Mitä M&M-suunnitelmalla tavoiteltiin?

Koodinimen kerrottiin viittaavan suureen määrään pieniä, edullisia ja keskenään samankaltaisia droneja. Suunnitelmassa olisi voitu lähettää yhden yön aikana Moskovan suuntaan jopa 1 000 laitetta. Parven tarkoituksena olisi ollut kuormittaa Venäjän ilmapuolustusta ja häiritä lentoliikennettä toistuvasti.

Tavoitteena olisi ollut Moskovan siviili-ilmatilan pitkäkestoinen sulkeminen. Droonien ei välttämättä olisi tarvinnut tuhota kiitoratoja tai terminaaleja: toistuvat tunkeutumiset olisivat voineet pakottaa lentoasemat ja lentoyhtiöt keskeyttämään tai reitittämään lentoja lentoturvallisuusriskin vuoksi.

Ajatuksella oli raportin mukaan jonkinlainen ennakkotapaus. Moskovan lentoasemilla oli jo koettu Ukrainan droneihin liittyneitä tilapäisiä rajoituksia, ja muun muassa Šeremetjevon lentokentän liikenteen kerrottiin häiriintyneen.

Miten dronejen karttavertailu olisi toiminut?

The Atlanticin kuvauksen mukaan dronien oli tarkoitus suunnistaa autonomisesti eikä jatkuvasti ihmisen ohjaamina. Järjestelmä olisi verrannut kameroiden reaaliaikaisia kuvia – esimerkiksi teistä, rakennuksista, maastosta ja muista näkyvistä kohteista – etukäteen ladattuihin karttoihin.

Tällaisen visuaalisen karttavertailun ideana on auttaa lentävää laitetta arvioimaan sijaintinsa silloin, kun satelliittinavigointi ei ole käytettävissä tai siihen ei voida luottaa. Raportoidussa suunnitelmassa dronejen olisi pitänyt pystyä seuraamaan reittejä ja löytämään kohteensa mahdollisista GPS-häirinnöistä huolimatta.

Tekniset yksityiskohdat ovat kuitenkin olennaisesti vahvistamatta. Ne kuvaavat väitettyä suunnitelmaa, eivät toimivaksi osoitettua ukrainalaista järjestelmää tai toteutunutta operaatiota.

Miksi kansainväliset lentoyhtiöt olivat strategian ytimessä?

Raportoitu tavoite oli tehdä Moskovaan lentämisestä ulkomaisille lentoyhtiöille liian riskialtista. Suunnitelman taustalla olleen ajattelun kerrottiin kohdistuvan erityisesti Venäjän varakkaampiin matkustajiin, jotka käyttävät Moskovan yhteyksissä esimerkiksi Istanbulin ja Dubain kaltaisia kansainvälisiä solmukohtia.

Näin lentoasemien häirintä olisi muuttunut fyysisen infrastruktuurin vahingoittamisesta laajemmaksi poliittiseksi ja taloudelliseksi painostuskeinoksi. Epävarmuus ja toistuvat lentojen keskeytykset olisivat voineet heikentää pääkaupungin kansainvälisiä yhteyksiä, kasvattaa kustannuksia ja kohdistaa painetta Venäjän eliittiin.

The Atlanticin mukaan perimmäisenä tavoitteena oli painostaa Putinia palaamaan aselepo- tai tr neutuvotteluihin.

Siviiliriskit ja sodan oikeussäännöt

Suunnitelman kerrotaan huolestuttaneen Zelenskyä erityisesti siksi, että lentoaseman läheisyydessä toimiva autonominen drone olisi voinut törmätä siviililentokoneeseen tai osua siihen. Seurauksena olisi voinut olla matkustajien ja miehistön kuolema. Ukrainan johdossa pohdittiin myös, voitaisiinko tällaista iskua kuvata ”merirosvouksena”.

Tapaus nostaa esiin autonomisiin asejärjestelmiin liittyvän laajemman kysymyksen: pystyisikö järjestelmä ilman jatkuvaa ihmisen ohjausta erottamaan sotilaalliset kohteet siviililentokoneista, lentoaseman työntekijöistä ja muista suojelluista henkilöistä ja kohteista?

The Atlantic kuvasi tätä merkittäväksi humanitaariseksi ja oikeudelliseksi ongelmaksi etenkin tilanteessa, jossa operaation käytännön vaikutus olisi siviililentoliikenteen uhkaaminen eikä selkeästi määritellyn sotilaskohteen tuhoaminen.

