Tekoäly muuttaa työmarkkinoita jo nyt, mutta vaikutus näkyy vasta tietyillä aloilla

Goldman Sachsin tuore työmarkkinatutkimus viittaa siihen, että tekoäly muuttaa rekrytointia jo nyt – mutta ei vielä aiheuta laaja-alaista työllisyysromahdusta. Vahvin näyttö tulee aloilta, joilla tekoälytyökalut ovat jo suhteellisen kypsiä, kuten puhelinpalveluista, ohjelmistojulkaisusta, liikkeenjohdon konsultoinnista, mainonnasta sekä osista teknologia- ja luovia aloja.

Muutos näkyy ennen kaikkea avoimien työpaikkojen määrässä ja toimialojen työllisyyskehityksessä. Kehittyneissä talouksissa tekoälyn automaatiolle alttiimmat alat ovat yleensä kasvattaneet työpaikkailmoituksia hitaammin vuoden 2022 jälkipuoliskolta lähtien. Yhteys on ollut selvin Saksassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa.

Neljä toimialaa erottuu joukosta

Goldmanin analyysin yhteenvedoissa heikoin kehitys keskittyy erityisesti seuraaville aloille:

• puhelinpalvelukeskukset
• ohjelmistojulkaisu
• liikkeenjohdon konsultointi
• mainospalvelut

Näiden alojen työllisyys on kehittyneissä markkinoissa jäänyt aiempaan historialliseen trendiin verrattuna jälkeen. Selvin ero näkyy puhelinpalveluissa: Goldmanin raportoimien arvioiden mukaan alan työllisyys on Yhdysvalloissa 39 prosenttia, Kanadassa 33 prosenttia ja Saksassa 27 prosenttia trenditasoa alempana.

Luvut eivät yksin todista, että tekoäly olisi aiheuttanut kaikki alan työpaikkavähennykset. Työllisyyteen vaikuttavat myös taloussuhdanne, ulkoistaminen, kysynnän muutokset ja yritysten liiketoimintapäätökset. Heikkouden keskittyminen kuitenkin vahvasti digitaaliseen työhön ja tekoälylle alttiille toimialoille sopii Goldmanin tulkintaan, jonka mukaan tekoälyn vaikutus alkaa näkyä tilastoissa.

Saksa, Australia ja Yhdysvallat näyttävät selvimmän rekrytointisignaalin

Maiden välillä ei ole samanlaista kehitystä. Tekoälyaltistuksen ja työpaikkailmoitusten hitaamman kasvun yhteys on vahvin Saksassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa.

Tämä epätasainen kuvio on olennainen. Jos tekoäly olisi jo aiheuttamassa yhdenmukaista työmarkkinashokkia, samanlaiset vaikutukset näkyisivät kaikissa kehittyneissä talouksissa ja kaikilla toimialoilla. Nyt näyttö viittaa valikoivampaan siirtymään: paine näkyy ensin siellä, missä tekoälyn käyttö on käytännöllisintä tai työ on sille erityisen altista.

Informaatio- ja viestintäpalvelut hidastuvat, mutta eivät romahda

Informaatio- ja viestintäpalvelut kuuluvat tekoälylle altteimpiin toimialoihin. Alan työllisyyden kasvu on hidastunut lähes kaikissa suurissa kehittyneissä talouksissa vuodesta 2022 lähtien. Goldmanin raportoimien tulosten mukaan työllisten määrä on kuitenkin Yhdysvaltojen ulkopuolella edelleen lähellä vuoden 2022 edeltänyttä tasoa tai sen yläpuolella.

Ero hitaamman kasvun ja työllisyyden laskun välillä on tutkimuksen tulkinnan kannalta keskeinen. Toimiala voi yhä palkata työntekijöitä, vaikka rekrytointi kasvaa aiempaa hitaammin. Tiedot kertovat siis työvoiman kysynnän jäähtymisestä, eivät välttämättä koko informaatiosektorin laajamittaisesta korvautumisesta.

Nuoret ja uransa alussa olevat asiantuntijat ovat erityisessä paineessa

Goldmanin havainnot ovat herättäneet huomiota nuorten ja uransa alussa olevien työntekijöiden vuoksi. Rekrytoinnin hidastuminen vaikuttaa erityisesti junioritason toimihenkilötehtäviin, joita yritykset arvioivat uudelleen tekoälylle alttiilla aloilla. Raporttien mukaan juuri nämä työntekijät kantavat tällä hetkellä suurimman paineen.

