EU vaatii Israelia noudattamaan kansainvälistä oikeutta Ben-Gvirin Gazaa koskevien tappamispuheiden jälkeen

Miksi saksalaiset poliitikot vaativat sanktioita?

Saksalaiset poliitikot useista puolueista katsoivat lausuntojen ylittävän selvän rajan, koska niissä puolustettiin sellaisten ihmisten tappamista, jotka eivät välttämättä muodosta välitöntä uhkaa. Heidän mukaansa tällaista politiikkaa ei voi perustella osana Israelin laillista itsepuolustusoikeutta.

CDU/CSU:n parlamenttiryhmän ulkopoliittinen edustaja Jürgen Hardt kuvaili lausuntoja epäinhimillisiksi. Hänen mukaansa EU:n sanktiot osoittaisivat, että ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia sovelletaan yleisesti ja johdonmukaisesti.

Myös muut saksalaiset poliitikot vaativat toimia. Vasemmistopuolueen Dietmar Bartsch kehotti Berliiniä ja Brysseliä harkitsemaan sanktioita, joihin voisi kuulua koko Euroopan laajuinen maahantulokielto. Sosiaalidemokraatti Adis Ahmetović puolestaan vaati Saksaa tukemaan sanktioita Ben-Gviriä ja valtiovarainministeri Bezalel Smotrichia vastaan.

Saksan varaliittokansleri Lars Klingbeil sanoi erikseen, että EU:n pitäisi harkita vakavasti Ben-Gvirin sanktioimista. Hän kutsui tämän lausuntoja epäinhimillistäviksi.

Millaisia sanktioita EU:ssa harkitaan?

EU:n neuvoston käsiteltäväksi on viety ehdotus Ben-Gvirin lisäämisestä EU:n maailmanlaajuiseen ihmisoikeuspakotejärjestelmään. Kyse olisi siten ensisijaisesti yksittäiseen ministeriin kohdistuvasta toimesta, ei automaattisesti koko Israelia koskevasta uudesta pakotteesta.

Komission esiin nostama oikeudellinen perusvaatimus on, että Israelin on noudatettava kansainvälistä oikeutta ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta sekä varmistettava siviilien jatkuva suojelu. Tämä kehys on keskeinen EU:ssa käytävässä keskustelussa siitä, perustelevatko Ben-Gvirin julkiset vaatimukset rajoittavia toimia häntä vastaan.

Miksi sanktioista ei ole päätetty?

EU:n ulkopoliittiset sanktiot edellyttävät kaikkien jäsenmaiden yksimielistä hyväksyntää. EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sanoi kesäkuussa, että useat jäsenmaat olivat ehdottaneet Ben-Gvirille sanktioita, mutta tarvittavaa yhteisymmärrystä ei saavutettu.

Yksimielisyyssääntö antaa jokaiselle jäsenmaalle merkittävän vaikutusvallan. Saksan kanta on erityisen tärkeä, koska saksalaiset poliitikot vaativat nyt toimia, vaikka Saksa on aiemmin suhtautunut pidättyvästi joihinkin Israelia koskeviin EU:n toimiin.

Tilanne on synnyttänyt kuilun komission ilmaisemien oikeudellisten odotusten ja EU:n konkreettisten toimien välillä. Bryssel on toistaiseksi korostanut Israelin velvollisuutta suojella siviilejä ja noudattaa kansainvälistä humanitaarista oikeutta, mutta Ben-Gviria koskeva sanktioehdotus riippuu edelleen kaikkien jäsenmaiden hyväksynnästä.