AI ja sirutehtaat pakottavat Etelä-Korean arvioimaan ydinvoiman roolin uudelleen

Etelä-Korean sähköjärjestelmän suunnittelu on muuttumassa ennen kaikkea teollisuuspoliittiseksi kysymykseksi: miten maassa turvataan keskeytymätön sähkö sirutehtaille ja tekoälyn datakeskuksille samalla, kun liikennettä ja lämmitystä sähköistetään ja kivihiilen käyttöä ajetaan alas?

Ilmasto-, energia- ja ympäristöministeri Kim Sung-hwanin mukaan Samsung Electronicsin ja SK Hynixin sirutuotannon laajennukset sekä uudet AI-datakeskukset kasvattavat sähkön tarvetta voimakkaasti. Reutersin haastattelussa Kim arvioi, että pelkästään tekoälyyn liittyvät hankkeet voivat lisätä kysyntää 25–30 GW. Lisäksi sähköautojen yleistyminen ja siirtymä pois bensiinikäyttöisestä liikenteestä lisäävät kuormitusta. 9

Miksi vuoden 2040 ennuste nousi näin paljon?

Hallinnon tarkistetussa arviossa Etelä-Korean sähkötehon huippukysyntä on vuonna 2040 158,4–165 GW. Se on 26,6–26,8 GW enemmän kuin huhtikuun arvio, joka oli 131,8–138,2 GW. Kehittyneiden teollisuudenalojen ja AI-datakeskusten osuuden ennakoidaan olevan tuolloin 36,2–36,5 GW huippukysynnästä. 722

Kyse ei ole vain kansallisen tason ennusteluvusta. Reutersin siteeraamien analyytikoiden mukaan neljä suunniteltua sirutehdasta maan lounaisosassa voisi kuluttaa sähköä määrän, joka vastaa 70–80 prosenttia Gwangjun sekä Pohjois- ja Etelä-Jeollan nykyisestä yhteenlasketusta vuotuisesta sähkönkulutuksesta. 20

Keskustelussa käytetty vertailu havainnollistaa mittakaavaa, ei päätä tuotantotavasta: jos koko 26,8 gigawatin lisäys katettaisiin 1,4 gigawatin APR1400-reaktoreilla, niitä tarvittaisiin noin 19. 7

Uusia ydinvoimaloita selvitetään, mutta niitä ei ole päätetty rakentaa

Kimin viesti ei ole, että lisäydinvoima olisi jo hyväksytty. Hänen mukaansa sirutuotanto tarvitsee vakaata sähköä ympäri vuorokauden, eikä nopeasti kasvavaa kuormaa olisi helppo kattaa pelkillä uusiutuvilla energialähteillä. Siksi lisäreaktorien tarve on hänen mukaansa arvioitava pikaisesti. 10

Ratkaisu sisällytetään maan 12. sähköntoimituksen ja -kysynnän perussuunnitelmaan, joka ulottuu vuoteen 2040. Kim on korostanut, ettei hallitus ole vielä päättänyt, sisällytetäänkö suunnitelmaan uusia reaktoreita. Tuotantorakennetta on tarkoitus käsitellä julkisessa keskustelussa ilman, että lopputulos päätetään ennalta. 2541

Ydinvoiman vahvuus tässä asetelmassa on sen kyky tuottaa suuria määriä vähähiilistä sähköä tasaisesti. Se sopii sirutehtaiden ja datakeskusten ympärivuorokautiseen käyttöprofiiliin. Tämä ei kuitenkaan poista turvallisuuteen, radioaktiiviseen jätteeseen, sijoituspaikkoihin ja paikalliseen hyväksyttävyyteen liittyviä huolia. Käytettävissä olevassa aineistossa ei ole luotettavaa valtakunnallista mielipidemittausta tai määrällistä arviota kannatuksen ja vastustuksen jakautumisesta, joten tarkkaa väitettä yleisestä mielipiteestä ei voida tehdä.