Koska operaatiota ei toteutettu, käytettävissä olevat lähteet eivät osoita, miten dronet olisivat käytännössä toimineet tai miten yksittäistä iskua olisi arvioitu kansainvälisen oikeuden näkökulmasta.

Fedorovin väitetty rooli ja suunnitelman pysähtyminen

The Atlanticin mukaan suunnitelman pääarkkitehti oli tuolloin Ukrainan puolustusministerinä toiminut Myhailo Fedorov. Valmistelujen kerrottiin jatkuneen jonkin aikaa Zelenskyn epäilyksistä huolimatta, mutta pysähtyneen sen jälkeen, kun Fedorov erotettiin heinäkuussa hallituksen uudistamisen yhteydessä.

Fedorov tunnettiin Ukrainan pyrkimyksistä laajentaa drone-aseiden käyttöä. Aiemmassa raportoinnissa häntä kuvattiin teknologian näkyväksi puolestapuhujaksi, ja hänen yhteyteensä liitettiin Ukrainan ensimmäisten hyökkäysdroneyksiköiden perustaminen vuonna 2023.

Erottaminen synnytti tyytymättömyyttä kansalaisyhteiskunnassa ja johti parlamentaarikkojen protesteihin, mikä toi väitetyn operaatiosuunnitelman ympärille myös kotimaan poliittisen ulottuvuuden.

Lähteet kuvaavat Fedorovin erottamisen jälkeistä poliittista kiistaa, mutta ne eivät vahvista itsenäisesti, että lentoasemiin kohdistuva suunnitelma voitaisiin käynnistää uudelleen. Varovaisin johtopäätös on, että väitetty operaatio jäi toteuttamatta ja sen tulevaisuus on epäselvä.

Osa Ukrainan laajempaa dronekampanjaa

Väitetty suunnitelma syntyi aikana, jolloin Ukraina kiihdytti pitkän kantaman droneiskuja Venäjän alueelle. The Atlantic kuvasi iskuja Venäjän energiainfrastruktuuriin, kuten suuriin öljynjalostamoihin, ja raportoi polttoainepulasta sekä joillakin huoltoasemilla koetuista pitkistä jonoista.

Muissa raporteissa on kuvattu Ukrainan droneiskuja Moskovan ympäristössä ja kaupungin lentoasemien tilapäisiä sulkemisia. Nämä tapahtumat auttavat selittämään, miksi toistuvasta siviililentoliikenteen häirinnästä olisi voitu ajatella painostuskeinoa.

Ukrainan hallituksen julkiset reaktiot olivat kuitenkin ristiriitaisia. Zelenskyn tiedottaja kieltäytyi kommentoimasta asiaa, kun taas toinen nimeämätön virkamies kutsui väitettyä tekoälyparvisuunnitelmaa ”täydeksi hölynpölyksi”. Sama virkamies myönsi, että Ukraina halusi sulkea Venäjän lentoasemia tilapäisesti, mutta sanoi Ukrainan puuttuvan riittävän tarkkoja ja luotettavia pitkän kantaman aseita, joilla lentoasemiin voitaisiin iskeä ilman siviileihin kohdistuvia kohtuuttomia riskejä.

Mitä tiedetään – ja mikä on epävarmaa?

Vahvin lähteisiin perustuva johtopäätös on, että The Atlantic raportoi väitetystä ukrainalaisesta ehdotuksesta, ei toteutetusta hyökkäyksestä. Raportoituja, mutta itsenäisesti vahvistamattomia kohtia ovat:

• koodinimi ”M&M”
• enintään 1 000 dronen suunniteltu käyttö yhden yön aikana
• autonominen suunnistus kamerapohjaisen karttavertailun avulla
• pyrkimys häiritä Moskovan alueen siviililentoliikennettä ja karkottaa kansainvälisiä lentoyhtiöitä
• tavoite painostaa Putinia palaamaan neuvotteluihin
• Fedorovin väitetty rooli suunnitelman kehittämisessä sekä yhteys sen pysähtymisen ja hänen erottamisensa välillä

Keskeinen varaus on tärkeä: operaatiota ei raportin mukaan koskaan toteutettu, sen yksityiskohtaisimmat tiedot perustuvat nimettömiin lähteisiin ja ukrainalainen virkamies kiisti koko suunnitelman olemassaolon. Kyse on siis raportoidusta strategisesta ideasta – ei todisteesta siitä, että Ukrainalla olisi ollut valmiina Moskovan lentoasemat sulkeva droneparvi.

