Hubble-avaruusteleskooppi on kuvannut Beta Pictoriksen tähteä ympäröivän pölyrakenteen, lempinimeltään kissanhännän, ensimmäistä kertaa näkyvässä valossa. Aiemmin James Webb -avaruusteleskooppi oli havainnut rakenteen infrapunassa. Arizonan yliopiston tutkijan Arin Avsarin johtamassa tutkimuksessa yhdistettiin kuusi Hubble-havaintoa vuosilta 2012–2025. Tutkijat arvioivat, että pölyrakenne voi olla seurausta suurten kappaleiden törmäyksestä, mutta itse törmäystä ei ole havaittu.
30
18
13
Kaksi teleskooppia, kaksi näkymää pölyyn
Webb havaitsi kissanhännän keski-infrapunassa, jonka avulla voidaan tutkia pölyn lämpösäteilyä ja ominaisuuksia. Hubble käytti STIS-spektrografia (Space Telescope Imaging Spectrograph) ja tallensi pölystä sironnutta näkyvää valoa. Yhdessä havainnot auttavat tarkastelemaan samaa rakennetta eri aallonpituuksilla.
1
2
8
Tutkimuksen tiivistelmän mukaan uusi tulos perustuu kuuteen Hubble-havaintokertaan vuosilta 2012–2025.
30 Näkyvän valon kuvissa kissanhäntä näyttää lyhyemmältä kuin Webbin infrapunakuvissa: tähdestä kauempana olevat pölyhiukkaset heijastavat vähemmän valoa, joten niiden havaitseminen näillä aallonpituuksilla on vaikeampaa.
20
Törmäys on mahdollinen selitys, ei nähty tapahtuma
Tutkijat yhdistävät kissanhännän mahdolliseen suurten kappaleiden törmäykseen. Kappaleet ovat voineet olla kooltaan Pluton luokkaa. Arizonan yliopiston mukaan pölypilvi saattaa olla kahden tai useamman Pluto-kokoisen kappaleen hajoamisen jälki: törmäyksessä syntyneet kappaleet olisivat pirstoutuneet hyvin pieniksi pölyjyviksi. Tämä on havaittuun rakenteeseen perustuva selitys, ei suora havainto törmäyksestä.
13
15
Tutkimuksesta kertoneen uutisoinnin mukaan hiilipitoinen aine voi olla yksi syy siihen, miksi rakenne on ollut vaikea havaita näkyvässä valossa: pitkät hiiliketjut voivat absorboida näkyvää valoa.
18 Käytettävissä olevat havainnot eivät kuitenkaan vahvista kaikkia yksityiskohtia pölyhiukkasten koostumuksesta tai niiden syntytavasta, joten niitä koskeviin arvioihin on syytä suhtautua varauksella.
Miksi havainto on kiinnostava?
Beta Pictoris sijaitsee noin 63 valovuoden päässä. Sen ympärillä oleva pölykiekko tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden tarkastella törmäyksiä sekä planeettojen ja kiekon aineksen vuorovaikutusta. Järjestelmää koskevan tutkimuksen mukaan hyvin tutkittu kiekko ja jättiläisplaneetat tekevät siitä hyödyllisen kohteen planeettojen ja kiekkojen vuorovaikutusmallien sekä planetesimaalien törmäysten tutkimiseen.
18
5
Kissanhännän havaitseminen sekä infrapunassa että näkyvässä valossa tuo tutkimukseen uuden vertailukohdan. Se ei yksin kerro varmasti, mitkä kappaleet törmäsivät tai millainen pölyn koko historia on. Sen sijaan havaintojen avulla tutkijat voivat vertailla rakenteen ulkonäköä eri aallonpituuksilla ja selvittää lisää nuorten planeettakuntien kehityksestä.