Vuonna 2026 tahti on kiihtynyt entisestään. Liikkeeseenlaskujen bruttomäärä ylitti koko vuoden 2025 tason jo vuoden ensimmäisten neljän ja puolen kuukauden aikana, jolloin määrä oli noin 152 miljardia dollaria . Amazon, Alphabet, Meta, Nvidia, Oracle ja SpaceX olivat laskeneet liikkeeseen ennätykselliset 182 miljardia dollaria investment grade -luokiteltuja joukkolainoja heinäkuun puoliväliin mennessä . Koko vuoden tekoälyyn liittyvien velkapapereiden myynnin ennustetaan nousevan 335 miljardiin dollariin, yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2025 verrattuna .
Kasvava velkatarjonta alkaa kuitenkin testata sijoittajien kysyntää. Teknologiayhtiöiden joukkolainojen tuotot ovat nousseet, mikä kertoo rahoituksen kallistumisesta. Samalla merkittävien teknologiayhtiöiden CDS-markkinoiden nettomääräinen nimellisarvo on noussut ennätykselliseen 12,5 miljardiin dollariin – 500 prosenttia korkeammalle kuin vuoden 2025 toisella neljänneksellä .
CDS eli luottoriskinvaihtosopimus toimii käytännössä velan maksukyvyttömyyttä vastaan ostettavana suojana. Kun suojan hinta nousee, markkina hinnoittelee yhtiön luottoriskin aiempaa suuremmaksi. Se ei tarkoita, että maksukyvyttömyys olisi väistämätön, mutta se kertoo sijoittajien kasvavasta tarpeesta suojautua siltä.
Oracle on markkinoiden selkein varoitussignaali. Yhtiön viisivuotisten CDS-sopimusten hinta nousi 24. heinäkuuta 2026 ennätykselliseen 203 korkopisteeseen. Tämä vastaa noin 203 000 dollarin vuosittaista hintaa 10 miljoonan dollarin velkasumman suojaamisesta .
Hinta on yli nelinkertaistunut vuoden 2025 puolivälistä ja ylittänyt vuoden 2008 finanssikriisin aikana saavutetun huipun . Myös Oraclen pitkän maturiteetin joukkolainat ovat halventuneet, mikä nostaa yhtiön uutta rahoituskustannusta .
Huolen taustalla ovat erityisesti seuraavat luvut:
Oraclen ongelma ei ole se, etteikö tekoälyliiketoiminta kasvaisi. Se kasvaa nopeasti. Ongelma on kasvun rahoitusrakenne: investoinnit on tehtävä nyt, mutta kassavirtaa niistä voi syntyä vasta vuosien päästä. Analyytikot ovat kuvailleet tätä rakenteeksi, jossa sijoittajat joutuvat odottamaan vuosia ennen kuin näkevät käteistä .
Arvioiden mukaan vapaa kassavirta pysyy syvästi negatiivisena ainakin vuoteen 2028 asti, eikä palautumista odoteta ennen vuotta 2030 .
Yhdysvaltalaisten hyperscalereiden sijoitustarina perustuu oletukseen, että valtava ja kallis infrastruktuuri voidaan muuttaa korkeakatteisiksi tekoälypalveluiksi. Halvat kiinalaiset mallit tekevät tästä oletuksesta epävarmemman.
DeepSeekin, Alibaban Qwenin ja Moonshotin kaltaiset kiinalaiset mallit muodostivat OpenRouterin kaltaisilla yhdysvaltalaisilla kehittäjäalustoilla 30–46 prosenttia yritysten API-tunnusten liikenteestä. Vuoden 2025 alkupuolella osuus oli vain 4,5 prosenttia .
Kiinalaiset avoimen lähdekoodin mallit ovat jatkuvasti 60–90 prosenttia halvempia kuin vastaavat yhdysvaltalaiset vaihtoehdot . RAND Corporationin raportin mukaan kiinalaiset mallit toimivat noin kuudesosan yhdysvaltalaisten kilpailijoiden kustannuksilla .
Tämä on tärkeää siksi, että tekoälypalvelujen käyttökustannukset määräytyvät suurelta osin päättelystä eli mallin vastausten tuottamisesta. Jos päättelyn hinta laskee nopeasti, datakeskusinvestointien omistajat eivät välttämättä pysty veloittamaan palveluistaan hintaa, joka oikeuttaisi nykyisen investointitason.
Jefferiesin globaalin osakestrategian johtaja Chris Wood on varoittanut, että Yhdysvaltojen tekoälyinfrastruktuuriin käyttämät sadat miljardit dollarit voivat johtaa ”massiiviseen pääoman tuhoutumiseen”. Hänen mukaansa pitkän aikavälin perusura on, että halvemmat kiinalaiset avoimet mallit nakertavat Yhdysvaltojen investointibuumin taloudellista perustaa .
The Economist, Reuters ja Bloomberg ovat kukin raportoineet erikseen halvan kiinalaisen tekoälyn kasvavasta paineesta Piilaakson sijoitusmallille . Jos päättelypalvelujen hinnat jatkavat laskuaan, monen biljoonan dollarin datakeskusinvestointien tuotot voivat jäädä selvästi sijoittajien odotuksia pienemmiksi.
Apple ei ole ollut mukana samalla tavalla massiivisessa tekoälyvelkainnostuksessa. Syynä on ennen kaikkea yhtiön erilainen strategia.
Apple keskittyy laitteissa ajettaviin malleihin, jotka toimivat iPhoneissa, iPadeissa ja Mac-tietokoneissa, sen sijaan että yhtiö rakentaisi Oraclen kaltaista hyperskaalan pilvi-infrastruktuuria. Tämä lähestymistapa vaatii huomattavasti vähemmän pääomaa, ja investoinnit voidaan rahoittaa liiketoiminnan omalla rahavirralla.
Strategia ei poista toteutusriskiä: Apple voi epäonnistua tekoälytuotteidensa kaupallistamisessa tai jäädä teknisesti kilpailijoista jälkeen. Se ei kuitenkaan altistu samalle velkavetoisen taseen riskille eikä ole yhtä riippuvainen päättelypalvelujen hinnoittelusta, jota halvat kiinalaiset mallit parhaillaan muuttavat.
Tekoälyyn liittyvien velkapapereiden voimakas lisääntyminen yhdessä CDS-suojien kasvun kanssa kertoo, että luottomarkkinat pitävät mahdollisena, etteivät infrastruktuurisyklistä saatavat tuotot yllä odotetulle tasolle.
Huoli korostuu kolmella tasolla:
Oraclea koskevat joukkolaina- ja CDS-markkinat eivät tällä hetkellä näytä vain tilapäistä kasvuvaiheen korjausta. Ne viestivät rakenteellisesta huolesta yhtiön maksukyvystä ja siitä, tuottavatko velalla rakennetut tekoälyinvestoinnit riittävästi rahaa ennen kuin rahoituskustannukset kasvavat liian suuriksi.
Laajempi johtopäätös on vielä merkittävämpi: sijoittajat eivät epäile välttämättä tekoälyn hyödyllisyyttä, vaan sitä, pystyvätkö kaikki nykyisen investointikilpailun osallistujat muuttamaan teknologisen kysynnän riittävän suureksi ja pitkäkestoiseksi kassavirraksi.