AnswersPublished15 sources
Grönlanti ja Antarktis menettivät 11,3 biljoonaa tonnia jäätä vuodesta 1979
Grönlanti ja Antarktis menettivät yhteensä 11,3 biljoonaa tonnia jäätä vuosina 1979–2023. Arviolta 84 % kokonaismenetyksestä johtui jäätiköiden nopeutuneesta virtauksesta mereen.
JulkaisijaMuokattu mallilla GPT-5.6 TerraKuvat luotu mallilla GPT Image 2
Research answer
Key takeaways
- Grönlanti ja Antarktis menettivät yhteensä 11,3 biljoonaa tonnia jäätä vuosina 1979–2023.
- Arviolta 84 % kokonaismenetyksestä johtui jäätiköiden nopeutuneesta virtauksesta mereen.
- IMBIE yhdisti 42 riippumatonta arviota 27 satelliittimissiosta. Vuosien 2020–2023 hitaampi jäähäviö ei merkinnyt käännettä, vaan lyhytaikaista säävaihtelua.
AI Prompt
openai.comCreate a landscape editorial hero image for this Studio Global article: What did the comprehensive IMBIE satellite assessment led by researchers at Northumbria University and the University of Washington reveal a. Article summary: The IMBIE assessment found that Greenland and Antarctica lost a combined 11.3 trillion tonnes of land ice between 1979 and 2023—equivalent to 3.14 cm of global mean sea-level rise. The long-term loss accelerated markedly. Topic tags: general, general web. Style: premium digital editorial illustration, source-backed research mood, clean composition, high detail, modern web publication hero. Use reference image context only for broad subject, composition, and topical grounding; do not copy the exact image. Avoid: logos, brand marks, copyrighted characters, real person likenesses, fake screenshots, UI text, readable text, watermarks, charts with fake numbers, clic
IMBIE-tutkimusyhteistyön (Ice Sheet Mass Balance Inter-comparison Exercise) uusi arvio kokoaa yli puolen vuosisadan mittaisen kuvan Maan kahden suurimman mannerjäätikön muutoksista. Sen keskeinen tulos on selvä: Grönlanti ja Antarktis menettivät yhdessä 11,3 biljoonaa tonnia jäätä vuosina 1979–2023. Tämä nosti maailman keskimääräistä merenpintaa 3,14 senttimetriä. Jäähäviötä ei selitä ensisijaisesti jään sulaminen pinnalta, vaan jäätiköiden nopeutuminen ja yhä suurempien jäämäärien kulkeutuminen mereen. 10
Jäähäviö voimistui voimakkaasti 1990-luvun jälkeen
Molemmilla mannerjäätiköillä vuotuiset häviöt kasvoivat selvästi verrattuna 1970- ja 1980-lukuihin.
- Grönlannin jäätase oli 1970-luvulla lähes tasapainossa. Keskimääräinen häviö oli 1980-luvulla noin 60 miljardia tonnia vuodessa, mutta 2010-luvulla jo 264 miljardia tonnia vuodessa.
3
- Antarktiksella jäätä katosi 1980-luvulla keskimäärin noin 48 miljardia tonnia vuodessa. 2010-luvulla määrä nousi noin 202 miljardiin tonniin vuodessa.
- Grönlannin osuus arvioidusta merenpinnan noususta oli 1,81 senttimetriä ja Antarktiksen 1,33 senttimetriä.
Yhteensä jäähäviö on lisännyt meriin vettä yli kolme senttimetriä maailmanlaajuisena keskiarvona. Arvion mukaan tämä lisänousu kasvattaa rannikkotulvien ja eroosion riskiä noin kuudella–yhdeksällä miljoonalla ihmisellä. 3
Nopeutuneet jäätiköt olivat tärkein syy
Tutkimuksen olennaisin havainto on, ettei pitkän aikavälin muutosta voi selittää pelkällä pintasulamisella. IMBIE arvioi, että 84 % Grönlannin ja Antarktiksen yhteenlasketusta jäähäviöstä johtui jäätiköiden nopeutuneesta virtauksesta ja jään purkautumisesta mereen. Pintasulamisen osuus oli 16 %. 10
Ero on tärkeä: se kertoo mannerjäätiköiden dynaamisesta reaktiosta lämpenevään mereen. Kun mereen laskevat jäätiköt virtaavat nopeammin, maalla lepäävää jäätä siirtyy suoraan mereen ja merenpinta nousee.