Saatavilla olevat lähteet eivät anna tarkkaa, yhtä lukua sille, kuinka paljon tekoäly on suhteellisesti vaikuttanut aloitustason työllisyyteen. Ne tukevat kuitenkin selkeää tulkintaa: tekoälyn ensimmäiset työmarkkinavaikutukset näkyvät ennen kaikkea rekrytointiputkessa ja tehtävissä, jotka perustuvat standardoituun digitaaliseen työhön – eivät koko talouden kattavana irtisanomisaaltona.

Työntekijöiden ja työnantajien kannalta rekrytoinnin rakenne onkin yhtä tärkeä kuin työpaikkojen kokonaismäärä. Kokonaistyöllisyys voi pysyä vakaana samalla, kun yritykset muuttavat merkittävästi sitä, millaisia rooleja ne ovat valmiita täyttämään. Tämä koskee erityisesti tehtäviä, joissa ohjelmistot pystyvät käsittelemään rutiininomaista tietoa tai tukemaan sen käsittelyä.

Yhdysvaltojen kokonaistason vaikutus on yhä pieni

Goldman arvioi, että yritysten nykyinen tekoälyn käyttöönotto on nostanut Yhdysvaltojen työttömyysastetta noin 0,1 prosenttiyksikköä.

Goldman Sachsin Research-yksikön ekonomisti Joseph Briggs on puolestaan arvioinut, että tekoäly vähentää tällä hetkellä työpaikkojen nettokasvua noin 10 000–15 000 työpaikalla kuukaudessa aloilla, joihin vaikutus jo ulottuu, kuten teknologiassa, liikkeenjohdon konsultoinnissa ja graafisessa suunnittelussa. Hänen mukaansa kyse on rajatusta työmarkkinashokista, ei koko taloutta ravistelevasta iskusta.

Toimialakohtaiset pudotukset on tärkeää suhteuttaa tähän kokonaiskuvaan. Yhden alan suuri poikkeama aiemmasta trendistä voi esiintyä samaan aikaan, kun kansallinen työttömyysaste muuttuu vain vähän. Vaikutuksen piirissä on vain osa taloudesta, ja tekoäly voi samalla kasvattaa tuottavuutta tai täydentää ihmisten tekemää työtä.

Miksi vaikutusta kuvataan näkyväksi mutta kapeaksi?

Goldmanin luonnehdinta kokoaa yhteen kaksi asiaa:

1. Signaali on näkyvä. Tekoälylle altistuneilla aloilla työpaikkailmoitusten kasvu on heikentynyt, ja useiden toimialojen työllisyys on jäänyt aiempaa historiallista trendiä alemmas.
2. Shokki on edelleen rajattu. Näyttö ei osoita koko työmarkkinoiden yleistä romahdusta, ja osassa altistuneista toimialoista työllisyys on Yhdysvaltojen ulkopuolella yhä vakaata tai aiempaa tasoa korkeammalla.

Tasapaino voi muuttua, kun yritykset siirtyvät tekoälykokeiluista laajempaan käyttöönottoon. Goldmanin aiempi tutkimus arvioi, että tekoälylle voisi maailmanlaajuisesti altistua automaatiolle vastaava määrä työtä kuin 300 miljoonaa kokoaikaista työpaikkaa. Samalla tekoälyinvestoinnit ja niiden vaatima infrastruktuuri, kuten sähkö- ja datakeskusinvestoinnit, voivat synnyttää uusia työpaikkoja.

Arvio ei tarkoita, että 300 miljoonaa ihmistä menettäisi työnsä välittömästi. Se kuvaa työtehtäviä, joihin automaatio voisi vaikuttaa. Tuore työmarkkinanäyttö viittaa siirtymän jo alkaneen tietyillä toimialoilla, mutta sen koko talouden mittakaavan seuraukset ovat toistaiseksi rajalliset.

Johtopäätös: ei vapauttavaa huokausta eikä tekoälyapokalypsia

Goldman Sachsin tutkimus ei tarjoa perusteita sen enempää täydelle huolettomuudelle kuin tekoälyapokalypsillekaan. Vahvin tulkinta on, että tekoäly vaikuttaa jo rekrytointiin aloilla, joilla työkalut ovat kypsiä ja työ pitkälle digitaalista. Erityisen paineen alla ovat puhelinpalvelut, ohjelmistojulkaisu, konsultointi, mainonta ja monet uransa alkuvaiheen asiantuntijatehtävät.

Toistaiseksi vaikutus on niin keskittynyt, että kansantalouden kokonaistasolla se jää pieneksi. Toimialakohtaiset luvut ovat silti varhainen varoitusmerkki: jos yritysten tekoälyn käyttöönotto nopeutuu ja laajenee uusiin ammatteihin, muutamilla aloilla nyt näkyvä rekrytoinnin hidastuminen voi muuttua koko työmarkkinoita koskevaksi trendiksi.