Ukrainan tiedustelujohtaja: Venäjän sotakyky voi ehtyä vuonna 2028

Ukrainan sotilastiedustelun HUR:n johtaja, kenraaliluutnantti Oleh Ivaštšenko arvioi, että Venäjällä on yhä voimavaroja jatkaa täysimittaista sotaa Ukrainaa vastaan lähitulevaisuudessa, mahdollisesti vuoden 2027 läpi. Jos sotilaalliset ja taloudelliset menetykset kuitenkin kasvavat nykyisellä vauhdilla, voimavarat voivat hänen arvionsa mukaan ehtyä vuonna 2028. 711

Kyse ei ole ennusteesta, jonka mukaan Venäjä lopettaisi sotimisen jonakin ennalta määrättyyn päivään mennessä. Ivaštšenkon keskeinen viesti on, että Kremlin sotakoneiston täydentäminen ja rahoittaminen käy vähitellen vaikeammaksi.

Rekrytointi ei hänen mukaansa pysy tappioiden tahdissa

Ivaštšenkon mukaan Venäjä rekrytoi asevoimiinsa noin 1 000–1 200 ihmistä päivässä. Samalla Venäjän rintamatappiot ovat hänen esittämiensä lukujen mukaan noin 1 400–1 500 sotilasta päivässä. 89

Jos luvut pitävät paikkansa ja kehitys jatkuu, tappiot ylittävät uusien rekrytoitujen määrän. Se ei tarkoita, että Venäjältä loppuisivat joukot välittömästi: se voi muuttaa rekrytoinnin kannustimia, joukkojen muodostamistapoja tai tapaa, jolla se käyttää yksiköitään rintamalla. Ero rekrytoinnin ja tappioiden välillä on silti Ivaštšenkon arvion ydin. 1011

Hän nosti esimerkiksi esiin kahden päivän tappioluvut, 1 410 ja 1 551 sotilasta. Niistä noin 60 prosenttia olisi hänen mukaansa kaatuneita. 520

Arvio seuraavan 18 kuukauden hinnasta

Ivaštšenko arvioi, että 18 kuukautta jatkuvaa sotaa aiheuttaisi Venäjälle vielä 765 800 kaatunutta tai haavoittunutta sotilasta. Kun tähän lisätään aiemmat tappiot, määrä lähestyisi hänen mukaansa 10:tä prosenttia Venäjän miesväestöstä. 19

Kyse on Ukrainan tiedustelun arviosta, ei vahvistetusta lopullisesta tappiolaskelmasta. Sodan aikana tarkkojen henkilöstötappioiden riippumaton varmistaminen on poikkeuksellisen vaikeaa, ja koko Venäjän hyökkäyssodan vahvistettu uhrimäärä on edelleen epäselvä. 23

Arvio kuvaa kuitenkin sitä väestöllistä huolta, johon Ivaštšenko viittaa: pitkään jatkuva, paljon tappioita aiheuttava sota voi heijastua rintaman ulkopuolellekin. Se voi kaventaa työvoimaa ja rekrytointipohjaa sekä koetella valmiutta hyväksyä uusia menetyksiä.

Moraali on tiedustelujohtajan mukaan heikko

Ivaštšenko kuvasi Venäjän joukkojen moraalia "erittäin heikoksi" ja sanoi taisteluhalukkuuden olevan laskussa. 34

Moraalia on aktiivisessa sodassa vaikea mitata kattavasti. Hänen analyysissään se kuitenkin pahentaa henkilöstöongelmaa: joukkoja voidaan edelleen rekrytoida, mutta heikompi motivaatio, korkea poistuma ja kasvava tarve maksaa taloudellisia kannustimia voivat tehdä korvaajien hankkimisesta yhä kalliimpaa.

Vuosi 2028 ei ole varma takaraja

Ivaštšenko ei esittänyt vuotta 2028 varmuutena. Hän sanoi Venäjällä olevan sotilaallisia ja taloudellisia voimavaroja vielä seuraavaksi vuodeksi, mutta niiden voivan ehtyä vuonna 2028 jos sotilaalliset ja taloudelliset tappiot jatkavat kasvuaan suunnilleen samaa tahtia. 79

Tämä ehto on olennainen. Kehitys voi muuttua esimerkiksi taistelujen intensiteetin, rekrytoinnin, liikekannallepanon, ulkopuolisten toimitusten, pakotteiden toimeenpanon, sotateollisen tuotannon tai Moskovassa tehtävien poliittisten päätösten vuoksi. Arvio kannattaa siis lukea varoituksena Venäjän sotakyvyn suunnasta, ei kalenteriin sidottuna lupauksena.

Iskut voivat jatkua, vaikka pitkän aikavälin paine kasvaa

Heikentyvä pitkän aikavälin näkymä ei estä Venäjää pitämästä yllä tai jopa lisäämästä iskuja lyhyellä aikavälillä. Ivaštšenko varoitti mahdollisista syksyn ja talven aikana voimistuvista iskuista Ukrainan energiainfrastruktuuriin, myös lämpövoimaloihin, sekä lennokki- ja ohjushyökkäyksistä. 1

Arvion käytännön johtopäätös on, että Venäjällä voi olla yhä merkittävä kyky aiheuttaa tuhoa, vaikka sodan ylläpitäminen käy sille ajan mittaan vaikeammaksi. Ivaštšenkon mukaan painetta olisi siksi kohdistettava niihin laitteisiin ja materiaaleihin, joilla Venäjä ylläpitää sotilaallista tuotantoaan — eikä oletettava sodan päättyvän automaattisesti lähiaikoina. 111