Erdoğan painotti rauhaa – mutta lupasi Turkin taistelevan, jos sitä vastaan hyökätään

Hän kuvasi myös Israelin Libanoniin kohdistuvia iskuja Turkille vakavaksi huolenaiheeksi. Muun haastattelua koskevan uutisoinnin mukaan Erdoğan nimesi Israelin nykyisen alueellisen sodan pääasialliseksi aiheuttajaksi tai käynnistäjäksi. Kyse on kuitenkin hänen poliittisesta arviostaan, ei riippumattomasti vahvistetusta johtopäätöksestä konfliktin vastuusta.

Erdoğanille on lisäksi uutisoinnissa annettu väite, jonka mukaan Israelin hallitus olisi tullut riippuvaiseksi sodasta. Koska ilmaisu välittyy tässä aineistossa toissijaisen uutisoinnin kautta eikä saatavilla ole haastattelun täydellistä julkaistua litterointia, sitä on syytä käsitellä hänen nimiinsä liitettynä luonnehdintana eikä itsenäisesti varmistettuna sanatarkkana sitaatina.

Gaza ja rauhansuunnitelma: mitä voidaan vahvistaa?

Käytettävissä oleva uutisointi tukee sitä, että Erdoğan piti Hamasin toimintaa vilpittömänä suhteessa Gazan rauhanprosessin sitoumuksiin ja katsoi Israelin jatkaneen sotilaallista toimintaa.

Aineisto ei kuitenkaan riitä osoittamaan tarkasti, miten Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu tai Hamas muodollisesti arvioivat Donald Trumpin Gazaa koskevan suunnitelman kaikki osat. Se ei myöskään vahvista kaikkia Jared Kushnerin sovitteluun tai Trumpin yksityisiin huoliin liitettyjä tietoja.

Erillinen uutisointi vahvistaa, että Kushner tapasi Hamasin johtajia Egyptissä pyrkiessään edistämään Trumpin Gazan suunnitelmaa, jonka Israel oli tuossa vaiheessa torjunut.

Turkki Iranin, Syyrian ja Libanonin kysymyksissä

Erdoğanin alueellinen viesti ulottui Israelia ja Gazaa laajemmalle. Hän vaati Hormuzinsalmen avaamista uudelleen ja sanoi Turkin ja Iranin kannattavan öljynkuljetusten jatkumista strategisella meriväylällä. Al Jazeeran uutisoinnissa Hormuzinsalmen avaamista kuvattiin hänen prioriteetikseen, ja samalla korostettiin Ankaran huolta Israelin Libanoniin kohdistuvista iskuista.

Syyrian osalta Erdoğan lupasi Turkin tukevan vakautta ja kertoi suunnittelevansa vierailua maahan. Haastattelusta raportoineiden lähteiden mukaan hän sanoi myös, ettei Turkki hylkäisi alueellisen myllerryksen keskellä olevia naapurimaita.

Turkin laajempi linja näkyi lisäksi viranomaisten lausunnoissa, joiden mukaan Mekan puolustussopimuksessa Irania – tai mitään muutakaan valtiota – ei nimetä yhteiseksi uhaksi.

Mitä Mekan puolustussopimus tarkoittaa?

Turkin, Saudi-Arabian ja Pakistanin Mekassa allekirjoittama sopimus perustuu kollektiivisen puolustuksen periaatteeseen: yhteen jäsenmaahan kohdistuva aseellinen hyökkäys katsotaan hyökkäykseksi kaikkia kolmea vastaan.

Erdoğan sanoi, ettei sopimus ole suunnattu mitään valtiota vastaan. Hän kuvasi sitä rauhan, vaurauden ja vakauden viestiksi, joka perustuu yhteiseen pelotteeseen. Hänen mukaansa järjestelyyn voisivat liittyä myöhemmin myös muut samoja tavoitteita jakavat maat.

Sopimus on näin ollen sekä turvallisuussitoumus että diplomaattinen signaali. Sen julkilausuttu sanamuoto on puolustuksellinen eikä nimeä Israelia, Irania tai muuta yhteistä vihollista. Alueelliset analyytikot ovat silti tarkastelleet sitä kasvaneiden jännitteiden ja Israelin alueellisen politiikan taustaa vasten.

Voisiko Egypti liittyä mukaan?

Erdoğan sanoi Egyptin osallistumisen olevan mahdollista. Hän ei ilmoittanut Egyptin liittyneen sopimukseen eikä kertonut Kairon tehneen lopullista päätöstä. Järjestely on avoin uusille jäsenille, mutta käytettävissä oleva uutisointi tukee tässä vaiheessa vain mahdollisuutta Egyptin liittymisestä.

Ero on olennainen: tällä hetkellä sopimuksessa on kolme allekirjoittajaa. Egyptin liittyminen laajentaisi järjestelyn alueellista merkitystä vasta, jos siitä tehtäisiin myöhemmin virallinen päätös. Haastattelua ja sitä seuranneita lausuntoja koskevissa uutisissa laajentuminen esitettiin tulevaisuuden vaihtoehtona, ei jo toteutuneena askeleena.

Mitä käytettävissä oleva uutisointi ei vahvista?

Kaikkia haastatteluun liitettyjä yksityiskohtia ei voida vahvistaa toimitetun aineiston perusteella. Näihin kuuluvat muun muassa entisen Israelin pääministerin Naftali Bennettin väitetyn varoituksen tarkka sanamuoto ja asiayhteys – eli väite siitä, että Turkki voisi olla Israelin ”seuraava kohde” – sekä tieto Istanbulin tuomioistuimen väitetystä Interpol-pyynnöstä Benjamin Netanjahun pidättämiseksi.

Varmistamatta jäävät myös Netanjahun ja Hamasin täsmälliset kannat Trumpin Gazan suunnitelman jokaiseen osaan sekä kaikki Kushnerin sovitteluun ja Trumpin yksityisiin huoliin liitetyt lausunnot.

Vahvin tuettu johtopäätös on tätä rajatumpi: Erdoğan esitti Turkin rauhaa tavoittelevana mutta itseään puolustamaan valmiina maana. Hän katsoi Israelin sotilaallisten toimien pahentavan alueellista epävakautta, vastusti Iranin vastaisen laajemman sodan leviämistä, tuki Syyrian vakautta ja edisti Mekan sopimusta avoimena kollektiivisen pelotteen järjestelynä, johon Egypti saattaisi myöhemmin liittyä.