Rohkea rauhanaloite: Korean sota halutaan päättää virallisesti 73 vuoden jälkeen

Leen ehdotus, jonka hän esitti Sejongin esittävän taiteen keskuksessa Soulissa, kutsui "suoraan osallisia osapuolia" – mukaan lukien molemmat Koreat, Yhdysvallat ja Kiina – keskustelemaan "pitkään jatkuneen sodan päättämiseksi" .

Suunnitelman keskeiset elementit:

• Rauha ensin -järjestys: Lee kehotti Koreoita "laskemaan aikomuksensa uhata toisiaan" ja aloittamaan ilman ennakkoehtoja .
• Ydinaseiden rajoittaminen rinnakkaisena prosessina: Keskusteluissa käsiteltäisiin myös "käytännöllisiä tapoja pysäyttää Pjongjangin ydinohjelman eteneminen" – ydinaseriisunta siis neuvoteltavana vaiheittaisena tavoitteena, ei edellytyksenä .
• Jännitteiden hallintamekanismit: Lee lupasi institutionaalisia takeita sotilaallisten riskien hallitsemiseksi ja tahattomien konfliktien estämiseksi .
• Ei yhdistymistä imeyttämällä: Hän toisti, että Etelä-Korea "kunnioittaa Pohjois-Korean järjestelmää" eikä tavoittele pakkoyhdistymistä – kanta, jonka hän esitti ensimmäisen kerran maaliskuussa 2026 .
• "Korvaamaton Korea" -visio: Rauhan lisäksi Lee vaati "uutta vapautusta" Etelä-Korean talouden ja yhteiskunnan vahvistamiseksi .

Tämä on rohkein yritys sitten vuosien 2018–2019 Korean välisten huippukokousten presidentti Moon Jae-inin aikana, vaikka Moonin ponnistelut pysähtyivät vuoden 2019 Hanoin huippukokouksen epäonnistuttua Kim Jong Unin ja Donald Trumpin välillä.

Pohjois-Korean vastaus: 'Peruuttamaton' ja vihamielinen

Pjongjang on torjunut Leen avaukset päättäväisesti. Kesä- ja heinäkuussa 2026 Pohjois-Korean viranomaiset antoivat joukon lausuntoja, joissa vahvistettiin maan asema "peruuttamattomana" ydinsotilasvaltioina ja torjuttiin kansainväliset vaatimukset ydinaseriisunnasta . Keskeisiä kantoja:

• Perustuslakiin kirjaus: Pohjois-Korea kirjasi ydinasepolitiikkansa perustuslakiinsa vuonna 2023.
• Henkilökohtainen vihamielisyys Leetä kohtaan: Valtiollinen media on tyrmännyt Leen vuoropuhelutarjoukset "temppuna" ja kieltäytynyt keskusteluista .
• Jatkuvat ohjuskokeet: Pohjois-Korea jatkoi mannertenvälisten ballististen ohjusten (ICBM) laukaisuja ja risteilyohjuskokeita läpi vuoden 2026, edistäen tasaisesti toimitusjärjestelmiään .

Venäjä-tekijä: Peliä muuttava liittouma

Suurin strateginen muutos niemimaalla on Pjongjangin ja Moskovan välisen sotilaallisen kumppanuuden syveneminen – suhde, joka on muuttanut alueellista tasapainoa peruuttamattomasti.

