Travis Kalanickin mukaan vain 1 % pääomasijoittajista auttaa perustajia – silti hän keräsi heiltä 1,7 miljardia dollaria

Travis Kalanickin viesti David Senran podcastissa ei ollut yksinkertaisesti se, että riskipääoma olisi pahasta. Hänen näkemyksensä oli pikemminkin, että perustajien pitää valita tarkasti, kenelle he antavat vaikutusvaltaa yhtiössään.

Kalanickin mukaan yritystä päivittäin johtava perustaja ymmärtää sen tilanteen ja päätökset paljon syvällisemmin kuin sijoittaja, joka tarkistaa kuulumiset vain ajoittain. Hänen arvionsa mukaan noin 10 % pääomasijoittajista pystyy vähintään olemaan aiheuttamatta vahinkoa – ja vain noin 1 % tarjoaa perustajille aidosti hyödyllistä apua. 245

Näkemystä värittää ilmeinen ristiriita. Kalanickin teollisen tekoälyn ja robotiikan parissa toimiva Atoms keräsi 1,7 miljardin dollarin rahoituskierroksen, jota johti Andreessen Horowitz. Yhtiön perustajaosakas Ben Horowitz liittyi samalla Atomsin hallitukseen, ja myös Uber osallistui kierrokseen. 1225

Perustaja on shakin suurmestari, sijoittaja satunnainen harrastaja

Kalanick vertasi vahvaa operatiivista perustajaa shakin suurmestariin ja pääomasijoittajaa harrastajaan, joka pelaa vain silloin tällöin. Perustaja on mukana jokaisessa siirrossa, kun taas sijoittaja saattaa vilkaista peliasemaa muutaman kuukauden välein – ja silti kokea velvollisuudekseen neuvoa seuraavaa siirtoa. 441

Vertauksen ydin ei ole se, etteikö sijoittajista voisi olla hyötyä. Ongelma syntyy silloin, kun sijoittaja yliarvioi ymmärryksensä yrityksestä, jota hän ei itse johda. Kalanickille ”älä aiheuta vahinkoa” onkin vaativa vähimmäisvaatimus: sijoittajan ei tarvitse ratkaista jokaista ongelmaa, mutta hänen ei pitäisi tehdä kokeneesta operatiivisesta johtajasta tehottomampaa.

Rahankeruu vaatii silti tarkkaa taktiikkaa

Vaikka Kalanick arvostelee monia sijoittajia jyrkästi, hän ei kehota perustajia pysymään erossa pääomasijoituksista. Hänen varainhankintaneuvonsa ovat käytännölliset:

• Hio esitys niin, että mahdollisuus vaikuttaa väistämättömältä. Yrityksen tilaisuuden ja toteutuskyvyn pitää välittyä niin vakuuttavasti, ettei sitä ole helppo sivuuttaa.
• Pidä rahoituskierros hallinnassa. Uskottavan kiinnostuksen herättäminen useissa sijoittajissa voi synnyttää kilpailua ja parantaa perustajan neuvotteluasemaa.
• Kerro tarpeeksi, mutta älä kaikkea. Perustajan pitää osoittaa ymmärtävänsä markkinan ja rakentaa luottamusta paljastamatta tarpeettomia strategisia yksityiskohtia.

Viimeinen kohta korostuu nopeasti muuttuvilla aloilla, kuten tekoälyssä. Yksityiskohtainen tieto voi olla sijoittajalle vakuuttavaa, mutta samalla se voi muuttua kilpailutiedoksi. Laajempi opetus on, että rahoituskierros kannattaa nähdä strategisena prosessina – ei vain epämuodollisten sijoittajatapaamisten sarjana.

Miksi Benchmark ja Bill Gurley ovat yhä tarinan ytimessä?

Kalanickin katkeruus Benchmarkia kohtaan juontaa juurensa vuoden 2017 hallituskiistaan, joka päätti hänen kautensa Uberin toimitusjohtajana. TechCrunch kuvaa sijoittaja Bill Gurleyn kanssa käytyä konfliktia keskeiseksi käännekohdaksi Kalanickin ja pääomasijoitusmaailman suhteessa. 2

Reuters raportoi tuolloin myös Benchmarkin kanteesta, jolla sijoitusyhtiö pyrki poistamaan Kalanickin Uberin hallituksesta ja kumoamaan hänen oikeutensa nimittää kolme hallituksen jäsentä. 17

Kalanickin oma kertomus esittää kiistan seurauksena erimielisyyksistä, jotka koskivat rahoitusta, johtamista ja sijoittajien vaikutusvaltaa. Haastattelua koskevien raporttien mukaan hän jäljitti suhteensa Gurleyyn heikkenemisen Uberin rahoitus- ja arvostussuunnitelmiin liittyneisiin kiistoihin. Lopulta kaksikko lakkasi kommunikoimasta. 32

Kalanickin jatkuva viha ei tee hänen kuvauksestaan kiistan puolueetonta selostusta. Se kuitenkin selittää, miksi hän käsittelee sijoittajan valintaa hallintoon ja henkilökohtaiseen luottamukseen liittyvänä päätöksenä – ei pelkkänä pääoman hankkimisena.