Nykyinen sähköntuotanto: ydinvoima on suurin yksittäinen lähde

Etelä-Korealla on 26 ydinreaktoria, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 26,05 GW, Reuters raportoi vuonna 2025. 21

Vuonna 2024 ydinvoima tuotti 188,8 TWh, eli 31,7 prosenttia maan sähköstä, ja oli suurin yksittäinen tuotantomuoto. Kivihiili ja nesteytetty maakaasu eli LNG tuottivat kumpikin 167,2 TWh eli 28,1 prosenttia. Uusiutuvien energialähteiden tuotanto oli 63,2 TWh eli 10,6 prosenttia. 17

Uusiutuvan energian tavoitteet ovat nykyistä toteutunutta kapasiteettia paljon suuremmat: kapasiteetin on tarkoitus kasvaa 37 GW:sta vuonna 2025 220 GW:iin vuoteen 2040 mennessä. 40 Tämä kertoo, ettei politiikan keskeinen kysymys ole yksinkertaisesti ydinvoima tai uusiutuvat. Olennaista on, miten vaihtelevan uusiutuvan tuotannon, tasaisen tuotannon, varastoinnin ja siirtoverkon kokonaisuus rakennetaan niin, että nopeasti kasvava teollisuuskuorma voidaan palvella luotettavasti.

Lounaisen sirukeskittymän ei välttämättä tarvitse saada omaa reaktoria

Kimin mukaan lounaiselle puolijohdeklusterille tällä hetkellä odotettu 6,3 GW:n sähköntarve voidaan kattaa verrattain vähäisillä täydennyksillä nykyisiin sähköntuotantolähteisiin. Erillinen reaktori ei siis välttämättä ole tarpeen, jos keskittymä pysyy nykyisessä suunnitellussa mittakaavassaan. 12

Vaikeampi kysymys koskee koko järjestelmää: pystyykö sähköverkko toimittamaan luotettavasti sähköä uusille teollisuusalueille ja saadaanko riittävästi tuotantoa sekä siirtoyhteyksiä rakennettua ajoissa? Hallitus on ilmoittanut turvaavansa klusterin sähkön- ja teollisuusvedentarpeen sekä uudistavansa sähköverkkoa sirutehtaiden ja AI-palvelimien kasvavaa kulutusta varten. 11

Aurinkovoiman laajentaminen on keskeinen osa uusiutuvien tavoitteita. LNG:n odotetaan silti säilyvän tärkeänä säädettävänä tuotantona silloin, kun uusiutuvan energian tuotanto on vähäistä. Kim on todennut, että LNG:n sähköntuotanto-osuuden on väistämättä kasvettava seuraavaa sähköjärjestelmäsuunnitelmaa koskevissa keskusteluissa, vaikka uusiutuvia rakennetaan voimakkaasti lisää. 23

Kivihiilen rooli vuoden 2040 jälkeen

Etelä-Korean politiikan suunta on kivihiilestä luopuminen vuoteen 2040 mennessä. Samalla ydinvoimalla on määrä säilyä merkittävä rooli uusiutuvien energialähteiden ja laajenevan sähköverkon rinnalla. 49

Toimitettu lähdeaineisto ei kuitenkaan vahvista lopullista päätöstä siitä, että tietyt kivihiilivoimalat pidettäisiin vuoden 2040 jälkeen hätävaralla. Tällaisesta mahdollisuudesta voidaan keskustella sähköjärjestelmän toimintavarmuuden näkökulmasta, mutta sitä ei pidä esittää hyväksyttynä politiikkana.

Keskeinen johtopäätös on, että Etelä-Korean AI- ja sirustrategiasta on tullut samalla sähköjärjestelmästrategia. Kahdennentoista suunnitelman on ratkaistava paitsi sähkön kokonaistarve myös se, minne tasainen tuotanto, uusiutuva energia, siirtoyhteydet ja joustoratkaisut rakennetaan – ja edellyttääkö syntyvä vaje lisäydinvoimaa.