Zelenskyi pyysi Trumpilta apua Starlinkin käyttöönottoon iskuissa Venäjälle

Pyyntö ei koskenut vain satelliitti-internetin saatavuutta. Se kytkeytyy Ukrainan tämänhetkiseen ase- ja ilmapuolustuspulaan, talven lähestymiseen sekä siihen, kuinka pitkälle Yhdysvallat on valmis tukemaan Ukrainaa ilman konfliktin laajenemista.

Mitä Zelenskyi Starlinkiltä haluaa?

Zelenskyi pyysi Trumpia vaikuttamaan Muskiin ja SpaceX:ään, jotta Starlinkin nykyisiä maantieteellisiä rajoituksia lievennettäisiin. Ehdotuksen mukaan Starlink-yhteys auttaisi ohjaamaan Ukrainan pitkän kantaman lennokkeja kohteisiin Venäjän puolella .

Starlinkin niin sanottu geofencing eli maantieteellinen rajaus perustuu ohjelmallisiin rajoihin, joilla yhteys voidaan estää tietyillä alueilla. SpaceX on rajoittanut palvelun käytön Ukrainan alueelle ja estänyt yhteydet Venäjän alueella . Helmikuussa 2026 yhtiö sulki luvattomia venäläisjoukkojen käyttämiä Starlink-päätteitä ja otti käyttöön tiukempia hyväksyttyjen käyttäjien listoja. Samat rajoitukset vaikeuttavat kuitenkin myös ukrainalaislennokkien yhteydenpitoa niiden liikkuessa Venäjän ilmatilassa .

Kohteena liikkuvat ohjuslavetit

Suunnitelman sotilaallinen tavoite on tarkasti määritelty: tuhota liikkuvia venäläisiä ballististen ohjusten laukaisualustoja, erityisesti Iskander-M-järjestelmiä, ennen kuin ne ehtivät ampua .

Tällaiset laukaisualustat voivat vaihtaa paikkaa nopeasti, minkä vuoksi niiden havaitseminen ja tuhoaminen oikealla hetkellä on vaikeaa . Ukrainan pitkän kantaman lennokit käyttävät tällä hetkellä muun muassa GPS-paikannusta, inertianavigointia ja maaston mallinnusta. Nämä menetelmät ovat Starlink-pohjaista ohjausta epätarkempia ja alttiimpia häirinnälle .

Laajennettu Starlink-yhteys voisi tarjota lennokeille jatkuvan tiedonsiirron, reaaliaikaisen videokuvan ja mahdollisuuden korjata lentorataa lähestymisen loppuvaiheessa . Ukrainan näkökulmasta tämä parantaisi mahdollisuuksia iskeä nopeasti siirrettäviin ohjuslavetteihin ennen talvea, jolloin Venäjän odotetaan voivan käyttää niitä Ukrainan energiaverkon ja muun kriittisen infrastruktuurin uhkaamiseen .

Patriot-ohjusten pula tekee hyökkäysvaihtoehdosta houkuttelevan

Starlink-pyyntöä on vaikea ymmärtää irrallaan Ukrainan ilmapuolustuksen kriisistä.

Yhdysvallat on käyttänyt Iranin konfliktissa arviolta noin kaksi kolmasosaa ennen sotaa hallussaan olleista Patriot-torjuntaohjuksista. Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon eli CSIS:n analyysin mukaan jäljellä voi olla alle tuhat torjuntaohjusta, mikä aiheuttaa haasteita Yhdysvaltojen omalle valmiudelle .

Trump ilmoitti 8. heinäkuuta Naton Ankaran-huippukokouksessa, että Ukrainalle annettaisiin lupa valmistaa Patriot-torjuntaohjuksia itse. Hän sanoi Zelenskyille: ”Annamme teille luvan valmistaa Patriot-ohjuksia” .

Lupa ei kuitenkaan tarkoita välitöntä tuotantoa. Reutersin ja muiden medioiden mukaan toimivan tuotannon käynnistyminen voisi kestää vähintään vuoden ja mahdollisesti useita vuosia . Ukraina tarvitsee torjuntakykyä jo sitä ennen.

Tästä syntyy suunnitelmien välinen yhteys: kotimaisesti valmistetut Patriotit olisivat pitkän aikavälin puolustusratkaisu, kun taas Starlinkillä ohjattavat lennokki-iskut olisivat hyökkäyksellinen tapa tuhota ohjusten laukaisualustat ennen laukaisua .

Starlinkin aseistamiseen liittyvät riskit

Pyyntöön suostuminen voisi parantaa Ukrainan iskujen tarkkuutta, mutta samalla se saattaisi laajentaa sodan vaarallisesti avaruuteen.

