Mitä Baltian turvallisuuskirje paljastaa Euroopan itäisestä sivustasta?

Vuotanut 30. heinäkuuta päivätty kirje antaa harvinaisen katsauksen siihen, kuinka vakavana Euroopan koillisreunan maat pitävät turvallisuustilanteen kehitystä. RFE/RL:n mukaan kirjeessä kuvattiin ympäristöä "heikentyväksi" ja nostettiin esiin lisääntyneet ilmatilaloukkaukset sekä droonien tunkeutumiset. Kirje oli osoitettu Euroopan komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille. 45

Kirjeen merkitys on ennen kaikkea poliittinen. Se osoittaa, että Baltian maat, Puola ja Suomi hakevat EU:lta vahvempaa ja pitkäjänteisempää vastausta itäisen sivustan uhkiin. Saatavilla oleva aineisto ei kuitenkaan vahvista kaikkia kirjeeseen liitettyjä yksityiskohtia, kuten noin 115 miljardin dollarin rahoitusvaatimusta tai laajaa siviilivalmiuspakettia.

Mitä kirje kertoo turvallisuustilanteesta?

Kirjeen allekirjoittajina olivat tietojen mukaan Viron, Latvian ja Liettuan komissaarit Kaja Kallas, Andrius Kubilius ja Valdis Dombrovskis sekä Puolan ja Suomen komissaarit. Kyse on siis korkean tason edustajista maista, jotka sijaitsevat EU:n itäisellä ja pohjoisella reunalla ja joilla on suora huoli alueen turvallisuudesta. 45

Raportoinnin perusteella kirjeessä ilmatilaloukkaukset ja droonit nähtiin osana heikkenevää alueellista turvallisuusympäristöä. Eräässä raportissa mainitaan myös vaikutus luottamukseen, mutta käytettävissä oleva aineisto ei riitä osoittamaan, kuinka laajasta vaikutuksesta yritysten toimintaan olisi ollut kyse tai mitä kirjeessä tarkalleen sanottiin. 5

Tämä ero on olennainen: kirje on näyttöä poliittisesta huolesta ja vaatimuksesta vahvistaa EU:n toimia, ei itsessään todiste siitä, että kaikki siihen liitetyt luvut ja toimenpiteet olisi jo sovittu.

115 miljardin dollarin vaatimus jää vahvistamatta

Saatavilla olevat lähteet eivät vahvista, että kirjeessä olisi pyydetty noin 115 miljardin dollarin EU-rahoitusta Baltian puolustukseen ja taloudelliseen kriisinkestävyyteen. Aineisto ei myöskään vahvista yksityiskohtaista luetteloa toimista, johon on liitetty esimerkiksi:

• nopea reagointi energiakatkoksiin;
• välttämättömien tavaroiden varastot;
• väestönsuojat ja evakuointijärjestelyt; tai
• suoja hybridivaikuttamista, kyberhyökkäyksiä, sabotaasia ja elektronisia uhkia vastaan.

Tällaiset toimet sopivat laajemmin itäisen sivustan kriisinkestävyyden ajatukseen, mutta niiden esittäminen kirjeen vahvistettuna sisältönä vaatisi kirjeen alkuperäisen tekstin tai riippumattoman lähteen, joka siteeraa sitä täsmällisesti. Varovaisin johtopäätös on, että kirjeessä vaadittiin EU:lta lisää huomiota ja rahoitusta, mutta summan ja toimenpidepaketin yksityiskohdat ovat edelleen epäselviä.

Puolustusmenot kasvavat kirjeestä riippumatta

Euroopan strateginen muutos ei perustu tähän vuotoon yksin. Euroopan puolustusviraston mukaan EU-jäsenmaat käyttivät puolustukseen arviolta 418 miljardia euroa vuonna 2025, mikä vastasi 2,2:ta prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuodelle 2026 menojen arvioidaan nousevan 454 miljardiin euroon eli 2,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. 33

EU-tasolla komissio on ehdottanut vuosille 2028–2034 yhteensä 131 miljardin euron määrärahaa puolustukseen ja avaruuteen. Kyse on vasta ehdotuksesta, ei hyväksytystä budjetista. Summa ei myöskään tarkoita, että koko rahoitus olisi menossa Baltian alueelle. 36

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa on lisäksi painottanut, että itäisen sivustan pitäisi säilyä EU:n seuraavan budjetin painopisteenä. Viro, Latvia ja Liettua ovat joutuneet toistuvien ilmatilaloukkausten kohteiksi Ukrainan sodan aikana, ja alueen johtajat ovat vaatineet turvallisuuden sekä kriittisen infrastruktuurin tarpeiden huomioimista tulevissa rahoituspäätöksissä. 4042

Droonimuuri on suunnitelmissa, mutta ei vielä valmis suoja

Yksi kysymyksessä esitetyistä väitteistä on ristiriidassa virallisten lähteiden kanssa: droonimuuria ei ole jätetty EU:n puolustussuunnitelmien ulkopuolelle. Komissaari Andrius Kubilius on kuvannut Eastern Flank Watch -kokonaisuutta, jonka ytimessä on droonimuuri. Sen on tarkoitus sisältää kehittyneitä havainto-, seuranta- ja torjuntakykyjä. Kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi maapuolustus, Itämeren ja Mustanmeren meriturvallisuus sekä avaruuspohjainen tilannekuva. 1

Euroopan parlamentti on suhtautunut myönteisesti molempiin aloitteisiin, mutta varoittanut, että kunnianhimoinen aikataulu vaatisi nopeaa toimeenpanoa. Hanketta on kuvattu Puolan, Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan yhteistyöksi, jolla pyritään vahvistamaan EU:n ja Naton itärajaa. 215

Poliittinen suunnitelma ei kuitenkaan ole sama asia kuin toimiva järjestelmä. Saatavilla oleva näyttö ei kerro lopullista rakennetta, kustannuksia, henkilöstötarvetta, kattavuutta tai tarvittavien torjuntajärjestelmien määrää. Se ei myöskään vahvista, että tuhansia lyhyen kantaman järjestelmiä olisi jo sijoitettu tai että tietty käyttöönottotavoite olisi sovittu.