• Sotilaallinen yhteistyö vuodesta 2022: Venäjän täysimittaisen Ukrainan hyökkäyksen jälkeen Moskova ja Pjongjang ovat rakentaneet ennennäkemättömän tiiviin kumppanuuden. Yhdysvaltain joukkojen Korean komentaja totesi huhtikuussa 2025, että Venäjä "laajentaa avaruus-, ydin- ja ohjussovellusteknologian, asiantuntemuksen ja materiaalien jakamista Pohjois-Koreaan" .
• Pohjoiskorealaisia joukkoja Ukrainassa: Noin 12 000–14 000 pohjoiskorealaista sotilasta on lähetetty taistelemaan Venäjän joukkojen rinnalla, ja heistä yli 6 000 on raportoitu kaatuneen . Ukrainan presidentti Zelenskyy ilmoitti heinäkuussa 2026, että Venäjä pyrkii sijoittamaan 30 000 ylimääräistä pohjoiskorealaista sotilasta .
• Kattava strateginen kumppanuussopimus: Kesäkuussa 2024 allekirjoitettu sopimus velvoittaa molemminpuoliseen avunantoon. Sopimuksen toista vuosipäivää kesäkuussa 2026 juhlistettiin avaamalla uusi rajasilta siteiden vahvistamiseksi .
• Analyytikoiden arvio: Asiantuntijat huomauttavat, että Venäjä saattaa "työntää Kiinaa syrjään" Kim Jong Unin ensisijaisena suojelijana tarjoamalla ydin- ja ohjusteknologiaa, jota Peking on ollut varovaisempi jakamaan .

Soulin oma muutos: Ydinaseriisunnasta rauhaan

Rinnakkain rauhanehdotuksen kanssa Leen hallinto toteutti suuren strategisen uudelleensuuntauksen Etelä-Korean Pohjois-Korean politiikassa.

23. heinäkuuta 2026 yhdistymisministeri Chung Dong-young ilmoitti virallisesti, että Soul luopuu pitkäaikaisesta politiikastaan asettaa täydellinen, todennettavissa oleva ja peruuttamaton ydinaseriisunta (CVID) edellytykseksi sitoutumiselle . Sen sijaan Etelä-Korea pyrkii nyt ensin jäädyttämään Pohjois-Korean ydinohjelman vuoropuhelun avulla, ja ydinaseriisunta on pitkän aikavälin tavoite.

Lee itse hahmotteli politiikan muutosta 8. kesäkuuta 2026. Hän sanoi, että Etelä-Korea "ei voi luopua ydinaseriisunnan tavoitteesta", mutta tarvitaan vaiheittaista lähestymistapaa – alkaen välittömistä toimista ydinmateriaalien lisätuotannon pysäyttämiseksi. Hän sulki nimenomaisesti pois sen, että Soul hankkisi omat ydinaseensa, varoittaen, että "jos Etelä-Korea hankkii ydinaseet, luuletko Japanin pysyvän paikallaan?" .

Lee myönsi, että vuosikymmenien painostus ja pakotteet eivät ole onnistuneet pysäyttämään Pohjois-Korean ydinkehtystä. Rauha ensin -lähestymistapa heijastaa pragmaattista arviota: ydinaseisen Pohjois-Korean jäädyttäminen ja hallinta on realistisempaa kuin sen täydellisen aseistariisunnan odottaminen lähitulevaisuudessa .

Mitä seuraavaksi? Millaiset mahdollisuudet?

Ehdotus kohtaa valtavia esteitä. Pohjois-Korea ei osoita kiinnostusta vuoropuheluun. Venäjä hyötyy ydinaseisesta Pohjois-Koreasta, joka häiritsee ja painostaa Yhdysvaltoja. Ja Etelä-Korea itse on jakautunut: kasvava kotimainen keskustelu vaatii Soulia hankkimaan oman ydinasearsenaalin, polun, jonka Lee on päättäväisesti torjunut .

Minkä Lee on tehnyt, on asettanut sitoutumisen ehdot uusiksi. Poistamalla vaatimuksen välittömästä ydinaseriisunnasta ja ehdottamalla sen sijaan rinnakkaista rauhanrakennuksen ja ydinjäädytyksen prosessia, hän testaa, voiko erilainen järjestys – rauha ensin, aseistariisunta myöhemmin – onnistua siellä, missä painostus ja pakotteet ovat epäonnistuneet.

Se, ottaako Pjongjang koskaan tämän tarjouksen vastaan, on Korean niemimaan määrittelevä kysymys.