Hän huomautti, että ulkomaiden hallitukset ovat jo alkaneet puuttua asiaan omien teollisuudenalojensa puolesta, ja varoitti, että Etelä-Korea todennäköisesti joutuu samanlaisten paineiden kohteeksi. Tilanne on niin vakava, että Chey on kuvannut sitä ”täydelliseksi kaaokseksi” muissa yhteyksissä .
Chey ennusti, että vuosi 2027 tuo mukanaan pahimman koskaan nähdyn kysynnän ja tarjonnan epätasapainon muistipiireissä. Syy on hänen mukaansa se, että kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti, mutta yksikään muistipiirien valmistaja ei ole ehtinyt lisätä tuotantokapasiteettia riittävästi ajoissa .
Aikataulu on kriittinen. SK Hynixin massiivinen Yonginin puolijohdeklusteri – yhtiön laajennuksen kulmakivi – aloittaa tuotannon helmikuussa 2027 . Cheyn oman ennusteen mukaan tämäkin ajoitus saattaa olla liian myöhäinen estämään pahin pullonkaula.
Asiakkaat ovat kertoneet Cheylle odottavansa tekoälypiirien kysynnän kasvavan 60–100 prosenttia pelkästään ensi vuonna, kun taas tarjonta kasvaa tuskin lainkaan. Chey sanoi näiden pyyntöjen merkitsevän ”täydellistä kaaosta” muistien tarjonnalle .
Chey varoitti, että muistien hinnat ovat nousseet 40–50 prosenttia, ilmiötä hän kutsuu termillä ”chipflaatio”. Tämä pakottaa jo maailmanlaajuisia IT-yrityksiä – mukaan lukien Applen – nostamaan kuluttajatuotteiden hintoja .
Hän kuvasi nykyisiä muistien hintoja ”epänormaaleiksi” ja varoitti, että jatkuvasti korkeat hinnat houkuttelevat alalle uusia kilpailijoita ja johtavat geopoliittisiin vastatoimiin. ”Hinnat nousivat liian nopeasti”, hän sanoi ja toivoi, että tämä laajennusohjelma auttaa palauttamaan tasapainon .
Chey argumentoi, että nykyinen pula on rakenteellisesti erilainen kuin aiemmat puolijohdesyklit. Historiallisesti kysyntää ohjasi laitteistojen lukumäärä – älypuhelimet, tietokoneet, palvelimet. Mutta tekoälyn aikakaudella yksi käyttäjä ottaa käyttöön yli 10 tekoälyagenttia, joista jokainen vaatii valtavasti muistia .
Hän vertasi nykyistä tekoälyä ”juuri neljävuotiaaksi tulleeseen lapseen” – se on vielä varhaisessa kehitysvaiheessa, mutta kuluttaa jo nyt paljon odotettua enemmän muistia. Tekoälyn kypsyessä muistitarpeet vain kasvavat .
SK Hynix toteuttaa maailman suurinta muistitehtaan rakennusprojektia – 720 miljardin dollarin panostusta, jolla tuotantokapasiteetti on tarkoitus noin kolminkertaistaa vuoteen 2034 mennessä .
Kivijalkana on Yongin Semiconductor Cluster Etelä-Koreassa, jonka tuotanto alkaa helmikuussa 2027. Chey myönsi, että edes Etelä-Korean kansallinen suunnitelma muistituotannon kaksinkertaistamisesta viidessä vuodessa – ja SK Hynixin oma aggressiivinen laajennusohjelma – ei riitä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin .
”Kaikki asiakkaani sanoivat: ’No, se ei riitä, mies, tarvitsemme lisää’”, Chey kertoi CNBC:lle .
Chey sanoi, että SK Hynix on halukas rakentamaan muistipiirien tuotantolaitoksia Yhdysvalloissa, mutta ilmaisi turhautumista useisiin esteisiin. Rakennuskustannukset ovat noin kaksinkertaiset Etelä-Koreaan verrattuna, ja maa, sähkö, vesi ja säädökset ovat kaikki raskaampia .
Yhtiöllä on jo 3,87 miljardin dollarin edistynyt pakkauslaitos rakenteilla West Lafayetteen, Indianaan . Chey sanoi, että täysimittaisen muistituotantolaitoksen rakentaminen on myös mahdollista, jos olosuhteet, kuten sähkö, vesi, työvoima ja toimitusketju, ovat kunnossa .
Muistitehtaan lisäksi Chey viittasi siihen, että SK Hynix saattaa investoida kymmeniä miljardeja dollareita tekoälyn datakeskuksiin ja niihin liittyviin teknologioihin sekä yhteisyrityksiin .
