Yksi raportin ja siihen liittyvän uutisoinnin keskeisimmistä tapauksista koskee Shrawan Shah Rauniyaria, nepalilaista siirtotyöläistä.
FairSquaren havaintoihin perustuvan uutisoinnin mukaan Rauniyar kertoi jalkojensa murskaantuneen, kun metallipalkki putosi trukista hänen työskennellessään Aramco-hankkeella työvoimanvuokrausyrityksen kautta. Hän kertoi, ettei pysty enää työskentelemään eikä saanut tapaturmasta minkäänlaista korvausta.
Italialainen urakoitsija Saipem, joka osallistui hankkeeseen, vahvisti Rauniyarin loukkaantuneen ja kertoi varmistaneensa, että tämä sai lääkinnällistä apua. Korvauskysymys säilyy kuitenkin raportin esiin tuomana keskeisenä huolenaiheena.
FairSquare kertoo havaintojensa perustuvan 27 henkilön haastatteluihin, mukaan lukien työntekijät ja omaiset, jotka edustavat 21 urakoitsijan ja aliurakoitsijan työntekijöitä neljällä eri alueella Saudi-Arabiassa.
Raportin mukaan Aramcon laaja urakoitsijaverkosto, jossa työskentelee pääasiassa siirtotyöläisiä, luo tilanteen, jossa vastuu työntekijöiden hyvinvoinnista voi pirstaloitua useiden eri yritysten kesken.
Raporttia varten haastatellut työntekijät kuvasivat altistumistaan yli 50 celsiusasteen lämpötiloille, ja jotkut kertoivat työtovereidensa pyörtyneen tai lyyhistyneen työmaalla. Yksi työntekijä yhdisti vuosien altistumisen kuumuudelle pitkäaikaisiin terveysongelmiin, kuten munuais- ja sydänvaivoihin.
Tutkimus tuo esiin myös erittäin pitkiä työvuoroja, erityisesti polttoainesäiliöautojen kuljettajilla, jotka palvelevat Aramcon toimipisteitä. Jotkut työntekijät raportoivat jopa 19 tuntia kestävistä työvuoroista, vähäisistä lepotauoista ja paineesta nukkua ajoneuvoissaan työvuorojen välillä – olosuhteista, jotka lisäävät vakavien tieliikenneonnettomuuksien riskiä.
FairSquare tarkasteli myös urakoitsijoiden työntekijöilleen tarjoamia majoitusolosuhteita.
Yli kolmannes haastatelluista työntekijöistä kuvasi ahdasta tai epäsanitaarista asumista, joka täytti YK-Habituksen määritelmän slummiasumisesta. Jotkut työntekijät kertoivat asuvansa konttiasunnoissa, joissa oli vialliset sähköjärjestelmät, jotka aiheuttivat sähköiskuja sateen aikana. Lisäksi ruoka oli heikkolaatuista ja saniteettitilat riittämättömät.
Raportin keskeinen väite on, että loukkaantuneet työntekijät ja vainajien omaiset kohtaavat merkittäviä esteitä hakiessaan korvauksia.
FairSquare tarkasteli kuutta tapausta, joissa työntekijä oli kuollut tai vakavasti vammautunut, ja totesi, että vain yksi tapaus johti asianmukaiseen korvaukseen. Tutkijoiden mukaan korvausten hakeminen Saudi-Arabian sosiaalivakuutusjärjestelmästä on monimutkaista ja edellyttää usein työnantajan yhteistyötä, jota monilla siirtotyöläisillä ei ole.
Raportti väittää myös, että joissakin tapauksissa omaisia on kehotettu luovuttamaan vainajat ilman ruumiinavausta ja että työmailla sattuneet kuolemantapaukset on toisinaan luokiteltu ”luonnollisiksi kuolemiksi”, mikä voi estää omaisia saamasta korvauksia.
Väitteet ovat herättäneet huomiota osittain siksi, että Saudi-Arabian rooli maailmanlaajuisessa urheilussa on kasvamassa.
Aramco on solminut suuria sponsorointisopimuksia kansainvälisten urheilujärjestöjen kanssa, ja Saudi-Arabia valmistautuu isännöimään vuoden 2034 jalkapallon MM-kisoja. Ihmisoikeusjärjestöt katsovat, että nämä kumppanuudet lisäävät painetta sponsoreille ja järjestäjille varmistaa, että työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan.
Huhtikuussa 2026 riippumattomat YK:n ihmisoikeusasiantuntijat kehottivat Saudi-Arabiaa ryhtymään kiireellisiin toimiin maan arviolta 16 miljoonan siirtotyöläisen suojelemiseksi ja varoittivat, että väärinkäytöksiä ja työvoiman hyväksikäyttöä raportoidaan edelleen, vaikka työmarkkinauudistuksista on ilmoitettu aiemmin.
FairSquaren raportin ja siihen liittyvän uutisoinnin mukaan tutkijat ottivat yhteyttä Saudi Aramcoon saadakseen kommentteja väitteistä, mutta eivät saaneet vastausta ennen raportin julkaisua.
Yksittäisiin tapauksiin liittyvät urakoitsijat ovat vastanneet joissakin tapauksissa. Esimerkiksi Saipem kertoi tarjonneensa lääkinnällistä hoitoa Rauniyarille tämän työtapaturman jälkeen.
Raportin loppupäätelmänä on, että urakoitsijoiden valvontaa on tiukennettava ja vastuu työntekijöiden hyvinvoinnista on määriteltävä selkeämmin, jotta voidaan estää väärinkäytökset suurissa teollisissa toimitusketjuissa, jotka ovat sidoksissa globaaleihin yrityksiin ja suuriin kansainvälisiin tapahtumiin.
