyhensivät vuosittaista Ulchi Freedom Shield -sotaharjoitusta. Harjoituksen oli alun perin määrä kestää kymmenen päivää, mutta se lyhennettiin viiteen päivään Washingtonin pyynnöstä sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump vaati harjoitusten supistamista ja vetosi suhteeseensa Kim Jong-unin kanssa.

Kim Yo Jong sanoi, ettei harjoitusten lyhentäminen muuttanut Pohjois-Korean vihamielistä suhtautumista Washingtoniin. Hän ilmoitti myös olevansa ”täysin tietämätön” siitä, oliko Kim Jong-un viime aikoina ollut yhteydessä Trumpiin, vaikka Trump oli sanonut johtajien olleen yhteydessä. Kyse on julkisesta ristiriidasta osapuolten kertomuksissa, ei todisteesta siitä, ettei yhteydenpitoa olisi tapahtunut.

Mitä tiedetään – ja mikä on yhä epävarmaa?

Saatavilla olevien tietojen perusteella vahvin johtopäätös on, että Ukraina näkee Pohjois-Korean roolin Venäjän sodassa muuttuvan aiempaa erikoistuneemmaksi. Ilmoitettuun tukeen kuuluvat:

• henkilöstö Venäjän selustan tehtäviin
• drone-operaattorit tiedustelu- ja mahdollisiin iskutehtäviin
• insinöörit ja miinanraivaajat
• KN-23- ja KN-24-ballistiikkaohjukset
• mahdollinen pohjoiskorealainen ohjusyksikkö Länsi-Venäjällä
• väitetyt venäläiset ilmatorjuntajärjestelmien toimitukset Pjongjangille.

Keskeiset määrät ja vastuu yksittäisistä iskuista ovat kuitenkin kiistanalaisia. Ukrainan tiedustelu ei ole pystynyt julkisesti riippumattomasti todentamaan 8 500 sotilaan kokonaismäärää, 25 000 henkilön kumulatiivista lukua, mahdollista 50 000 lisäjoukon pyyntöä, toimitettujen ohjusten määrää, tiettyjen ohjusten vastuuta 30. heinäkuuta tehdystä iskusta tai Venäjän teknologiatoimitusten laajuutta. Tiedot on siksi syytä esittää Ukrainan tiedusteluarvioina, joita jotkin muut tiedotusvälineet ovat osin tukeneet, ei lopullisesti vahvistettuina tosiasioina.