EU jatkaa Iranin vastaisia pakotteita – yhdeksän Euroopan maata liittyy mukaan

EU perusti Iranin ihmisoikeustilanteeseen liittyvän pakotejärjestelmän vuonna 2011, ja sitä on sittemmin jatkettu ja muutettu useita kertoja. Se on eri asia kuin vuonna 2023 perustettu sotilaallista tukea koskeva järjestelmä.

Vuoden 2023 pakotejärjestelmä jatkuu

Neuvosto hyväksyi myös päätöksen (YUTP) 2025/1837, jolla muutettiin päätöstä (YUTP) 2023/1532. Järjestelmässä jatkettiin rajoituksia, jotka liittyvät Iranin sotilaalliseen tukeen Venäjän Ukrainaa vastaan käymässä hyökkäyssodassa, aseellisten ryhmien ja muiden toimijoiden tukemiseen Lähi-idässä ja Punaisenmeren alueella sekä toimiin, jotka heikentävät merenkulun vapautta Lähi-idässä.

EU:n lausunnon mukaan neljä henkilöä poistettiin tämän sotilaallista tukea koskevan päätöksen pakotelistalta. Tämä on eri asia kuin ihmisoikeuspäätös, jossa poistettiin kolme henkilöä kyseiseltä listalta ja päivitettiin yhden yhteisön tiedot.

Näin selittyy ristiriita siinä, puhutaanko neljän vai kolmen henkilön poistamisesta: molemmat luvut liittyvät 24. heinäkuuta tehtyyn pakettikokonaisuuteen, mutta eri pakotejärjestelmiin.

Mitkä yhdeksän maata liittyivät EU:n linjaan?

Seuraavat EU:n ulkopuoliset Euroopan maat ilmoittivat yhdenmukaistavansa kansalliset politiikkansa heinäkuun päätösten kanssa:

• Albania
• Bosnia ja Hertsegovina
• Islanti
• Liechtenstein
• Moldova
• Montenegro
• Pohjois-Makedonia
• Norja
• Ukraina

Yhdenmukaistaminen tarkoittaa, että maat sitoutuvat saattamaan omat kansalliset toimensa vastaamaan asiaa koskevia EU:n neuvoston päätöksiä. Se ei tee niistä EU:n jäsenmaita eikä tarkoita, että EU-lainsäädäntö soveltuisi niissä automaattisesti. Täytäntöönpano tapahtuu kunkin maan oman kansallisen järjestelmän kautta.

Mukana on EU:n ehdokasmaita, Euroopan talousalueeseen kuuluvia maita sekä Ukraina. Näin pakotteiden käytännön vaikutus ulottuu EU:n 27 jäsenmaan ulkopuolelle.

Mihin toimintaan pakotteet kohdistuvat?

Tuki Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainassa

Vuonna 2023 perustettu pakotejärjestelmä luotiin vastaamaan Iranin sotilaalliseen tukeen Venäjän Ukrainaa vastaan käymässä hyökkäyssodassa. EU:n mukaan Iran on toimittanut Venäjälle muun muassa lennokkeja ja muuta sotilaallista kalustoa, jota Venäjän joukot ovat käyttäneet Ukrainaa vastaan.

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas toisti viestin 29. heinäkuuta puhelussa Iranin ulkoministerin Abbas Araghchin kanssa. Kallas kehotti Teherania lopettamaan sotilaallisen tukensa Venäjälle ja keskusteli samalla alueellisesta liennytyksestä sekä Persianlahden jännitteistä.

Aseellisten ryhmien tukeminen Lähi-idässä ja Punaisellamerellä

Samaa pakotejärjestelmää laajennettiin koskemaan Iranin tukea aseellisille ryhmille ja muille toimijoille Lähi-idässä ja Punaisenmeren alueella. EU:n huolenaiheisiin kuuluu toiminta, jonka se yhdistää kaupalliseen merenkulkuun kohdistuviin hyökkäyksiin ja laajempiin alueellisiin turvallisuusriskeihin.