Mitä M&M-suunnitelmalla tavoiteltiin?

Koodinimen kerrottiin viittaavan suureen määrään pieniä, edullisia ja keskenään samankaltaisia droneja. Suunnitelmassa olisi voitu lähettää yhden yön aikana Moskovan suuntaan jopa 1 000 laitetta. Parven tarkoituksena olisi ollut kuormittaa Venäjän ilmapuolustusta ja häiritä lentoliikennettä toistuvasti.

Tavoitteena olisi ollut Moskovan siviili-ilmatilan pitkäkestoinen sulkeminen. Droonien ei välttämättä olisi tarvinnut tuhota kiitoratoja tai terminaaleja: toistuvat tunkeutumiset olisivat voineet pakottaa lentoasemat ja lentoyhtiöt keskeyttämään tai reitittämään lentoja lentoturvallisuusriskin vuoksi.

Ajatuksella oli raportin mukaan jonkinlainen ennakkotapaus. Moskovan lentoasemilla oli jo koettu Ukrainan droneihin liittyneitä tilapäisiä rajoituksia, ja muun muassa Šeremetjevon lentokentän liikenteen kerrottiin häiriintyneen.

Miten dronejen karttavertailu olisi toiminut?

The Atlanticin kuvauksen mukaan dronien oli tarkoitus suunnistaa autonomisesti eikä jatkuvasti ihmisen ohjaamina. Järjestelmä olisi verrannut kameroiden reaaliaikaisia kuvia – esimerkiksi teistä, rakennuksista, maastosta ja muista näkyvistä kohteista – etukäteen ladattuihin karttoihin.

Tällaisen visuaalisen karttavertailun ideana on auttaa lentävää laitetta arvioimaan sijaintinsa silloin, kun satelliittinavigointi ei ole käytettävissä tai siihen ei voida luottaa. Raportoidussa suunnitelmassa dronejen olisi pitänyt pystyä seuraamaan reittejä ja löytämään kohteensa mahdollisista GPS-häirinnöistä huolimatta.

Tekniset yksityiskohdat ovat kuitenkin olennaisesti vahvistamatta. Ne kuvaavat väitettyä suunnitelmaa, eivät toimivaksi osoitettua ukrainalaista järjestelmää tai toteutunutta operaatiota.

Miksi kansainväliset lentoyhtiöt olivat strategian ytimessä?

Raportoitu tavoite oli tehdä Moskovaan lentämisestä ulkomaisille lentoyhtiöille liian riskialtista. Suunnitelman taustalla olleen ajattelun kerrottiin kohdistuvan erityisesti Venäjän varakkaampiin matkustajiin, jotka käyttävät Moskovan yhteyksissä esimerkiksi Istanbulin ja Dubain kaltaisia kansainvälisiä solmukohtia.

Näin lentoasemien häirintä olisi muuttunut fyysisen infrastruktuurin vahingoittamisesta laajemmaksi poliittiseksi ja taloudelliseksi painostuskeinoksi. Epävarmuus ja toistuvat lentojen keskeytykset olisivat voineet heikentää pääkaupungin kansainvälisiä yhteyksiä, kasvattaa kustannuksia ja kohdistaa painetta Venäjän eliittiin.

The Atlanticin mukaan perimmäisenä tavoitteena oli painostaa Putinia palaamaan aselepo- tai tr neutuvotteluihin.

Siviiliriskit ja sodan oikeussäännöt

Suunnitelman kerrotaan huolestuttaneen Zelenskyä erityisesti siksi, että lentoaseman läheisyydessä toimiva autonominen drone olisi voinut törmätä siviililentokoneeseen tai osua siihen. Seurauksena olisi voinut olla matkustajien ja miehistön kuolema. Ukrainan johdossa pohdittiin myös, voitaisiinko tällaista iskua kuvata ”merirosvouksena”.

Tapaus nostaa esiin autonomisiin asejärjestelmiin liittyvän laajemman kysymyksen: pystyisikö järjestelmä ilman jatkuvaa ihmisen ohjausta erottamaan sotilaalliset kohteet siviililentokoneista, lentoaseman työntekijöistä ja muista suojelluista henkilöistä ja kohteista?

The Atlantic kuvasi tätä merkittäväksi humanitaariseksi ja oikeudelliseksi ongelmaksi etenkin tilanteessa, jossa operaation käytännön vaikutus olisi siviililentoliikenteen uhkaaminen eikä selkeästi määritellyn sotilaskohteen tuhoaminen.