Vähentääkseen riskiä avainasiakkaiden kanssa Chey tutkii pitkäaikaisia sopimuksia (LTA-sopimukset), ”muisti palveluna” -malleja ja yhteisyrityksiä suurten teknologiayritysten kanssa .
Nämä uudet liiketoimintamallit heijastavat Cheyn näkemää rakenteellista muutosta: tekoälyaika luo pysyvästi korkeamman pohjan muistien kysynnälle, ja perinteinen spot-markkinahinnoittelu ei ehkä enää palvele hyvin tarjoajia eikä asiakkaita.
Chey on aiemmin varoittanut, että muistipula saattaa jatkua vuosikymmenen loppuun asti. Computex 2026 -messuilla Taipeissa hän sanoi, että maailmanlaajuinen suurkaistanleveysmuistien tarjontavaje jatkuu vuoteen 2030 .
Sijoittajat ja analyytikot odottavat pulan kestävän ainakin vuoteen 2027, mikä antaa muistivalmistajille poikkeuksellisen hinnoitteluvoiman suhteessa joihinkin maailman suurimpiin teknologiayrityksiin .
Cheyn varoitusten käytännön vaikutukset ovat selvät: tekoälymuistipiireistä on tulossa pullonkaula koko tekoälyinfrastruktuurin rakentamiselle. Yritykset, jotka rakentavat tekoälyjärjestelmiä, eivät voi toimia ilman niitä, ja pula työntää kustannuksia läpi toimitusketjun aina kuluttajahintoihin asti.
Kuluttajille tämä tarkoittaa, että elektroniikan – älypuhelimet, tietokoneet, tekoälylaitteet – hinnat todennäköisesti nousevat ainakin vuoteen 2027 asti. Tekoälyteollisuudelle se tarkoittaa, että suurten kielimallien ja tekoälyagenttien kouluttaminen ja käyttöönotto rajoittuu muistien saatavuuden, ei pelkästään laskentatehon, mukaan.
Cheyn viesti on suora: alan on varauduttava pitkään muistien tiukkaan tarjontaan, eikä edes 720 miljardin dollarin panostus välttämättä riitä. ”Yritän tehdä parhaani”, hän sanoi . Riittääkö se, on globaalin tekoälytalouden keskeinen kysymys.
Hän huomautti, että ulkomaiden hallitukset ovat jo alkaneet puuttua asiaan omien teollisuudenalojensa puolesta, ja varoitti, että Etelä-Korea todennäköisesti joutuu samanlaisten paineiden kohteeksi. Tilanne on niin vakava, että Chey on kuvannut sitä ”täydelliseksi kaaokseksi” muissa yhteyksissä .
Chey ennusti, että vuosi 2027 tuo mukanaan pahimman koskaan nähdyn kysynnän ja tarjonnan epätasapainon muistipiireissä. Syy on hänen mukaansa se, että kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti, mutta yksikään muistipiirien valmistaja ei ole ehtinyt lisätä tuotantokapasiteettia riittävästi ajoissa .
Aikataulu on kriittinen. SK Hynixin massiivinen Yonginin puolijohdeklusteri – yhtiön laajennuksen kulmakivi – aloittaa tuotannon helmikuussa 2027 . Cheyn oman ennusteen mukaan tämäkin ajoitus saattaa olla liian myöhäinen estämään pahin pullonkaula.
Asiakkaat ovat kertoneet Cheylle odottavansa tekoälypiirien kysynnän kasvavan 60–100 prosenttia pelkästään ensi vuonna, kun taas tarjonta kasvaa tuskin lainkaan. Chey sanoi näiden pyyntöjen merkitsevän ”täydellistä kaaosta” muistien tarjonnalle .
Chey varoitti, että muistien hinnat ovat nousseet 40–50 prosenttia, ilmiötä hän kutsuu termillä ”chipflaatio”. Tämä pakottaa jo maailmanlaajuisia IT-yrityksiä – mukaan lukien Applen – nostamaan kuluttajatuotteiden hintoja .
Hän kuvasi nykyisiä muistien hintoja ”epänormaaleiksi” ja varoitti, että jatkuvasti korkeat hinnat houkuttelevat alalle uusia kilpailijoita ja johtavat geopoliittisiin vastatoimiin. ”Hinnat nousivat liian nopeasti”, hän sanoi ja toivoi, että tämä laajennusohjelma auttaa palauttamaan tasapainon .
