Euroopan parlamentin teollisuuden kiihdyttämisasetusta koskeva mietintöluonnos veisi EU:ta kohti vahvempaa eurooppalaisen teollisuuden suosimista ja taloudellisen turvallisuuden politiikkaa. Ajatuksena on ohjata julkista tukea ja julkisia hankintoja nykyistä selvemmin Euroopassa valmistettuihin, vähähiilisiin tuotteisiin sekä sitoa strategisesti herkkien alojen suuret ulkomaiset sijoitukset tiukempiin ehtoihin.
Kyse ei kuitenkaan ole vielä sitovasta EU-säännöstä. Komissio antoi asetusehdotuksen 4. maaliskuuta 2026, ja parlamentin mietintö on vasta osa käynnissä olevaa lainsäädäntöprosessia.
5
7
Tavoitteena 50 prosentin eurooppalainen sisältö
Luonnos esittää, että strategisilla aloilla vähähiilisten ja ”Made in Europe” -tuotteiden eurooppalaisen sisällön kynnys nostettaisiin 50 prosenttiin vuoteen 2036 mennessä. Käytännössä tavoitteena on, että julkiset varat ja ostot tukisivat nykyistä vahvemmin Euroopassa sijaitsevaa tuotantoa ja toimitusketjuja.
6
8
Komission alkuperäinen teollisuuden kiihdyttämisasetus sisältää jo ”Made in EU”- ja vähähiilisyysvaatimuksia julkisille hankinnoille ja julkisen tuen järjestelmille. Parlamentin luonnos nostaisi eurooppalaisen alkuperän painoarvoa entisestään.
17
18
Vaatimuksia myös aurinkopaneeleille, tuulivoimaloille ja lämpöpumpuille
Luonnoksessa tavoitellaan suurempaa EU-sisältöä nollapäästöteknologioihin. Mainittuja aloja ovat esimerkiksi aurinkopaneelit, tuulivoimalat, lämpöpumput ja ydinvoimalaitokset.
6
9
Asetus kohdistuu aloihin, joilla päästövähennykset ja teollinen omavaraisuus kietoutuvat toisiinsa. Komissio nostaa keskeisiksi sektoreiksi energiaintensiivisen teollisuuden, nollapäästöteknologiat ja autoteollisuuden.
2
4
Ulkomaisia sijoituksia voitaisiin seuloa nykyistä herkemmin
Komission ehdotuksessa ehtoja sovellettaisiin vähintään 100 miljoonan euron ulkomaisiin sijoituksiin, jos sijoittaja tulee EU:n ulkopuolisesta maasta, jolla on yli 40 prosenttia maailman valmistuskapasiteetista tietyillä strategisilla aloilla. Näitä ovat muun muassa sähköautot, akut, aurinkoenergia ja kriittiset raaka-aineet.
18
Parlamentin esittelijöiden luonnoksesta kerrottujen tietojen mukaan tarkasteluraja laskisi tällaisilla aloilla 50 miljoonaan euroon. Keskustelu liittyy selvästi huoleen Kiinan vahvasta asemasta useissa merkittävissä toimitusketjuissa, vaikka sääntö ei nimeä maata vaan perustuu valmistuskapasiteetin keskittymiseen.
7
23
Sijoittajalta voitaisiin edellyttää todellista lisäarvoa EU:lle
Komission alkuperäinen kehys sisältää jo mahdollisuuden liittää katettuihin ulkomaisiin sijoituksiin teollista lisäarvoa koskevia ehtoja. Niitä ovat enintään 49 prosentin ulkomainen omistusosuus, yhteisyritys EU-kumppanin kanssa, immateriaalioikeuksien tai teknologian jakaminen, vähintään 1 prosentin käyttäminen vuotuisesta liikevaihdosta EU:ssa tehtävään tutkimus- ja kehitystyöhön, vähintään 30 prosentin hankintaosuus EU:sta sekä tietty osuus EU:n työntekijöitä.
1
12
Mietintöluonnosta koskevan raportoinnin mukaan esittelijät haluavat kiristää ehtoja edelleen. Yhtenä mahdollisuutena on vaatimus, jonka mukaan vähintään 60 prosenttia työntekijöistä olisi EU:ssa. Se, mitkä ehdot lopulta hyväksytään ja soveltuvatko ne samanaikaisesti, ratkeaa parlamentin käsittelyssä ja myöhemmissä neuvotteluissa jäsenmaiden kanssa.
7
Poliittinen ajatus on, ettei sijoituksen pitäisi jäädä pelkäksi Eurooppaan sijoitetuksi kokoonpanotoiminnaksi. Sen tulisi synnyttää työpaikkoja, tutkimusta, paikallisia hankintoja, teknologista osaamista ja kestävämpi teollinen perusta EU:hun.
Kiina on keskeinen osa taustaa
Luonnos valmistuu aikana, jolloin EU:n ja Kiinan kauppasuhteet ovat kiristyneet. EU:n kauppakomissaari Maroš Šefčovič on vaatinut Pekingiltä ”konkreettisia tuloksia” kauppasuhteen tasapainottamiseksi lokakuuhun mennessä ja varoittanut, että muuten EU voi ottaa käyttöön kovempia toimia.
21
Teollisuuden kiihdyttämisasetus ei ole yksinomaan Kiinaan kohdistuva toimi. Sen ilmoitettu tavoite on lisätä vähähiilisten, Euroopassa valmistettujen tuotteiden ja teknologioiden kysyntää sekä vahvistaa EU:n tuotantokapasiteettia.
17 Luonnoksen painotus maihin, jotka hallitsevat strategisten tuotteiden valmistusketjuja, antaa sille silti selkeän taloudellisen turvallisuuden ulottuvuuden.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Luonnoksen näkyvimmät luvut – 50 prosentin EU-sisältötavoite, 50 miljoonan euron sijoitusraja ja tiukemmat sijoitusehdot – ovat neuvotteluesityksiä, eivät vahvistettuja velvoitteita. Parlamentin on ensin hyväksyttävä oma kantansa. Sen jälkeen neuvottelut EU:n jäsenmaita edustavan neuvoston kanssa ratkaisevat asetuksen lopullisen sisällön.
7
12
Valmistajille, puhtaan teknologian toimittajille ja ulkomaisille sijoittajille suunta on silti merkittävä: pääsy julkisen tuen piiriin ja strategisille Euroopan markkinoille voi jatkossa riippua hinnan ja päästöjen ohella yhä enemmän siitä, missä tuotanto, työpaikat, tutkimus ja toimitusketjut sijaitsevat.