Vincent van Goghin Tähtikirkas yö saattaa esittää todellista aamutaivasta Ranskan Saint-Rémyssä noin 22. heinäkuuta 1889. Scientific Reports -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan maalauksen kuun, Venuksen ja tähtien sijoittelu muistuttaa tuolloin ennen auringonnousua näkyneitä taivaankappaleita. Kyse on mahdollisesta taivasnäkymän esikuvasta, ei varmistetusta maalauksen valmistumispäivästä.
3
30
Miksi tutkijat ehdottavat heinäkuuta?
Tutkijat vertaavat maalauksen kolmea piirrettä: sirppikuuta, kirkasta planeettaa ja tähtiryhmää. Tutkimuksen mukaan vähenevä sirppikuu, Venus ja Härän tähdistössä sijaitseva Hyadien tähtijoukko näkyivät lähekkäin Saint-Rémyn aamutaivaalla heinäkuun 22. päivän tienoilla.
2
3
30
Ryhmä tulkitsee maalauksen keskiosan tähtikuvion Hyadeiksi eikä Oinaaksi, kuten aiemmissa tulkinnoissa on ehdotettu. Samankaltaisuutta arvioitiin Prokrustes-analyysillä: menetelmä vertaa kahden pistejoukon muotoa sen jälkeen, kun niiden sijainti, koko ja kierto on sovitettu vertailua varten.
10
32
Kesäkuun ajoitus joutuu uuteen tarkasteluun
Perinteistä kesäkuun ajoitusta on yhdistetty Van Goghin veljelleen Theolle noin 18. kesäkuuta kirjoittamaan kirjeeseen. Tuon ajankohdan kuunvaiheen on kuitenkin kerrottu sopivan huonosti maalauksessa näkyvään kapeaan sirppikuuhun. Heinäkuun taivaskokoonpano vastaa paremmin sekä kuun muotoa että tutkijoiden ehdottamaa tähtikuviota.
20
30
Tutkimusryhmä yhdisti tähtitieteellisiä tarkasteluja historiallisiin säätietoihin ja Van Goghin kirjeisiin. Pääkirjoittaja Elijah Jeong-hyun Kim on SLLAB-yhtiön toimitusjohtaja ja tohtorikoulutettava Kyung Hee -yliopiston avaruustutkimuksen laitoksella.
3
6
11
Taivaan päivämäärä ei ole maalauksen valmistumispäivä
Tutkimuksen ehdottama päivämäärä koskee mahdollista taivasta, jota Van Gogh kuvasi tai käytti teoksensa lähtökohtana. Se ei yksin osoita, että hän maalasi Tähtikirkkaan yön juuri 22. heinäkuuta. Taivaankappaleiden vastaavuus voi tukea tulkintaa maalauksen esikuvasta, mutta ei määritä, milloin taulu syntyi tai yhdistikö taiteilija siihen havaintoja eri ajankohdilta.
Tutkimus ei myöskään ratkaise taidehistoriallista ajoitusta. Tutkimukseen osallistumaton fyysikko Jose Luis Aragon kuvaili heinäkuun päivämäärää kiinnostavaksi hypoteesiksi, ei lopulliseksi vastaukseksi.
29
Varovainen johtopäätös on, että 22. heinäkuuta 1889 näkyneen taivaan ehdotettu vastaavuus on mahdollinen ja Hyadien tulkinta tarjoaa uuden tavan lukea maalauksen tähtiä. Se, muuttaako havainto Tähtikirkkaan yön vakiintunutta ajoitusta, jää avoimeksi.