Sijoittajat vetäytyvät ruuhkaisimmasta tekoälykaupasta

Bank of American tuore rahastovirta-analyysi kertoo merkittävästä muutoksesta siinä, miten aktiiviset sijoitusrahastot toteuttavat tekoälyyn liittyvää sijoitusnäkemystä. Kyse ei välttämättä ole ennusteesta, jonka mukaan tekoäly tai puolijohteiden kysyntä olisi romahtamassa. Pikemminkin sijoittajat hinnoittelevat uudelleen ruuhkautuneita positioita, rahoitusriskiä ja sitä, kuinka kauan infrastruktuuri-investointien tuottoja joudutaan odottamaan. 2

44,2 miljardia dollaria pois globaaleista puolijohteista

Aktiiviset long-only-rahastot myivät viime kuussa 44,2 miljardilla dollarilla globaaleja puolijohdeosakkeita, kertoo Bank of American aineisto, jonka Investing.com on raportoinut. Myynti merkitsee jyrkkää käännettä sen jälkeen, kun puolijohteista tuli yksi markkinoiden keskittyneimmistä tekoälyteemaan liittyvistä sijoituksista. 2

Luku on syytä tulkita oikein. Aineisto kuvaa aktiivisten rahastonhoitajien positioita, ei ennusta tekoälyinvestointien loppumista. Rahastot voivat vähentää koko puolijohdesektorin painoa ja silti pitää merkittäviä omistuksia yhtiöissä, joiden ne katsovat olevan hyvässä asemassa tai houkuttelevasti hinnoiteltuja.

Bank of American heinäkuun rahastonhoitajakyselyssä globaalit puolijohteet oli jo nimetty markkinoiden ruuhkaisimmaksi kaupaksi: 82 prosenttia vastaajista piti pitkää positiota globaaleissa puolijohteissa kaikkein ruuhkaisimpana sijoituksena. 1415

Tekoälyn laskentateho ja kvanttilaskenta suurimman paineen alla

Viimeisen vuoden aikana raskain myynti on kohdistunut erityisesti tekoälyn laskentatehoon ja kvanttilaskentaan. Samalla rahastonhoitajat ovat lisänneet sijoituksia energiavarastointiin, täsmälääketieteeseen, avaruusteknologiaan ja kyberturvallisuuteen. 2

Kehitys viittaa siihen, että sijoittajat siirtyvät teemoista, joiden taloudellista läpimurtoa on vaikea ajoittaa, kohti aloja, joissa kaupallinen tai infrastruktuuriin liittyvä tarina on konkreettisempi jo nyt. Samalla korostuu valikoivuus: ASML ja TSMC voivat säilyä merkittävinä vertailuindeksiin nähden ylipainotettuina omistuksina, vaikka rahastot keventävät puolijohteiden kokonaispainoa. 2

Toisin sanoen ”puolijohteiden myynti” ei tarkoita, että kaikki tekoälyyn liittyvät yhtiöt olisi hylätty. Rahastonhoitajat näyttävät erottelevan toisistaan yksittäiset yhtiöt, alueellisen hajautuksen ja laajan teemakeskittymän.

Pääomia pois Yhdysvalloista ja Euroopasta, Japaniin lisää

Alueelliset rahastovirrat vahvistavat kuvaa laajemmasta salkkujen uudelleenjärjestelystä:

• Yhdysvaltalaiset osakkeet: 64,8 miljardin dollarin ulosvirtaus
• Eurooppalaiset osakkeet: 25,9 miljardin dollarin ulosvirtaus
• Japanilaiset osakkeet: 13,9 miljardin dollarin sisäänvirtaus

Vuoden alusta Japanin osakkeisiin on virrannut 34,1 miljardia dollaria, globaaliin energiaan 28,2 miljardia dollaria ja raaka-ainesektoriin 25,7 miljardia dollaria. Globaali telekommunikaatio puolestaan keräsi viime kuussa 16,7 miljardia dollaria, mikä oli aineiston suurin sektorikohtainen sisäänvirtaus. 2

Suuntaus sopii yhteen sen kanssa, että sijoittajat etsivät kohteita, joiden menestys ei ole yhtä riippuvainen pienen, nopeasti kasvavien teknologiayhtiöiden ryhmän jatkuvasti kiihtyvistä investoinneista.

Näitä teemoja rahastot suosivat nyt

Teemojen perusteella salkut ovat eniten ylipainossa seuraavilla alueilla:

• Täsmälääketiede
• Premium-kuluttaminen ja luksuselämäntapa
• Sähköverkon modernisointi

Suurimmat dollarimääräiset ylipainot alueellisiin vertailuindekseihin nähden ovat:

• Yhdysvallat: Philip Morris ja Meta Platforms
• Eurooppa: ASML ja British American Tobacco
• Japani: Keyence ja Hitachi
• Kehittyvät markkinat: TSMC ja Samsung Electronics 2

Näistä omistuksista näkyy, miksi sijoitusvirtoja ei pidä tulkita kaikkien tekoälyyn liittyvien yhtiöiden tasapuoliseksi torjunnaksi. Esimerkiksi ASML ja TSMC voivat edelleen olla rahastoille tärkeitä omistuksia, vaikka laajaa puolijohdesektoria kevennetään.