Käytännön haaste on silti selvä. Toimiva verkosto vaatisi antureita, johtamis- ja tilannekuvajärjestelmiä, torjuntavälineitä, koulutettua henkilöstöä sekä yhteistyötä valtioiden ja EU-rakenteiden välillä. Hankkeen nykyinen raportointi viittaa siihen, että teknistä ja toiminnallista tiekarttaa vasta rakennetaan. 314

Saksa ei näyttäydy puolustusmenojen vastustajana

Saatavilla oleva aineisto ei tue väitettä, että Saksa vastustaisi EU:n turvallisuus- ja puolustuslinjaa. Saksan vuoden 2027 budjettiehdotuksessa puolustuksen ydinkulujen on määrä nousta 82,2 miljardista eurosta vuonna 2026 yhteensä 109 miljardiin euroon vuonna 2027. 37

EU:n seuraavan pitkän aikavälin budjetin koosta ja rakenteesta käydään silti todellinen poliittinen ja taloudellinen kiista. Saksa ja muut nettomaksajamaat ovat vaatineet komission vuosien 2028–2034 suunnitelmaan miljardien eurojen leikkauksia ja katsoneet, että menoja on hillittävä kaikilla politiikanaloilla. 4344

Tämä ei ole sama asia kuin kansallisten puolustusmenojen kasvun vastustaminen tai itäisen sivustan turvallisuushuolten kiistäminen.

Rail Baltica paljastaa infrastruktuurin paineet

Turvallisuus ei tarkoita ainoastaan aseita ja ilmatorjuntaa. Rail Baltica havainnollistaa, kuinka tärkeässä roolissa infrastruktuuri on. Rautatiehankkeen tavoitteena on yhdistää Viro, Latvia ja Liettua Puolaan ja muuhun Eurooppaan, mutta kustannusarvio on noussut jyrkästi: vuoden 2017 arviolta 5,8 miljardista eurosta myöhempään 23,8 miljardin euron arvioon. 19

Myös aikataulu on muuttunut. Vuosi 2030 liittyy nykyisissä suunnitelmissa ensimmäiseen vaiheeseen, eikä koko hankkeen valmistumiselle ole toimitetun raportoinnin perusteella varmaa aikataulua. 2226

Luvut eivät yksin todista, että Rail Baltica olisi välittömästi sotilaallisen liikkuvuuden kannalta epäonnistunut hanke. Ne kuitenkin osoittavat, millaisia rahoitus- ja toteutuspaineita strategisesti tärkeään infrastruktuuriin liittyy.

Mitkä väitteet ovat yhä varmistamatta?

Toimitettu aineisto ei vahvista riippumattomasti useita kirjeeseen ja kesän turvallisuusvaroituksiin liitettyjä dramaattisia väitteitä. Näitä ovat:

• täsmällinen 115 miljardin dollarin rahoitusvaatimus;
• kaikki väitetyt siviilivalmiustoimet;
• ilmatilaloukkausten suora vaikutus yritysten luottamukseen;
• ammuspuute, joka liittyisi lähestyvään yhteenottoon Baltiassa;
• raportointi CIA:n johtajan John Ratcliffen 25. elokuuta tekemästä Moskovan-vierailusta ja sen yhteydessä esitetystä varoituksesta; sekä
• tiedusteluarvio mahdollisesta rajoitetusta Venäjän hyökkäyksestä syksyllä.

Jotkin lähteet viittaavat lisävaroituksiin, mutta tässä käytettävissä oleva näyttö ei riitä niiden esittämiseen vahvistettuina tosiasioina. Turvallisuusaiheissa tällä on erityinen merkitys: hälyttävä otsikko voi helposti hämärtää eron raportoidun huolen, virallisen ehdotuksen ja todistetusti toimivan suorituskyvyn välillä.

Johtopäätös

Vuotaneen kirjeen selkein merkitys on poliittinen. Useiden Euroopan kaikkein alttiimpien itäisten ja pohjoisten maiden korkeat virkamiehet varoittivat yhdessä, että ilmatilaloukkaukset ja droonien tunkeutumiset edellyttävät EU:lta vahvempaa vastausta. 45

Laajempi muutos on jo näkyvissä puolustusmenojen kasvuna, komission ehdottamana 131 miljardin euron puolustus- ja avaruusrahoituksena sekä Eastern Flank Watch -aloitteen droonimuurina. 13336 Kirje ei kuitenkaan käytettävissä olevan näytön perusteella osoita, että väitetty 115 miljardin dollarin paketti, yksityiskohtaiset siviilipuolustustoimet, tiedusteluvaroitukset tai laajamittainen droonintorjuntakalusto olisi sovittu.

Perusteltu tulkinta ei siis ole välinpitämättömyys eikä varmuus välittömästä sodasta. Eurooppa rakentaa itäiselle sivustalleen kalliimpaa ja aiempaa integroidumpaa kriisinkestävyyden ja pelotteen kokonaisuutta – samalla kun sen rahoitus, infrastruktuuri ja käytännön toteutus ovat yhä kiistanalaisia ja keskeneräisiä.