Hän ei esittänyt itseään täysin viattomana uhrina

Kalanickin taannehtivassa kuvauksessa huomionarvoista oli pyrkimys välttää puhdas uhrikertomus. Hän myönsi, ettei onnistunut hallitsemaan ympärilleen kertyneitä tyytymättömiä suhteita. Lisäksi hän yhdisti kiihkeän ja yhteenottoihin taipuvaisen johtamistyylinsä aiemman Red Swoosh -yrityksensä rakentamisen aikana kokemaansa taloudelliseen epävarmuuteen.

Kalanickin tulkinta oli, ettei hän rikkonut sääntöjä, mutta toimi toistuvasti liian lähellä rajaa yrityksessä, joka oli kasvanut valtavaksi ja joutui poikkeuksellisen tarkkaan syyniin. Tämä on itsekritiikkiä, mutta ei sama asia kuin kaikkien Uberin kriisiin liitettyjen väitteiden tai selitysten hyväksyminen. Aikalaistiedot yhdistivät hänen lähtönsä seksuaalista häirintää, syrjintää ja myrkyllistä työpaikkakulttuuria koskeneisiin valituksiin. 12

Lopputulos on tarkoituksella monimutkainen: Kalanick myöntää johtamiseen ja sisäpolitiikkaan liittyneet epäonnistumisensa, mutta torjuu edelleen liian yksinkertaisen selityksen sille, miksi Uberin hallitus menetti luottamuksensa häneen.

Kuka saa päättää kasvuyhtiön suunnasta?

Kalanickin kommentit sopivat Piilaakson toistuvaan valtakiistaan. Sijoittajat saattavat aluksi tukea perustajaa juuri siksi, että tämä on poikkeuksellisen aggressiivinen, nopea ja valmis haastamaan vakiintuneet markkinat. Yrityksen kasvaessa samat piirteet voivat kuitenkin muuttua ongelmiksi, jos organisaatio tarvitsee muodollisempaa hallintoa, vahvempia sisäisiä kontrolleja tai uudenlaista johtamistyyliä.

Silloin molemmille osapuolille syntyy hankala kysymys: korjaavatko sijoittajat todellista hallinto-ongelmaa vai käyttävätkö he yrityksen kasvua hyväkseen saadakseen enemmän valtaa kuin perustaja alun perin odotti? Kalanickin kokemus tarjoaa tähän yhden perustajan vastauksen, mutta saatavilla olevat kuvaukset eivät muodosta yhtä kiistatonta selitystä Uberin hallituskonfliktille.

Mark Pincusin uusi Accel-kritiikki osoittaa, miksi aihe herättää edelleen keskustelua. Pincus väitti, että Accel pyrki vaihtamaan hänet Support.comin toimitusjohtajana, vaikka yhtiö kasvoi ja eteni kohti listautumisantia. Kyse on Pincusin kuvauksesta tapahtumista, ei riippumattomasti vahvistetusta johtopäätöksestä Accelin toiminnasta. 18

Atoms tekee ristiriidan näkyväksi

Kalanickin uusi yhtiö tekee hänen argumenttinsa jännitteen mahdottomaksi ohittaa. Andreessen Horowitz nosti esiin hänen haastattelunsa samaan aikaan, kun yhtiö johti Atomsin 1,7 miljardin dollarin rahoituskierrosta. Ben Horowitz liittyi Atomsin hallitukseen. 25 Kierrokseen osallistui myös Uber – yritys, jonka Kalanick perusti ja josta hän joutui lähtemään vuonna 2017. 912

Kalanick ei siis vastusta rahoitusta periaatteessa. Hänen kantansa on valikoivampi: pääoma voi olla välttämätöntä, mutta perustajien kannattaa varoa antamasta sijoittajille vaikutusvaltaa, jota nämä eivät ole ansainneet hyödyllisellä harkinnalla ja pidättyväisyydellä.

Mitä perustaja voi oppia haastattelusta?

Kalanickin käytännöllisin oppi ei ole hänen johtamistyylinsä kopioiminen tai jokaisen sijoittajariidan tulkitseminen salaliitoksi. Olennaisempaa on erottaa toisistaan kolme päätöstä, jotka usein niputetaan yhteen:

1. Kuka tuo rahat?
2. Kuka saa hallitustason valtaa?
3. Kenen operatiiviseen arviointikykyyn voi luottaa yrityksen tilanteen muuttuessa?

Tunnettu nimi voi auttaa rahoituksen hankkimisessa, rekrytoinneissa tai uusien kontaktien avaamisessa. Se ei kuitenkaan automaattisesti tee sijoittajasta hyvää operatiivista kumppania. Perustajien kannattaa selvittää, miten sijoittaja toimii erimielisyyksissä, mitä tietoja hän odottaa saavansa, millaiset hallitusoikeudet sopimukseen liittyvät ja pysyvätkö kannustimet linjassa yrityksen kasvaessa.

Kalanickin kertomus on kiinnostava juuri siksi, että siinä yhdistyvät ankara tuomio pääomasijoittajista ja menestyksekäs paluu suuren rahoituskierroksen pariin. Ristiriita on koko asian ydin: hän haluaa edelleen pääomaa ja vaikutusvaltaisia kumppaneita, mutta haluaa perustajien – ei sijoittajien – säilyttävän viimeisen sanan siihen, miten yhtiötä rakennetaan.