Koska operaatiota ei toteutettu, käytettävissä olevat lähteet eivät osoita, miten dronet olisivat käytännössä toimineet tai miten yksittäistä iskua olisi arvioitu kansainvälisen oikeuden näkökulmasta.

Fedorovin väitetty rooli ja suunnitelman pysähtyminen

The Atlanticin mukaan suunnitelman pääarkkitehti oli tuolloin Ukrainan puolustusministerinä toiminut Myhailo Fedorov. Valmistelujen kerrottiin jatkuneen jonkin aikaa Zelenskyn epäilyksistä huolimatta, mutta pysähtyneen sen jälkeen, kun Fedorov erotettiin heinäkuussa hallituksen uudistamisen yhteydessä.

Fedorov tunnettiin Ukrainan pyrkimyksistä laajentaa drone-aseiden käyttöä. Aiemmassa raportoinnissa häntä kuvattiin teknologian näkyväksi puolestapuhujaksi, ja hänen yhteyteensä liitettiin Ukrainan ensimmäisten hyökkäysdroneyksiköiden perustaminen vuonna 2023.

Erottaminen synnytti tyytymättömyyttä kansalaisyhteiskunnassa ja johti parlamentaarikkojen protesteihin, mikä toi väitetyn operaatiosuunnitelman ympärille myös kotimaan poliittisen ulottuvuuden.

Lähteet kuvaavat Fedorovin erottamisen jälkeistä poliittista kiistaa, mutta ne eivät vahvista itsenäisesti, että lentoasemiin kohdistuva suunnitelma voitaisiin käynnistää uudelleen. Varovaisin johtopäätös on, että väitetty operaatio jäi toteuttamatta ja sen tulevaisuus on epäselvä.

Osa Ukrainan laajempaa dronekampanjaa

Väitetty suunnitelma syntyi aikana, jolloin Ukraina kiihdytti pitkän kantaman droneiskuja Venäjän alueelle. The Atlantic kuvasi iskuja Venäjän energiainfrastruktuuriin, kuten suuriin öljynjalostamoihin, ja raportoi polttoainepulasta sekä joillakin huoltoasemilla koetuista pitkistä jonoista.

Muissa raporteissa on kuvattu Ukrainan droneiskuja Moskovan ympäristössä ja kaupungin lentoasemien tilapäisiä sulkemisia. Nämä tapahtumat auttavat selittämään, miksi toistuvasta siviililentoliikenteen häirinnästä olisi voitu ajatella painostuskeinoa.

Ukrainan hallituksen julkiset reaktiot olivat kuitenkin ristiriitaisia. Zelenskyn tiedottaja kieltäytyi kommentoimasta asiaa, kun taas toinen nimeämätön virkamies kutsui väitettyä tekoälyparvisuunnitelmaa ”täydeksi hölynpölyksi”. Sama virkamies myönsi, että Ukraina halusi sulkea Venäjän lentoasemia tilapäisesti, mutta sanoi Ukrainan puuttuvan riittävän tarkkoja ja luotettavia pitkän kantaman aseita, joilla lentoasemiin voitaisiin iskeä ilman siviileihin kohdistuvia kohtuuttomia riskejä.

Mitä tiedetään – ja mikä on epävarmaa?

Vahvin lähteisiin perustuva johtopäätös on, että The Atlantic raportoi väitetystä ukrainalaisesta ehdotuksesta, ei toteutetusta hyökkäyksestä. Raportoituja, mutta itsenäisesti vahvistamattomia kohtia ovat:

• koodinimi ”M&M”
• enintään 1 000 dronen suunniteltu käyttö yhden yön aikana
• autonominen suunnistus kamerapohjaisen karttavertailun avulla
• pyrkimys häiritä Moskovan alueen siviililentoliikennettä ja karkottaa kansainvälisiä lentoyhtiöitä
• tavoite painostaa Putinia palaamaan neuvotteluihin
• Fedorovin väitetty rooli suunnitelman kehittämisessä sekä yhteys sen pysähtymisen ja hänen erottamisensa välillä

Keskeinen varaus on tärkeä: operaatiota ei raportin mukaan koskaan toteutettu, sen yksityiskohtaisimmat tiedot perustuvat nimettömiin lähteisiin ja ukrainalainen virkamies kiisti koko suunnitelman olemassaolon. Kyse on siis raportoidusta strategisesta ideasta – ei todisteesta siitä, että Ukrainalla olisi ollut valmiina Moskovan lentoasemat sulkeva droneparvi.