Linux 7.3:n verkkopäivitykset etenevät, mutta tekoälypatchien tulva uuvuttaa ylläpitäjät

Taustalla oleva BIG TCP -patchisarja korjasi tunnelipolkuja, joissa oletettiin pakettien olevan alle 64 kilotavun mittaisia tai pituuden mahtuvan 16-bittiseen kenttään. Sarja kattaa BIG TCP:n IPv4- ja IPv6-kuormat VXLAN- ja Geneve-tunneleissa.

FIB-reittisäännöt tarvitsevat vähemmän globaalia lukitusta

Toinen merkittävä muutos vähentää globaalin RTNL-lukon käyttöä FIB-sääntöjen operaatioissa, kuten RTM_NEWRULE- ja RTM_DELRULE-toiminnoissa. FIB eli Forwarding Information Base on ytimen käyttämä välitystietokanta, jonka sääntöjen avulla liikennettä ohjataan.

Muutos on suunnattu erityisesti järjestelmiin, joissa reitityssääntöjä käsitellään samanaikaisesti useissa verkkonimiavaruuksissa. Aiemmin globaali sarjoituspiste saattoi rajoittaa rinnakkaisuutta; nyt eri nimiavaruuksien operaatioille jää enemmän tilaa toimia samanaikaisesti.

Lähteet vahvistavat tavoitellun arkkitehtonisen parannuksen, mutta eivät anna luotettavia ja täsmällisiä IPv4- tai IPv6-suorituskykylukuja. Siksi esimerkiksi tarkkaa prosentuaalista nopeutusta ei voi perustellusti ilmoittaa.

Lisää ajuri- ja protokollatason tukea

Verkkopulliin sisältyy myös laaja joukko laite- ja protokollapäivityksiä:

• Langattoman verkon puolella mukaan tulee Morse Micron mm81x-ajuri pitkän kantaman S1G-laitteille sekä uusi NXPWIFI-ajuri.
• Intelin iXD-infrastruktuurin alustava tuki kohdistuu Intel E2100 -sarjan ja sitä uudempien IPU-yksiköiden sekä FNIC-laitteiden Intel Control Plane PIC Function -toimintoon.
• MPTCP:n toiminta paranee äärimmäisessä muistipaineessa, muun muassa poistamalla tarvittaessa järjestyksestä poikkeavien pakettien vastaanottojonoa.
• Laajempi verkkopäivitys sisältää lisäksi langallisten ja langattomien verkkolaitteiden parannuksia, korjauksia ja muuta ajurityötä.

Kyse on Linux 7.3:n kehityssyklin merge-ikkunaan päätyneestä verkkokoodista, ei vielä valmiista vakaasta Linux 7.3 -julkaisusta.

Miksi ylläpitäjät sanoivat olevansa täysin kuormittuneita?

Kicinski ja Abeni kertoivat yhdistäneensä verkkopulliin 632 net-patchia ja 648 net-next-patchia – yhteensä 1 280 patchia. He korostivat samalla, ettei lukema kuvaa koko tarkastus- ja arviointitaakkaa. Heidän ”nopea ja suuntaa-antava” arvionsa oli, että 1/3–1/2 net-next-patcheista vaikutti tekoälyn tuottamilta vähäprioriteettisilta korjauksilta, siivouksilta tai täsmennyksiltä.

Kyse ei ollut yksittäisestä poikkeuspiikistä. Yhdeksän päivän aikana verkkosubsystemiin lähetettiin 405

[PATCH net]

[PATCH net-next]

Haaste ei ole vain siinä, että tekoäly pystyy kirjoittamaan koodia. AI-avusteiset lähettäjät voivat tuottaa halvalla ja nopeasti myös uskottavan kuuloisia perusteluja, bugiraportteja ja tarkastuspyyntöjä. Ihmisten on silti arvioitava jokainen muutos: onko se tarpeellinen, toimiva, turvallinen ja ylipäätään yhdistämisen arvoinen.

Tekoälyä aiotaan käyttää myös patchien tarkastuksessa

Ylläpitäjät kertovat saaneensa Metan rahoittaman käyttöoikeuden ja budjetin useiden suurten kielimallien hyödyntämiseen patchien tarkastuksessa. Lyhyen aikavälin tavoitteena on löytää osa hallusinoiduista tai heikkolaatuisista muutoksista ennen kuin ne kuluttavat lisää ihmisten tarkastusaikaa.

Kielimalleille kaavaillaan myös rutiinitehtäviä, kuten:

• Patchwork-jonoista huolehtimista;
• palautteen antamista tavallisista lähetysprosessin ongelmista;
• commit-viestien muokkaamista; sekä
• mahdollisesti sellaisten patchien soveltamista, joilla on luotettavien henkilöiden tarkastusmerkinnät.

Ajatus on käyttää kielimalleja työnkulun apulaisina, ei subsystemin ylläpitäjien korvaajina. Ero on tärkeä erityisesti ytimen rinnakkaisuutta käsittelevässä koodissa. Ylläpitäjät nostivat esimerkiksi PCIe-virheet ja aikakatkaisut eli harvinaiset tapahtumapolut, joissa ajoituksesta riippuvia kilpailutilanteita voi olla vaikea saada esiin tai osoittaa varmasti poissuljetuiksi. Kielimalli voi auttaa tunnistamaan epäilyttäviä rakenteita, mutta se ei pysty luotettavasti todistamaan jokaisen harvinaisen tapahtumajärjestyksen olevan oikein käsitelty.

Linux 7.3:n julkaisuaikataulu ei ole vielä tiedossa

Saatavilla olevat lähteet eivät kerro Linux 7.3:n ensimmäisen julkaisuehdokkaan, eli 7.3-rc1:n, tai vakaan lopullisen version odotettua päivämäärää. Ne kuvaavat kehitysjakson aikana yhdistettyjä verkkoparannuksia, eivät virallista julkaisuaikataulua.

Samoin RTNL-muutosten tarkoitus on selvä: vähentää globaalia lukituskilpailua ja parantaa rinnakkaista FIB-sääntöjen käsittelyä verkkonimiavaruuksissa. Aineisto ei kuitenkaan riitä tarkkaan IPv4- tai IPv6-nopeutuslukuun. Varovainen johtopäätös on, että paljon rinnakkaisia nimiavaruusoperaatioita sisältävät kuormat voivat skaalautua paremmin, mutta hyödyn suuruus riippuu työkuormasta ja järjestelmän kokoonpanosta.