Amazonin uusi ohjelmistokehitystä koskeva ohjeistus erottaa toisistaan tekoälyn käyttämisen ja sen avulla saavutetun hyödyn. Yhtiön syyskuussa sisäisesti kiertänyt muistio julkaistiin 27. lokakuuta. Worldwide Amazon Stores -yksikön varatoimitusjohtaja ja ansioitunut insinööri Terk Terkowitz kuvailee siinä ”renessanssikehittäjää”, jonka työn arvo määrittyy tuloksista, ei käytetyistä työkaluista.
13
20
Millainen on ”renessanssikehittäjä”?
Amazonin kuvauksessa kehittäjä yhdistää tekoälytyökalut omaan harkintaansa ja toimialaosaamiseensa rakentaakseen uutta. Tämä ei tarkoita, että tekoälyä pitäisi käyttää jokaisessa tehtävässä. Insinöörin pitää voida perustella, jos nykyisistä tekoälytyökaluista ei ole hänen työssään hyötyä. Ohjeistuksen mukaan se on ”havainto, ei epäonnistuminen”.
10
20
Keskiössä ovat siis ongelman ymmärtäminen, sopivien työkalujen valinta ja hyödyllisen lopputuloksen aikaansaaminen – eivät näkyvän tekemisen merkitseminen. Muistio koskee myös ohjelmistokehityksen esihenkilöitä, joten tuloskeskeisyys liittyy siihenkin, miten tiimejä johdetaan ja arvioidaan.
5
31
Miksi Amazon varoittaa ”tokenmaxxingista”?
”Tokenmaxxing” tarkoittaa tekoälyn käyttämisen kasvattamista mahdollisimman suureksi, jotta käyttö näyttää ulospäin aktiiviselta. Amazon varoittaa mittaamasta ohjelmistokehityksen tuottavuutta yksin tokenien määrällä, tekoälyn käyttöönottoluvuilla, koodimuutoksilla, katselmoinneilla tai koodiriveillä. Ne kertovat toiminnasta tai työpanoksesta, mutta eivät sellaisinaan osoita, hyötyivätkö asiakkaat tai liiketoiminta.
7
11
31
Muistiossa varoitus kytketään myös Amazonin johtamisperiaatteisiin. Tokenien haaliminen on yhtiön mukaan ristiriidassa säästäväisyyden kanssa, kun taas koodirivien mittaaminen sotii periaatetta ”keksi ja yksinkertaista” vastaan. Käytön tai koodimäärän kasvattaminen voi lisätä kustannuksia ja monimutkaisuutta ilman, että työn arvo kasvaa.
11
31
Amazon ei silti sano, ettei käyttötilastoista voisi olla lainkaan hyötyä. Muistiota koskevan uutisoinnin mukaan yhtiö myöntää, että käyttöluvut voivat korreloida tulosten kanssa, mutta niitä pitää tulkita harkiten.
16 Korrelaatio voi tehdä mittarista hyödyllisen vihjeen, jota kannattaa tutkia – mutta se ei vielä tee mittarista hyvää tavoitetta. Jos tiimiä palkitaan tokenien käytön lisäämisestä, luku voi kasvaa ilman, että työn tulokset paranevat.
Mitä esihenkilöiden kannattaa selvittää?
Ohjeistuksessa kehotetaan tarkastelemaan tavallista tarkemmin tiimejä, jotka sijoittuvat tekoälyn käyttöönotossa lähelle jakauman 10. ja 90. prosenttipistettä.
16 Tarkoitus ei ole päätellä suoraan, että vähän käyttävät ovat jäljessä tai paljon käyttävät onnistuvat parhaiten. Käyttöluvut ovat kysymysten lähtökohta, eivät tuomio tiimin suoriutumisesta.
Vähän tekoälyä käyttävien tiimien kohdalla esihenkilö voi selvittää, sopivatko niiden tehtävät huonosti nykyisille työkaluille, kohtaavatko ne käyttöönoton esteitä tai jääkö hyödyllisiä käyttötapoja huomaamatta. Paljon käyttävien tiimien kohdalla voi kysyä, parantaako käyttö työn tuloksia vai kasvattaako se lähinnä aktiivisuutta ja kustannuksia. Nämä ovat tapoja tulkita ääripäitä – mittareiden sijaan arvioinnin perustana pitäisi silti olla työn tuottama arvo.
Ohjeen ydin: tekoäly on väline, ei tavoite
Amazonin viesti ei ole kehotus välttää tekoälyä eikä vaatimus käyttää sitä ennalta määrätty määrä. Kehittäjien odotetaan käyttävän omaa harkintaansa, hyödyntävän asiantuntemustaan ja keskittyvän asiakas- ja liiketoimintatuloksiin. Esihenkilöitä taas kehotetaan seuraamaan käyttöönottoa varoen, jotta mittareista ei tule tuloskortteja.
16
20
Ero on yksinkertainen: tekoälyn käyttö on työpanos; hyödylliset tekniset ratkaisut ovat tavoite. Jos tekoäly ei auta tietyssä tehtävässä, syiden perusteleminen voi auttaa tiimiä ymmärtämään, missä työkalut eivät vielä toimi – ilman painetta käyttää niitä vain käyttötilastojen vuoksi.
10