UNICEF: noin 20 miljoonaa lasta kohtasi digivälitteistä seksuaalista hyväksikäyttöä vuodessa

UNICEFin syyskuussa 2026 julkaistut tulokset kuvaavat digiteknologian välityksellä tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja riistoa laajana lastensuojeluongelmana. Tutkimuksessa haastateltiin noin 21 000:ta internetiä käyttävää 12–17-vuotiasta lasta 21 maassa vuosina 2020–2025. Tulosten perusteella UNICEF arvioi, että noin 20 miljoonaa lasta koki vähintään yhden hyväksikäytön tai riiston muodon yhden vuoden aikana. Arvio koskee tutkimuksessa mukana olleita maita, ei koko maailmaa. 12

Millaisista kokemuksista lapset kertoivat?

Arvio sisältää useita erilaisia haittoja:

• Yli 15 miljoonaa lasta kohtasi ei-toivottua seksuaalista sisältöä.
• Noin 9 miljoonaa lasta painostettiin seksuaalisiin keskusteluihin tai lähettämään seksuaalisia kuvia.
• Noin 4 miljoonalla lapsella itsestään otettuja seksuaalisia kuvia jaettiin ilman suostumusta. 12

Kyse ei siis ole yhdestä yksittäisestä rikosmuodosta. Digitaalisia palveluja voidaan käyttää lasten altistamiseen, painostamiseen, pakottamiseen tai seksuaalisen materiaalin levittämiseen.

Sosiaalinen media korostuu, mutta myös pelialustoilla on merkitystä

Reutersin raportoimien tulosten mukaan lähes 60 % tapauksista tapahtui sosiaalisen median palveluissa ja 14 % verkkopelaamisen ympäristöissä. 1

Havainto ei tarkoita, että yksi palvelu yksin selittäisi ongelman. Lapset käyttävät sosiaalisen median, viestinnän ja pelaamisen palveluja yhteydenpitoon, leikkimiseen ja ihmissuhteisiin. Siksi suojatoimien on toimittava eri digitaalisissa ympäristöissä, ei vain yhdessä internetin osassa.

Tekijä ei useinkaan ole tuntematon

Yli puolessa ilmoitetuista tapauksista tekijä oli lapselle jo ennestään tuttu: esimerkiksi ystävä, sukulainen tai seurustelukumppani. 38 prosentissa tapauksista lapsi oli tavannut tekijän ensimmäisen kerran verkossa. 1

Tulos haastaa ajatuksen, että vaara liittyisi vain tuntemattomiin verkossa. Ennaltaehkäisyssä on huomioitava sekä olemassa oleviin ihmissuhteisiin liittyvä hyväksikäyttö että verkossa alkanut yhteydenpito. Ilmoituksen tekeminen voi olla erityisen vaikeaa, jos lapsi pelkää kostoa, häpeää, epäuskoa tai tärkeän suhteen vahingoittumista.

Ilmoituksia tehdään erittäin vähän, ja yhteys mielenterveyteen on vakava

Alle 1 % tapauksista ilmoitettiin poliisille, sosiaalityöntekijälle tai auttavaan puhelimeen. 1 Ilmoituskanavat ovat tärkeitä, sillä niiden kautta lapsi voi saada suojaa ja tukea, ja mahdollisia todisteita voidaan säilyttää sekä tekijöitä saattaa vastuuseen. Turvallisuuskäytännöistä on vain rajallisesti hyötyä, jos lapsi ei löydä apua, luota siihen tai pysty käyttämään kanavaa turvallisesti.

Digivälitteistä seksuaalista hyväksikäyttöä tai riistoa kokeneet lapset kertoivat itsetuhoisista ajatuksista tai itsensä vahingoittamisesta noin neljä kertaa vertaisiaan useammin. He raportoivat myös enemmän ahdistuneisuutta. 1 Luvut osoittavat vahvan yhteyden, eivät todista, että jokin yksittäinen verkkokokemus aiheuttaisi tietyn mielenterveyden seurauksen. Ne kuitenkin korostavat selviytyjälähtöisen tuen tarvetta ehkäisyn ja haitallisen sisällön poistamisen rinnalla.

Tekoälyllä tuotettu seksuaalinen kuvamateriaali on kasvava riski

Yhdeksässä maassa, joista oli saatavilla asiaa koskevaa tietoa, arviolta 1,1 miljoonaa lasta kertoi, että heitä esittäviä tekoälyllä luotuja seksuaalisia kuvia tai videoita oli tehty. 1

Tämä asettaa käytännön haasteen lainsäädännölle, ilmoitusjärjestelmille ja alustojen toiminnalle: suojan on katettava kameralla tuotetun materiaalin lisäksi myös synteettinen seksuaalinen materiaali. UNICEF on vaatinut sääntelyä, joka pysyy mukana uusissa digitaalisissa riskeissä. 22

Mitä UNICEF vaatii viranomaisilta ja teknologiayhtiöiltä?

UNICEFin mukaan hallitusten, teknologiayritysten ja muiden toimijoiden on tehtävä enemmän lasten suojelemiseksi digitaalisissa ympäristöissä. 2 Järjestön linjaukset painottavat useita toisiinsa liittyviä toimia:

• Turvallisuus on rakennettava palveluihin jo suunnitteluvaiheessa, eikä riskien hallintaa pidä jättää lasten vastuulle.
• Lainsäädäntöä on päivitettävä ja toimeenpantava, jotta se kattaa digiteknologian mahdollistaman seksuaalisen hyväksikäytön ja mukautuu teknologian kehitykseen. 22
• Lapsiystävällisiä ilmoitus- ja tukijärjestelmiä on parannettava, jotta apu on saavutettavaa haittaa kohdanneille lapsille.
• Yritysvastuuta on vahvistettava lasten oikeuksien loukkausten ehkäisyssä, seurannassa, tutkinnassa ja korjaamisessa digitaalisissa palveluissa. 22

Metan, Snapchatin ja TikTokin vastaukset

Reutersin mukaan yhtiöt viittasivat nykyisiin tai hiljattain käyttöön otettuihin turvatoimiinsa. 1

• Meta sanoi, että suuri osa tutkimusajasta sijoittui ennen suojauksia, kuten nuorten yksityisiä oletusasetuksia ja rajoituksia, jotka koskevat aikuisten viestittelyä sellaisten teinien kanssa, joihin heillä ei ole yhteyttä. Yhtiö ilmoitti jatkavansa hyväksikäytön torjuntaa ja lainvalvontaviranomaisten tukemista. Se myös kiisti WhatsAppin luokittelun sosiaaliseksi mediaksi. 1
• Snapchat kertoi käyttävänsä ennakoivaa tunnistusta, poistavansa sääntöjä rikkovia tilejä, tarjoavansa ilmoitustyökaluja ja ottaneensa käyttöön turvaominaisuuksia, joiden tarkoitus on suojella seksuaaliselta kiristykseltä haavoittuvia käyttäjiä. 1
• TikTok viittasi nuorempien käyttäjien ominaisuusrajoituksiin, alle 18-vuotiaiden yksityisiin oletustileihin sekä teknologiaan, jolla pyritään tunnistamaan mahdollisesti saalistava käyttäytyminen. 1

Raportin keskeinen viesti on, että suojaavat oletusasetukset ja tunnistustyökalut ovat tarpeellisia, mutta ne eivät yksin riitä. Lasten turvallisuus edellyttää myös selkeitä ilmoitusreittejä, nopeaa reagointia, todellista tukea ja ymmärrystä siitä, että tekijä voi olla lapselle tuttu eikä vain anonyymi vieras verkossa.