Antarktiksen häviöt liittyivät valtameren aiheuttamaan sulamiseen sekä mereen laskevien jäätiköiden nopeutuneeseen purkautumiseen. Länsi-Antarktiksella jäävirtaus mereen kasvoi jokaisella satelliittihavaintojen kattamalla vuosikymmenellä. Merkittäviä osuuksia oli muun muassa Pine Islandin ja Thwaitesin jäätiköillä. 3
Näin satelliittiaineisto koottiin
IMBIE ei nojaa yhteen satelliittiin tai mittaustapaan. Tutkijat sovittivat yhteen 42 riippumatonta mannerjäätiköiden massatasetutkimusta, jotka perustuivat 27 satelliittimissioon. 5
Arviossa yhdistettiin toisiaan täydentäviä havaintomenetelmiä:
- varhaisia Landsat-satelliittikuvia;
- tutka- ja optisia havaintoja jäätiköiden liikkeestä;
- satelliittialtimetriaa, jolla seurataan jäätikön pinnankorkeuden muutoksia; sekä
- satelliittien painovoimamittauksia, kuten GRACE-missiota, joilla voidaan havaita muutoksia jään massassa.
Yhteen sovitettu Grönlannin aikasarja alkaa vuodesta 1972. Antarktiksen aikasarja alkaa vuodesta 1979 ja jatkuu vuoden 2023 loppuun. IMBIE kuvaa aineistoa yhtenäisenä arviona kummankin mannerjäätikön massataseesta; Antarktis on eritelty myös Länsi- ja Itä-Antarktikseen sekä Antarktiksen niemimaahan. 11
Vuosien 2020–2023 hidastuminen ei ollut suunnanmuutos
Arviossa näkyy jäähäviön vauhdin hidastuminen vuosina 2020–2023. Tutkijoiden mukaan kyse oli kuitenkin lyhytaikaisesta ilmastovaihtelusta, ei pysyvästä elpymisestä. 6
Itä-Antarktiksen poikkeuksellisen runsaat lumisateet kompensoivat osan jäätiköiden menetyksistä. Grönlannissa puolestaan suhteellisen leudot kesät vähensivät pintasulamista. Molemmat mannerjäätiköt olivat silti edelleen nettomääräisesti tappiollisia. 3
Vuotuiset vaihtelut lumisateessa, kesälämpötiloissa ja jäätiköiden virtausnopeudessa voivat hetkellisesti peittää alleen pitkän aikavälin kehityksen. Koko satelliittiaineiston perusteella suunta on kuitenkin yksiselitteinen: jäähäviö on kasvanut huomattavasti, ja sen vaikutus merenpinnan nousuun voimistuu. 3
10
Mitä tulos kertoo merenpinnan noususta
IMBIEn aikasarja vahvistaa käsitystä siitä, että Grönlanti ja Antarktis eivät ole vain kesäaikaisen pintasulamisen kohteita. Ne ovat aktiivisia merenpinnan nousun aiheuttajia, koska yhä nopeammin virtaavat jäätiköt kuljettavat jäätä mereen. 10
Siksi jatkuva satelliittiseuranta on keskeistä: se auttaa erottamaan vuodesta toiseen vaihtelevat olosuhteet niistä jäätiköiden liikkeeseen liittyvistä muutoksista, jotka määrittävät kehityksen vuosikymmenten mittakaavassa.
Studio Global AI
Continue your research
This page includes a source-backed answer you can continue inside Studio Global.
People also ask
What is the short answer to "Grönlanti ja Antarktis menettivät 11,3 biljoonaa tonnia jäätä vuodesta 1979"?
Grönlanti ja Antarktis menettivät yhteensä 11,3 biljoonaa tonnia jäätä vuosina 1979–2023.
What are the key points to validate first?
Grönlanti ja Antarktis menettivät yhteensä 11,3 biljoonaa tonnia jäätä vuosina 1979–2023. Arviolta 84 % kokonaismenetyksestä johtui jäätiköiden nopeutuneesta virtauksesta mereen.
What should I do next in practice?
IMBIE yhdisti 42 riippumatonta arviota 27 satelliittimissiosta. Vuosien 2020–2023 hitaampi jäähäviö ei merkinnyt käännettä, vaan lyhytaikaista säävaihtelua.