Yksi raportin ja siihen liittyvän uutisoinnin keskeisimmistä tapauksista koskee Shrawan Shah Rauniyaria, nepalilaista siirtotyöläistä.
FairSquaren havaintoihin perustuvan uutisoinnin mukaan Rauniyar kertoi jalkojensa murskaantuneen, kun metallipalkki putosi trukista hänen työskennellessään Aramco-hankkeella työvoimanvuokrausyrityksen kautta. Hän kertoi, ettei pysty enää työskentelemään eikä saanut tapaturmasta minkäänlaista korvausta.
Italialainen urakoitsija Saipem, joka osallistui hankkeeseen, vahvisti Rauniyarin loukkaantuneen ja kertoi varmistaneensa, että tämä sai lääkinnällistä apua. Korvauskysymys säilyy kuitenkin raportin esiin tuomana keskeisenä huolenaiheena.
FairSquare kertoo havaintojensa perustuvan 27 henkilön haastatteluihin, mukaan lukien työntekijät ja omaiset, jotka edustavat 21 urakoitsijan ja aliurakoitsijan työntekijöitä neljällä eri alueella Saudi-Arabiassa.
Raportin mukaan Aramcon laaja urakoitsijaverkosto, jossa työskentelee pääasiassa siirtotyöläisiä, luo tilanteen, jossa vastuu työntekijöiden hyvinvoinnista voi pirstaloitua useiden eri yritysten kesken.
Raporttia varten haastatellut työntekijät kuvasivat altistumistaan yli 50 celsiusasteen lämpötiloille, ja jotkut kertoivat työtovereidensa pyörtyneen tai lyyhistyneen työmaalla. Yksi työntekijä yhdisti vuosien altistumisen kuumuudelle pitkäaikaisiin terveysongelmiin, kuten munuais- ja sydänvaivoihin.
Tutkimus tuo esiin myös erittäin pitkiä työvuoroja, erityisesti polttoainesäiliöautojen kuljettajilla, jotka palvelevat Aramcon toimipisteitä. Jotkut työntekijät raportoivat jopa 19 tuntia kestävistä työvuoroista, vähäisistä lepotauoista ja paineesta nukkua ajoneuvoissaan työvuorojen välillä – olosuhteista, jotka lisäävät vakavien tieliikenneonnettomuuksien riskiä.
FairSquare tarkasteli myös urakoitsijoiden työntekijöilleen tarjoamia majoitusolosuhteita.
Yli kolmannes haastatelluista työntekijöistä kuvasi ahdasta tai epäsanitaarista asumista, joka täytti YK-Habituksen määritelmän slummiasumisesta. Jotkut työntekijät kertoivat asuvansa konttiasunnoissa, joissa oli vialliset sähköjärjestelmät, jotka aiheuttivat sähköiskuja sateen aikana. Lisäksi ruoka oli heikkolaatuista ja saniteettitilat riittämättömät.
Raportin keskeinen väite on, että loukkaantuneet työntekijät ja vainajien omaiset kohtaavat merkittäviä esteitä hakiessaan korvauksia.
FairSquare tarkasteli kuutta tapausta, joissa työntekijä oli kuollut tai vakavasti vammautunut, ja totesi, että vain yksi tapaus johti asianmukaiseen korvaukseen. Tutkijoiden mukaan korvausten hakeminen Saudi-Arabian sosiaalivakuutusjärjestelmästä on monimutkaista ja edellyttää usein työnantajan yhteistyötä, jota monilla siirtotyöläisillä ei ole.
Raportti väittää myös, että joissakin tapauksissa omaisia on kehotettu luovuttamaan vainajat ilman ruumiinavausta ja että työmailla sattuneet kuolemantapaukset on toisinaan luokiteltu ”luonnollisiksi kuolemiksi”, mikä voi estää omaisia saamasta korvauksia.
Väitteet ovat herättäneet huomiota osittain siksi, että Saudi-Arabian rooli maailmanlaajuisessa urheilussa on kasvamassa.
Aramco on solminut suuria sponsorointisopimuksia kansainvälisten urheilujärjestöjen kanssa, ja Saudi-Arabia valmistautuu isännöimään vuoden 2034 jalkapallon MM-kisoja. Ihmisoikeusjärjestöt katsovat, että nämä kumppanuudet lisäävät painetta sponsoreille ja järjestäjille varmistaa, että työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan.
Huhtikuussa 2026 riippumattomat YK:n ihmisoikeusasiantuntijat kehottivat Saudi-Arabiaa ryhtymään kiireellisiin toimiin maan arviolta 16 miljoonan siirtotyöläisen suojelemiseksi ja varoittivat, että väärinkäytöksiä ja työvoiman hyväksikäyttöä raportoidaan edelleen, vaikka työmarkkinauudistuksista on ilmoitettu aiemmin.
FairSquaren raportin ja siihen liittyvän uutisoinnin mukaan tutkijat ottivat yhteyttä Saudi Aramcoon saadakseen kommentteja väitteistä, mutta eivät saaneet vastausta ennen raportin julkaisua.
Yksittäisiin tapauksiin liittyvät urakoitsijat ovat vastanneet joissakin tapauksissa. Esimerkiksi Saipem kertoi tarjonneensa lääkinnällistä hoitoa Rauniyarille tämän työtapaturman jälkeen.
Raportin loppupäätelmänä on, että urakoitsijoiden valvontaa on tiukennettava ja vastuu työntekijöiden hyvinvoinnista on määriteltävä selkeämmin, jotta voidaan estää väärinkäytökset suurissa teollisissa toimitusketjuissa, jotka ovat sidoksissa globaaleihin yrityksiin ja suuriin kansainvälisiin tapahtumiin.