Merenkulun vapauden uhkaaminen

EU laajensi 22. toukokuuta 2026 olemassa olevan järjestelmän soveltamisalaa siten, että se voi kohdistaa pakotteita henkilöihin ja yhteisöihin, jotka osallistuvat Iranin toimiin tai politiikkaan merenkulun vapauden uhkaamiseksi Lähi-idässä, erityisesti Hormuzinsalmessa.

Ensimmäiset tähän uuteen perusteeseen liittyvät nimeämiset tehtiin 8. kesäkuuta. Niiden kohteina olivat oikeudellisten ja pakotteita koskevien lähteiden mukaan Iranin vallankumouskaartin merivoimien yksikkö sekä kaksi henkilöä.

Vakavat ihmisoikeusloukkaukset Iranissa

Erillinen ihmisoikeuspakotejärjestelmä käsittelee muun muassa sortoa, oikeudenkäyntien väärinkäyttöä, kuolemantuomioita ja tiedonvälityksen tukahduttamista. Heinäkuun 24. päivänä listatut kuusi henkilöä olivat EU:n mukaan yhteydessä näihin huolenaiheisiin.

Heinäkuun päätökset osana vuoden 2026 kokonaisuutta

EU:n 24. heinäkuuta tekemät päätökset olivat osa laajempaa toimenpiteiden sarjaa:

• 16. maaliskuuta: Neuvosto määräsi pakotteita 16 uudelle henkilölle ja kolmelle yhteisölle vakavista ihmisoikeusloukkauksista. Kohteisiin kuului korkea-arvoisia turvallisuusviranomaisia ja Iranin vallankumouskaartin komentajia.
• 22. toukokuuta: EU lisäsi Lähi-idän ja Hormuzinsalmen merenkulun vapauteen kohdistuvat uhat sotilaallista tukea koskevan järjestelmän soveltamisalaan.
• 8. kesäkuuta: EU teki ensimmäiset nimeämiset uuden, merenkulun vapautta koskevan perusteen nojalla.
• 24. heinäkuuta: Neuvosto lisäsi kuusi henkilöä ihmisoikeuspakotteiden piiriin, jatkoi vuonna 2023 perustettua sotilaallista tukea koskevaa järjestelmää ja teki erilliset poistot molempien järjestelmien listoilla.

Kokonaisuus osoittaa, että EU käyttää Iranin suhteen useita pakotevälineitä samanaikaisesti: yksittäisten henkilöiden nimeämisiä väitettyjen väärinkäytösten vuoksi, sotilaallisiin toimituksiin liittyviä rajoituksia sekä laajempaa oikeusperustaa alueelliseen turvallisuuteen ja merenkulkuun liittyviin toimiin vastaamiseksi.

Mitä yhdeksän maan mukaantulo kertoo?

Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Islannin, Liechtensteinin, Moldovan, Montenegron, Pohjois-Makedonian, Norjan ja Ukrainan osallistuminen kertoo koordinoidusta eurooppalaisesta vastauksesta siihen toimintaan, johon EU:n päätökset kohdistuvat. Yhteinen linja pienentää myös riskiä, että pakotteiden kohteena olevat henkilöt tai yhteisöt voisivat hyödyntää EU:n ja kumppanimaiden politiikkojen välisiä eroja.

Lähteet eivät kuitenkaan osoita, kuinka tehokkaita toimet ovat käytännössä, eivätkä ne anna arviota mahdollisesta pakotteiden kiertämisestä kolmansien maiden, kaksikäyttötuotteiden tai pankkikanavien kautta. Näitä riskejä koskevat päätelmät vaatisivat erillistä näyttöä. Varmennettu kehitys on tässä vaiheessa pakotteiden oikeudellisen soveltamisalan laajeneminen ja niiden laajempi eurooppalainen yhteensovittaminen.