Otsonin aiheuttama ilmanlaatuongelma kosketti miljoonia eri puolilla maailmaa

Copernicus Atmosphere Monitoring Service (CAMS) -palvelun ensimmäinen Atmosphere Watch -katsaus osoittaa, että maanpinnan otsoni heikensi ilmanlaatua laajoilla alueilla vuoden 2026 aikana. Tammikuun 1. päivän ja syyskuun 15. päivän välillä 34 prosenttia maailman väestöstä altistui erittäin huonoksi luokitellulle otsonin ilmanlaadulle. Lisäksi 17 prosenttia koki ilmanlaadun hyvin huonoksi. 317

CAMS on Euroopan komission puolesta toimiva ilmakehän seurantapalvelu, jonka katsauksessa tarkasteltiin muun muassa ilmanlaatua ja ilmansaasteiden kulkeutumista alueelta toiselle. 413

Mitä ilmanlaatuluokkien luvut kertovat?

Raportoiduista luvuista 34 prosenttia kuuluu erittäin huonoon ja 17 prosenttia hyvin huonoon luokkaan. Yhteensä näissä kahdessa heikoimmassa luokassa oli siis noin puolet maailman väestöstä. Hyväksi luokiteltua pitkäaikaista otsonin ilmanlaatua koki 5 prosenttia. Lähteissä ei anneta luotettavaa prosenttiosuutta kaikille muille luokille. 2517

CAMS kuvaa myös lähes 40 prosenttia maailman väestöstä altistuneeksi erittäin korkeille otsonipitoisuuksille. Tätä lukua ei voi suoraan rinnastaa 34 prosentin osuuteen: käytettävissä olevissa yhteenvedoissa ei selitetä, miten mittarit tai raja-arvot eroavat toisistaan. 520

Aasiassa altistuminen oli yleisintä

Otsonialtistus oli Aasiassa jatkuvaa. Alueen väestöstä 53 prosenttia altistui erittäin huonoksi luokitellulle ja 22 prosenttia hyvin huonoksi luokitellulle otsonin ilmanlaadulle. CAMS kertoo erikseen, että 60 prosenttia Aasian asukkaista altistui erittäin korkeille otsonitasoille, mutta lähteet eivät täsmennä, miten tämä luku suhteutuu ilmanlaatuluokkien osuuksiin. 35

Myös Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa koettiin kesän hellejaksojen aikana päiviä, jolloin otsonialtistus oli hyvin korkea. Uutisraportissa mainitaan eniten saastuneelle ilmalle altistuneiden kaupunkien joukossa Delhi, Rio de Janeiro, Mexico City, Milano ja Kairo. Lista koskee saastunutta ilmaa yleisesti, eikä lähde esitä sitä nimenomaan otsonin kaupunkikohtaisena rankingina. 25

WHO:n ohjearvo riippuu tarkastelutavasta

Lähteissä mainitaan kaksi erilaista Maailman terveysjärjestön (WHO) otsoniin liittyvää vertailuarvoa. CAMS:n mukaan WHO:n tavoite on pitää otsonipitoisuus otsonikauden huippuvaiheessa alle 60 mikrogrammassa kuutiometrissä (µg/m³). Eräässä uutisraportissa erittäin huonoksi luokiteltu ilmanlaatu määritellään puolestaan otsonipitoisuudeksi, joka ylittää 100 µg/m³ kahdeksan tunnin keskiarvona. Kyse on eri mittaustavoista, joten raja-arvoja ei pidä käsitellä samana kynnyksenä. 517

Kuumuus, päästöt ja maastopalot nousivat huolenaiheiksi

Maanpinnan otsonia muodostuu, kun ilmansaasteet reagoivat auringonvalossa ja korkeissa lämpötiloissa. CAMS liittää vuoden 2026 altistumistilanteeseen äärimmäisen kuumuuden ja ihmisen aiheuttaman ilmansaastumisen. Katsaus käsittelee myös maastopalojen savua, mutta lähteet eivät erittele, kuinka paljon kukin tekijä vaikutti otsonialtistukseen. 1320

CAMS varoitti lisäksi, että voimakkaiden El Niño -olosuhteiden odotettiin jatkuvan tulevina kuukausina ja voivan kasvattaa maastopalohuolia. Kyse on tulevaisuuteen liittyvästä riskistä, ei arviosta siitä, kuinka paljon El Niño vaikutti otsonitasoihin tarkastelujaksolla. 69

Ilmansaasteet eivät pysähdy valtionrajoille

Katsauksessa kuvattiin ilmansaasteiden kulkeutumista valtioiden ja maanosien rajojen yli. Siksi alueen ilmanlaatuun voivat vaikuttaa sekä paikalliset päästöt että muualta kulkeutuvat saasteet. CAMS nosti havainnot esiin ennen COP31-kokousta ja korosti, että ilmasto, ilmanlaatu ja kansanterveys kytkeytyvät toisiinsa ja edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä. 413

Euroopassa otsonin määrässä ei raportoinnin mukaan ole havaittavissa selvää laskevaa suuntausta, ja se on edelleen ongelma. Käytettävissä olevat lähteet eivät osoita, että kehitys olisi pysähtynyt Pohjois-Amerikassa, eivätkä ne anna lukua raportoidulle altistumiselle suoraan kohdistuvista terveysvaikutuksista. 19