Venäjän mahdollinen satelliitintorjunta-ase. Kahden Nato-maan tiedusteluviranomaiset epäilevät, että Venäjä kehittää uudentyyppistä niin sanottua aluevaikutteista eli ”zone-effect”-satelliitintorjunta-asetta, joka olisi suunnattu Starlinkin satelliittiverkostoa vastaan . Arvioiden mukaan ase voisi levittää matalalle kiertoradalle satojatuhansia pieniä, tiheitä sirpaleita ja siten vahingoittaa useita satelliitteja kerralla . Aseen ei uskota olevan vielä toimintavalmis, mutta sen kehityksen kerrotaan olevan käynnissä .

Uhkaava retoriikka. Venäjän entinen avaruusjohtaja ja nykyinen senaattori Dmitri Rogozin on vaatinut Starlinkin ”järjestelmällistä nollaamista”. Hänen mukaansa Ukrainan katkaiseminen SpaceX:n verkosta voisi päättää sodan kahdessa tai kolmessa viikossa ja Venäjä tietää, miten se tehtäisiin . Venäjän valtiontelevision kommentaattori Vladimir Solovjov on puolestaan vihjannut, että korkealla tehty ydinräjähdys voisi lamauttaa satelliittiverkoston .

Elektroninen sodankäynti. Venäjä käyttää jo Starlink-yhteyksien häirintälaitteita. Ukrainan lennokkitoiminnassa on raportoitu esimerkiksi noin 1,5 miljoonan dollarin Volna Kupol Garant -järjestelmistä. Niiden vaikutukset ovat olleet paikallisia ja tilapäisiä, mutta häirintäkilpailu kiristyy .

Eskalaation vaara. Jos yhdysvaltalaisomisteinen kaupallinen satelliittiverkosto otettaisiin suoraan käyttöön iskuissa Venäjän alueelle, Moskova voisi tulkita sen merkittäväksi eskalaatioksi. Se voisi johtaa vastatoimiin yhdysvaltalaisia avaruusjärjestelmiä vastaan ja vetää Yhdysvaltoja aiempaa suoremmin konfliktiin Venäjän kanssa.

Trump joutuu tasapainoilemaan rauhan ja eskalaation välillä

Trumpin ratkaisuun vaikuttaa useita ristiriitaisia tavoitteita.

Painostus kohti rauhanneuvotteluja

Trump on sanonut uskovansa, että Ukrainan ja Venäjän osapuolet haluavat sovinnon, ja Washington on pyrkinyt elvyttämään diplomaattisia yhteyksiä . Reutersin mukaan 28. heinäkuuta käydyissä keskusteluissa käsiteltiin myös rauhanneuvottelujen käynnistämistä uudelleen .

Patriot-tuotantoluvan tarjoaminen voisi vahvistaa Ukrainan puolustusta ja parantaa sen neuvotteluasemaa. Starlinkin salliminen iskuihin Venäjän alueella olisi kuitenkin aivan toisenlainen askel.

Suora riski Yhdysvalloille

Starlink-ohjattujen iskujen mahdollistaminen voisi:

• laukaista Venäjän vastatoimia Yhdysvaltojen avaruuskalustoa vastaan
• lisätä Yhdysvaltojen suoran yhteenoton riskiä Venäjän kanssa
• olla ristiriidassa Trumpin julkisen rauhanvälittäjäroolin kanssa .

Myös samanaikainen Yhdysvaltojen ja Iranin konflikti painaa vaakakupissa. Se kuluttaa amerikkalaisia asevarastoja, sotilaallisia resursseja ja poliittista huomiota, mikä kannustaa Trumpia välttämään uutta suurta eskalaatiota Venäjän kanssa .

Viimeinen päätösvalta on Muskilla

Trump voi painostaa Muskia, mutta Starlinkin operatiivinen hallinta on edelleen SpaceX:llä. Musk on aiemmin osoittanut olevansa valmis toimimaan itsenäisesti: vuonna 2022 hän kieltäytyi ukrainalaispyynnöstä aktivoida Starlink Krimin yllä . Siksi Muskin kanta on suunnitelman ratkaiseva epävarmuustekijä .

Päätöstä ei ole tehty

Reutersin haastattelemien keskusteluihin perehtyneiden virkamiesten mukaan Trump ei sitoutunut pyyntöön välittömästi 28. heinäkuuta pidetyssä tapaamisessa .

Jos rajoitukset poistettaisiin, Ukraina saisi uuden keinon etsiä ja tuhota liikkuvia ohjuslavetteja aikana, jolloin Patriot-ohjuksia on niukasti. Samalla kaupallisesta satelliittiverkostosta tulisi entistä selvemmin sodankäynnin väline — ja mahdollinen Venäjän vastaiskujen kohde.