Clearwaterin vuoden 2026 maailmanlaajuinen raportti ”GenAI and the Data Divide” perustuu 178 ylimmän johdon edustajan haastatteluihin. Vastaajina oli toimitusjohtajia, talousjohtajia, tietohallintojohtajia ja riskijohtajia varainhoitajista, hedge-rahastoista ja private credit -yhtiöistä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasian ja Tyynenmeren alueella .

Tekoälymenoissa näkyy ristiriita

Varainhoitoalan tekoälybudjetit ovat kasvaneet poikkeuksellisen nopeasti. Tutkimuksessa 63 % yrityksistä kertoi lisänneensä tekoälyyn käytettävää rahaa yli 50 prosentilla viimeisten 12 kuukauden aikana, eikä yksikään vastaaja ilmoittanut budjetin leikkauksista .

Mielipiteet sopivasta investointitasosta ovat kuitenkin jakautuneet voimakkaasti:

• 66 % rahastonhoitajista pelkää yrityksensä investoivan tekoälyyn jo liikaa .
• 25 % katsoo, ettei organisaatio investoi vielä tarpeeksi .

Clearwater kuvaa tilannetta varainhoitoalan tekoälymurroksen ”silmiinpistäväksi investointiparadoksiksi” . Budjetit kasvavat, mutta yhteistä näkemystä oikeasta kulutustasosta ei ole .

Näissä toiminnoissa vaikutusten odotetaan olevan suurimmat

Tutkimuksessa tunnistettiin kolme toiminta-aluetta, joilla tekoälyn odotetaan tuovan merkittävän tai mullistavan muutoksen seuraavan vuoden aikana:

• Datan tuottaminen ja tiivistäminen: 62 % vastaajista odottaa mullistavaa vaikutusta. Tämä oli tutkimuksen kärjessä .
• Päätöksenteon tukijärjestelmät, kuten salkkujen tasapainottaminen: 58 % .
• Ennustemallinnus ja stressitestaus: 57 % .

Tulokset kertovat, että tekoäly on siirtymässä kokeiluista sijoitustoiminnan arjen ytimeen. Kaksi kolmesta rahastonhoitajasta kertoi tekoälytyökalujen hallitsevan jo tehokkaasti vaihtoehtoista dataa, jonka käsittelyä on perinteisesti ollut vaikea laajentaa . Lisäksi 62 % ilmoitti onnistuneensa usean tekoälyagentin orkestroinnissa eli itsenäisissä toiminnoissa, jotka käynnistyvät tiettyjen datakynnysten ylittyessä .

Budjetin sijaan ratkaisee datan laatu

Tutkimuksen tärkein havainto on, ettei tekoälyn edelläkävijöitä ja hitaammin eteneviä yrityksiä erota toisistaan ensisijaisesti budjetin koko tai käyttöönoton nopeus. Ratkaiseva tekijä on tekoälyn taustalla oleva dataperusta .

”Tekoälyn käyttöönotto pakottaa rahastonhoitajat tarkastelemaan datanhallinnan perusteita tavalla, johon mikään muu ei ole aiemmin pystynyt”, Clearwater Analyticsin teknologiajohtaja Souvik Das sanoi .

Ero näkyy käytännön riskienhallinnassa. Hyvän tai erinomaisen datatarkkuuden yrityksistä 44 % kertoi riskienhallintansa muuttuneen huomattavasti ennakoivammaksi. Niistä yrityksistä, jotka arvioivat datansa laadun kohtalaiseksi tai heikoksi, samaan ylsi vain 17 % .

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet johtajat, 95 %, olivat kasvattaneet tekoälybudjettiaan viimeisen vuoden aikana. Suurempi budjetti ei kuitenkaan yksin tuota parempia tuloksia, jos yrityksen data on hajanaista tai epäluotettavaa .

Tekoälyinvestointien kasvu näkyy koko rahoitusalalla

Clearwaterin havainnot sopivat yhteen rahoitusalan laajempien kehityskulkujen kanssa. KPMG:n erillisen kyselyn mukaan varainhoito- ja pääomasijoitusalan organisaatiot ennakoivat käyttävänsä tekoälyyn keskimäärin 148 miljoonaa dollaria seuraavien 12 kuukauden aikana. Summa on lähes 1,5-kertainen edelliseen neljännekseen verrattuna .

Kyselyssä tärkeimmiksi investointikohteiksi nousivat data ja analytiikka sekä tutkimus- ja kehitystyö .

Ilmiö on osa laajempaa niin sanottua GenAI-kuilua. Yritykset ovat investoineet generatiiviseen tekoälyyn maailmanlaajuisesti 30–40 miljardia dollaria, mutta moni organisaatio on saanut investoinneilleen vain vähän tai ei lainkaan tuottoa .

Varainhoitoalalla kysymys ei siis enää ole vain siitä, kuka käyttää tekoälyä ensimmäisenä tai kuluttaa siihen eniten. Yhä ratkaisevampaa on, pystyykö yritys rakentamaan teknologialle riittävän luotettavan ja yhtenäisen dataperustan.

