Iran varoittaa Persianlahden maita: uudet Yhdysvaltain iskut toisivat vastaiskut kriittiseen infrastruktuuriin

Iranin viranomaiset varoittivat jo 1. elokuuta ”sodan liekeistä” ja lupasivat kostotoimia, jos Yhdysvallat iskisi Iranin kriittiseen energiainfrastruktuuriin . Pääneuvottelija Mohammad Bagher Ghalibaf sanoi 22. heinäkuuta, ettei ”mikään infrastruktuuri ole turvassa”, ellei Iranin oma turvallisuus ole taattu .

Painostus kohdistuu Persianlahden Yhdysvaltain liittolaisiin

Iranin viesti ei ole suunnattu vain Washingtonille. Teheran pyrkii saamaan Saudi-Arabian, Arabiemiirikunnat, Qatarin, Kuwaitin ja Bahrainin painostamaan Trumpia pysymään neuvottelupöydässä uuden sotilaallisen kierroksen sijaan .

Strategia perustuu siihen, että Persianlahden maiden energiantuotanto, vedenhuolto ja satamat ovat samalla sekä alueellisesti että maailmantalouden kannalta herkkiä kohteita. Iran yrittää Reutersin haastattelemien viranomaisten ja analyytikkojen mukaan nostaa sotilaallisen vastakkainasettelun hintaa niin korkeaksi, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset pitäisivät neuvotteluja eskalaatiota parempana vaihtoehtona .

Kyse on siten uhkauksesta ja painostuksesta, jonka tavoitteena on vaikuttaa Yhdysvaltain päätöksiin Persianlahden maiden kautta. Samalla Iran viestii valmistautuvansa laajempaan alueelliseen sotaan, jos Trump määrää uudet iskut.

Taustalla helmikuussa alkanut sota

Yhdysvallat ja Israel aloittivat 28. helmikuuta 2026 yhteiset ilmaiskut Irania vastaan. Operaatiosta käytettiin nimityksiä Operation Epic Fury ja Lion’s Roar. Iskuissa kuoli Iranin korkein johtaja Ali Khamenei, minkä jälkeen Iran käynnisti laajoja ohjus- ja drooni-iskuja eri puolilla aluetta .

Konflikti on laajentunut alueelliseksi sodaksi, jossa Yhdysvallat ja Israel ovat jatkaneet ilmaoperaatioita Iranissa ja Iran on iskenyt Persianlahden valtioihin. Meriliikenne Hormuzinsalmessa on häiriintynyt lähes kokonaan sen jälkeen, kun Iran sulki salmen maaliskuussa . Hormuzinsalmi on yksi maailman tärkeimmistä energiakuljetusten pullonkauloista.

Kesäkuun puitesopimus ei johtanut pysyvään rauhaan

Yhdysvallat ja Iran allekirjoittivat 17.–18. kesäkuuta niin kutsutun Islamabadin muistion. Pakistanin ja Qatarin välittämä 14-kohtainen yhteisymmärryspöytäkirja loi väliaikaisen tulitauon ja 60 päivän määräajan lopullisen sopimuksen neuvottelemiseksi .

Sopimuksen toimeenpano ajautui kuitenkin nopeasti vaikeuksiin. Varapresidentti JD Vance perui 18. kesäkuuta suunnitellun matkansa Sveitsiin, jossa oli tarkoitus keskustella järjestelyn toimeenpanosta . Puitesopimus ei ole toistaiseksi muuttunut kestäväksi rauhaksi, eikä 60 päivän neuvotteluaika ole tuottanut lopullista sopimusta.

Hormuzinsalmen avaamisesta ei ole ratkaisua

Iran on käytännössä estänyt normaalin kaupallisen liikenteen Hormuzinsalmessa 28. helmikuuta lähtien. Yhdysvallat puolestaan saartoi Iranin satamia 13. huhtikuuta ja 29. toukokuuta välisenä aikana .

Kesäkuun puitesopimukseen sisältyi suunnitelma salmen avaamisen aloittamisesta, mutta neuvottelut ovat edelleen umpikujassa. Iran on uhannut periä salmen kautta kulkevilta aluksilta maksuja 60 päivän määräajan jälkeen, mikä on lisännyt epävarmuutta meriliikenteen tulevaisuudesta .

Vancen arvio Iranin ”pirstoutuneesta järjestelmästä”

JD Vance on arvioinut, että Iranin sisäiset valtakamppailut vaikeuttavat pysyvän sopimuksen syntyä . Taustalla ovat Khamenein kuoleman jälkeinen seuraajakysymys, hänen poikansa Mojtaba Khamenein kiistanalainen nousu sekä Iranin vallankumouskaartin, uuden poliittisen johdon ja uskonnollisen eliitin väliset jännitteet.

Yhdysvaltain näkökulmasta tämä herättää kysymyksen siitä, pystyykö Iranin johto tekemään sitoumuksia, joita koko järjestelmä noudattaa. Vance on vedonnut tilanteeseen perustellessaan Sveitsin-matkansa perumista ja epäiltyään julkisesti Iranin kykyä pitää kiinni mahdollisesta sopimuksesta .

Trumpin uhkaus ja elokuun tauko

Presidentti Donald Trump uhkasi 28. heinäkuuta 2026 tai sen tienoilla iskeä Iranin energiaverkostoon. Hän sanoi voivansa ”räjäyttää massiivisesti” Iranin energiainfrastruktuurin . Uhkaus esitettiin sen jälkeen, kun Yhdysvaltain ja Iranin välinen tulenvaihto oli kiihtynyt heinäkuun lopulla. Yhdysvaltain joukot olivat iskeneet Etelä-Iranin kohteisiin 21. heinäkuuta .

Elokuun 1. päivänä Trump ilmoitti, että Yhdysvallat pidättäytyy uusista iskuista toivoen nopeaa sopimusta . Hän sanoi uusien iskujen Iranin energiakohteisiin olevan tauolla, mutta korosti diplomatialle varatun ajan olevan lyhyt.

Iranin tuore varoitus Persianlahden maille tuli juuri tämän tauon yhteydessä. Teheran yrittää näin nostaa uuden Yhdysvaltain hyökkäyksen poliittisia ja taloudellisia kustannuksia ilman, että se välttämättä käynnistää heti täysimittaista alueellista sotaa.

Mitä uhkaus merkitsee?

Iranin viesti yhdistää kolme painostuskeinoa: sotilaallisen vastaiskun uhan, energiantuotannon haavoittuvuuden ja Hormuzinsalmen kautta kulkevan maailmankaupan häiriintymisen. Teheran pyrkii osoittamaan, että Iranin vastainen sotilasoperaatio ei jäisi Iranin rajojen sisälle.

Samalla uhkaus heijastaa diplomaattista pattitilannetta. Kesäkuun puitesopimus ei ole johtanut lopulliseen ratkaisuun, Hormuzinsalmen avaaminen on edelleen kesken ja Yhdysvaltain johto epäilee Iranin sisäisen valtakamppailun vuoksi mahdollisen sopimuksen kestävyyttä .

Iran käyttää Persianlahden valtioita vipuvartena saadakseen Washingtonin takaisin neuvottelupöytään. Jos Trump kuitenkin aloittaa uudet iskut, Teheran on varoittanut laajentavansa vastatoimet öljyyn, sähköön, veteen, liikenteeseen ja muuhun kriittiseen infrastruktuuriin koko Persianlahden alueella .