Kvanttilaskenta ja tekoälyalustat ovat alipainossa

Syvimmät teema-alipainot kohdistuvat kvanttilaskentaan ja tekoälyalustoihin. 2

Taustalla on sijoittajien keskeinen huoli: ei niinkään se, onko tekoälyllä merkitystä pitkällä aikavälillä, vaan se, voidaanko nykyiset investointitasot ja arvostukset perustella riittävän nopeasti. Yhtiöllä voi olla uskottava pitkän aikavälin tekoälystrategia, mutta se voi silti olla salkussa vähemmän houkutteleva, jos investoinnit kasvavat nopeammin kuin näkyvät kassavirrat.

Myös korkomarkkinat vaativat lisäkorvausta riskistä

Uudelleenarviointi näkyy myös luottomarkkinoilla. Alphabet, Amazon, Meta, Microsoft ja Oracle laskivat markkinoille noin 220 miljardin dollarin edestä joukkovelkakirjoja 10. elokuuta 2026 mennessä, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 12,5 miljardia dollaria, Reutersin siteeraamien tietojen mukaan. 21

Velkarahoituksen kasvu on merkittävä asia, koska tekoälyinfrastruktuuria rahoitetaan yhä enemmän sekä liiketoiminnan kassavirralla että velalla. Reutersin mukaan teknologiayhtiöiden yrityslainojen spreadit eli valtionlainoihin nähden vaadittu lisätuotto olivat kasvaneet noin 89 korkopisteeseen, noin 9 korkopistettä laajempaan investment grade -lainamarkkinaan nähden. Leveämpi spread tarkoittaa, että sijoittajat vaativat lainojen ostamisesta aiempaa suurempaa korvausta lisätarjonnan ja koetun epävarmuuden vuoksi. 18

Amazonin 25 miljardin dollarin pitkäaikainen joukkovelkakirjalainaemissio hinnoiteltiin noin 120 korkopisteen päähän vastaavan maturiteetin Yhdysvaltain valtionlainoista. Tämä on jälleen merkki siitä, että velkasijoittajat suhtautuvat tekoälyyn liittyvään lainatarjontaan aiempaa valikoivammin. 18

Korkomarkkinoiden kehitys ei todista, että tekoälyinvestoinnit epäonnistuvat. Se osoittaa kuitenkin, että rahoituksen kustannuksesta on tullut olennainen osa sijoitusargumenttia. Osakesijoittajat kysyvät, milloin pääomamenot näkyvät tuloksessa, kun taas lainasijoittajat vaativat laajenevan rahoituksen vastineeksi suurempaa tuottoa.

Mitä rahastovirrat kertovat tekoälykaupasta?

Kokonaisuutena aineisto viittaa muutokseen salkkujen rakentamisessa:

1. Vähemmän erotuksetonta altistumista: Rahastonhoitajat vähentävät laajoja, ruuhkautuneita puolijohde- ja tekoälypositioita.
2. Enemmän huomiota ajoitukseen: Kysymys ei ole enää vain siitä, onko tekoälyllä potentiaalia, vaan siitä, milloin tuotot oikeuttavat infrastruktuurilaskun.
3. Suositaan konkreettisia hyötyjiä: Sähköverkon modernisointi, energiavarastot, telekommunikaatioverkot, raaka-aineet sekä valikoidut teollisuus- ja terveydenhuoltoteemat tarjoavat altistumista tekoälyinvestointien seurauksille ilman, että salkku on täysin riippuvainen kaikkein ruuhkaisimmista ohjelmisto- ja laskentateemateista. 2
4. Alueellinen hajautus korostuu: Japani ja muut Yhdysvaltojen ulkopuoliset markkinat kiinnostavat enemmän samaan aikaan, kun rahastot vähentävät Yhdysvaltojen ja Euroopan osakepainoja. 2

Kestävin johtopäätös ei siis ole, että sijoittajat olisivat hylkäämässä tekoälyn. Markkina näyttää siirtyvän pois ajattelusta, jossa koko tekoälyn pääomamenoketju omistetaan hinnalla millä hyvänsä, kohti sijoituksia, joissa arvostuksille, lähiajan kassavirroille ja rahoituksen kestävyydelle vaaditaan selkeämpää tukea.

Seuraava ratkaiseva testi on, syntyykö tekoälyyn liittyvää liikevaihtoa ja tuottavuushyötyjä riittävän nopeasti perustelemaan parhaillaan rahoitettavien investointien mittakaavan.