Clearwaterin vuoden 2026 maailmanlaajuinen raportti ”GenAI and the Data Divide” perustuu 178 ylimmän johdon edustajan haastatteluihin. Vastaajina oli toimitusjohtajia, talousjohtajia, tietohallintojohtajia ja riskijohtajia varainhoitajista, hedge-rahastoista ja private credit -yhtiöistä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasian ja Tyynenmeren alueella .

Tekoälymenoissa näkyy ristiriita

Varainhoitoalan tekoälybudjetit ovat kasvaneet poikkeuksellisen nopeasti. Tutkimuksessa 63 % yrityksistä kertoi lisänneensä tekoälyyn käytettävää rahaa yli 50 prosentilla viimeisten 12 kuukauden aikana, eikä yksikään vastaaja ilmoittanut budjetin leikkauksista .

Mielipiteet sopivasta investointitasosta ovat kuitenkin jakautuneet voimakkaasti:

• 66 % rahastonhoitajista pelkää yrityksensä investoivan tekoälyyn jo liikaa .
• 25 % katsoo, ettei organisaatio investoi vielä tarpeeksi .

Clearwater kuvaa tilannetta varainhoitoalan tekoälymurroksen ”silmiinpistäväksi investointiparadoksiksi” . Budjetit kasvavat, mutta yhteistä näkemystä oikeasta kulutustasosta ei ole .

Näissä toiminnoissa vaikutusten odotetaan olevan suurimmat

Tutkimuksessa tunnistettiin kolme toiminta-aluetta, joilla tekoälyn odotetaan tuovan merkittävän tai mullistavan muutoksen seuraavan vuoden aikana:

• Datan tuottaminen ja tiivistäminen: 62 % vastaajista odottaa mullistavaa vaikutusta. Tämä oli tutkimuksen kärjessä .
• Päätöksenteon tukijärjestelmät, kuten salkkujen tasapainottaminen: 58 % .
• Ennustemallinnus ja stressitestaus: 57 % .

Tulokset kertovat, että tekoäly on siirtymässä kokeiluista sijoitustoiminnan arjen ytimeen. Kaksi kolmesta rahastonhoitajasta kertoi tekoälytyökalujen hallitsevan jo tehokkaasti vaihtoehtoista dataa, jonka käsittelyä on perinteisesti ollut vaikea laajentaa . Lisäksi 62 % ilmoitti onnistuneensa usean tekoälyagentin orkestroinnissa eli itsenäisissä toiminnoissa, jotka käynnistyvät tiettyjen datakynnysten ylittyessä .

Budjetin sijaan ratkaisee datan laatu

Tutkimuksen tärkein havainto on, ettei tekoälyn edelläkävijöitä ja hitaammin eteneviä yrityksiä erota toisistaan ensisijaisesti budjetin koko tai käyttöönoton nopeus. Ratkaiseva tekijä on tekoälyn taustalla oleva dataperusta .

”Tekoälyn käyttöönotto pakottaa rahastonhoitajat tarkastelemaan datanhallinnan perusteita tavalla, johon mikään muu ei ole aiemmin pystynyt”, Clearwater Analyticsin teknologiajohtaja Souvik Das sanoi .

Ero näkyy käytännön riskienhallinnassa. Hyvän tai erinomaisen datatarkkuuden yrityksistä 44 % kertoi riskienhallintansa muuttuneen huomattavasti ennakoivammaksi. Niistä yrityksistä, jotka arvioivat datansa laadun kohtalaiseksi tai heikoksi, samaan ylsi vain 17 % .

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet johtajat, 95 %, olivat kasvattaneet tekoälybudjettiaan viimeisen vuoden aikana. Suurempi budjetti ei kuitenkaan yksin tuota parempia tuloksia, jos yrityksen data on hajanaista tai epäluotettavaa .

Tekoälyinvestointien kasvu näkyy koko rahoitusalalla

Clearwaterin havainnot sopivat yhteen rahoitusalan laajempien kehityskulkujen kanssa. KPMG:n erillisen kyselyn mukaan varainhoito- ja pääomasijoitusalan organisaatiot ennakoivat käyttävänsä tekoälyyn keskimäärin 148 miljoonaa dollaria seuraavien 12 kuukauden aikana. Summa on lähes 1,5-kertainen edelliseen neljännekseen verrattuna .

Kyselyssä tärkeimmiksi investointikohteiksi nousivat data ja analytiikka sekä tutkimus- ja kehitystyö .

Ilmiö on osa laajempaa niin sanottua GenAI-kuilua. Yritykset ovat investoineet generatiiviseen tekoälyyn maailmanlaajuisesti 30–40 miljardia dollaria, mutta moni organisaatio on saanut investoinneilleen vain vähän tai ei lainkaan tuottoa .

Varainhoitoalalla kysymys ei siis enää ole vain siitä, kuka käyttää tekoälyä ensimmäisenä tai kuluttaa siihen eniten. Yhä ratkaisevampaa on, pystyykö yritys rakentamaan teknologialle riittävän luotettavan ja yhtenäisen dataperustan.