Chey argumentoi, että nykyinen pula on rakenteellisesti erilainen kuin aiemmat puolijohdesyklit. Historiallisesti kysyntää ohjasi laitteistojen lukumäärä – älypuhelimet, tietokoneet, palvelimet. Mutta tekoälyn aikakaudella yksi käyttäjä ottaa käyttöön yli 10 tekoälyagenttia, joista jokainen vaatii valtavasti muistia .
Hän vertasi nykyistä tekoälyä ”juuri neljävuotiaaksi tulleeseen lapseen” – se on vielä varhaisessa kehitysvaiheessa, mutta kuluttaa jo nyt paljon odotettua enemmän muistia. Tekoälyn kypsyessä muistitarpeet vain kasvavat .
SK Hynix toteuttaa maailman suurinta muistitehtaan rakennusprojektia – 720 miljardin dollarin panostusta, jolla tuotantokapasiteetti on tarkoitus noin kolminkertaistaa vuoteen 2034 mennessä .
Kivijalkana on Yongin Semiconductor Cluster Etelä-Koreassa, jonka tuotanto alkaa helmikuussa 2027. Chey myönsi, että edes Etelä-Korean kansallinen suunnitelma muistituotannon kaksinkertaistamisesta viidessä vuodessa – ja SK Hynixin oma aggressiivinen laajennusohjelma – ei riitä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin .
”Kaikki asiakkaani sanoivat: ’No, se ei riitä, mies, tarvitsemme lisää’”, Chey kertoi CNBC:lle .
Chey sanoi, että SK Hynix on halukas rakentamaan muistipiirien tuotantolaitoksia Yhdysvalloissa, mutta ilmaisi turhautumista useisiin esteisiin. Rakennuskustannukset ovat noin kaksinkertaiset Etelä-Koreaan verrattuna, ja maa, sähkö, vesi ja säädökset ovat kaikki raskaampia .
Yhtiöllä on jo 3,87 miljardin dollarin edistynyt pakkauslaitos rakenteilla West Lafayetteen, Indianaan . Chey sanoi, että täysimittaisen muistituotantolaitoksen rakentaminen on myös mahdollista, jos olosuhteet, kuten sähkö, vesi, työvoima ja toimitusketju, ovat kunnossa .
Muistitehtaan lisäksi Chey viittasi siihen, että SK Hynix saattaa investoida kymmeniä miljardeja dollareita tekoälyn datakeskuksiin ja niihin liittyviin teknologioihin sekä yhteisyrityksiin .
Vähentääkseen riskiä avainasiakkaiden kanssa Chey tutkii pitkäaikaisia sopimuksia (LTA-sopimukset), ”muisti palveluna” -malleja ja yhteisyrityksiä suurten teknologiayritysten kanssa .
Nämä uudet liiketoimintamallit heijastavat Cheyn näkemää rakenteellista muutosta: tekoälyaika luo pysyvästi korkeamman pohjan muistien kysynnälle, ja perinteinen spot-markkinahinnoittelu ei ehkä enää palvele hyvin tarjoajia eikä asiakkaita.
Chey on aiemmin varoittanut, että muistipula saattaa jatkua vuosikymmenen loppuun asti. Computex 2026 -messuilla Taipeissa hän sanoi, että maailmanlaajuinen suurkaistanleveysmuistien tarjontavaje jatkuu vuoteen 2030 .
Sijoittajat ja analyytikot odottavat pulan kestävän ainakin vuoteen 2027, mikä antaa muistivalmistajille poikkeuksellisen hinnoitteluvoiman suhteessa joihinkin maailman suurimpiin teknologiayrityksiin .
Cheyn varoitusten käytännön vaikutukset ovat selvät: tekoälymuistipiireistä on tulossa pullonkaula koko tekoälyinfrastruktuurin rakentamiselle. Yritykset, jotka rakentavat tekoälyjärjestelmiä, eivät voi toimia ilman niitä, ja pula työntää kustannuksia läpi toimitusketjun aina kuluttajahintoihin asti.
Kuluttajille tämä tarkoittaa, että elektroniikan – älypuhelimet, tietokoneet, tekoälylaitteet – hinnat todennäköisesti nousevat ainakin vuoteen 2027 asti. Tekoälyteollisuudelle se tarkoittaa, että suurten kielimallien ja tekoälyagenttien kouluttaminen ja käyttöönotto rajoittuu muistien saatavuuden, ei pelkästään laskentatehon, mukaan.
Cheyn viesti on suora: alan on varauduttava pitkään muistien tiukkaan tarjontaan, eikä edes 720 miljardin dollarin panostus välttämättä riitä. ”Yritän tehdä parhaani”, hän sanoi . Riittääkö se, on globaalin tekoälytalouden keskeinen kysymys.