Venäjän puolustusministeriö ilmoitti 30. elokuuta, että Venäjän asevoimat ovat aloittaneet valmistelut ”massiivisia iskuja” varten Ukrainan energiasektorin kohteisiin. Moskova esitti toimien olevan vastaus sille, mitä se kutsuu Ukrainan jatkuviksi iskuiksi Venäjän siviili-infrastruktuuria sekä öljy- ja energiasektoria vastaan.
5
7
Ilmoitus ei kuitenkaan sisältänyt operatiivisia yksityiskohtia. Venäjä ei kertonut mahdollista iskupäivää, käytettäviä aseita, tarkkoja energiakohteita tai Ukrainan alueita, joihin iskut voisivat kohdistua. Raportteja mahdollisesta iskukampanjasta lähiviikkoina oli esitetty jo aiemmin, mutta ne eivät vastaa virallista aikatauluilmoitusta.
8
13
Miten Venäjä perusteli uhkaa?
Venäjän puolustusministeriön viesti rakennettiin vastatoimenpiteen ympärille. Ministeriö vetosi Ukrainan iskuihin Venäjän siviili-infrastruktuuria ja polttoaine- ja energiasektorin kohteita, kuten öljynjalostamoja, vastaan.
5
6
Kyse on Venäjän omasta perustelusta mahdollisille tuleville iskuille, ei riippumattomasti vahvistetusta arviosta, joka osoittaisi operaation tarpeellisuuden tai laillisuuden. Ilmoituksen aikaan Moskova kertoi iskujen valmistelusta, mutta ei julkistanut suunnitelman tarkempia tietoja.
Millaiset Ukrainan iskut edelsivät ilmoitusta?
Ukraina on kuukausien ajan tehnyt pitkän kantaman lennokki-iskuja Venäjän energiainfrastruktuuriin. Julkisuudessa mainittuja kohteita ovat olleet öljynjalostamot, öljyterminaalit, varastot ja muut laitokset, joita Kiova pitää Venäjän sotatoimien rahoituksen lähteinä.
18
19
Kesän aikana kampanja voimistui. Iskut ulottuivat eri puolille Venäjää ja kuormittivat maan ilmapuolustusta. Associated Press yhdisti hyökkäysten lisääntymisen bensiinitoimitusten häiriöihin ja polttoaineen säännöstelyyn joillakin alueilla.
20
Reutersin mukaan Venäjän bensiinintuotanto putosi elokuun lopulla noin 70 prosenttiin kotimaisesta kysynnästä sen jälkeen, kun lennokki-iskut ja suurten jalostamoiden toiminnan keskeytykset olivat häirinneet tuotantoa.
19 Tämä kertoo kampanjan taloudellisista ja infrastruktuuriin kohdistuvista vaikutuksista, mutta ei yksin todista, että se olisi ollut Venäjän päätöksen ainoa syy.
Mitä tapahtui juuri ennen uhkaa?
Vähän ennen Venäjän ilmoitusta Venäjän isku Kiovan länsipuolella Mÿlan kylässä sijaitsevaan ammusvarastoon aiheutti voimakkaita räjähdyksiä ja tulipaloja. Associated Pressin mukaan kuolleiden määrä nousi 38:aan. Lisäksi kymmeniä ihmisiä loukkaantui ja asukkaita evakuoitiin.
4
Reuters raportoi aiemmin vähintään 37 kuolleesta Mÿlan alueelle tehdyn iskun jälkeen. Räjähdysten kerrottiin vaurioittaneen lähistön asuinrakennuksia sekä iäkkäille ja vammaisille tarkoitettua hoitolaitosta.
17 Ero kuolinluvuissa kuvastaa uhrimäärän päivittymistä eikä välttämättä ristiriitaa itse tapahtuman kuvauksessa.
Samaan aikaan Venäjä jatkoi ohjus- ja lennokki-iskuja Ukrainaan. Eräässä aiemmassa hyökkäyksessä pääkohteina olivat Kiovan ja muiden alueiden energiakohteet, ja iskuihin käytettiin taistelulennokkeja sekä ballistisia ja risteilyohjuksia.
1 Toisessa raportissa Ukrainan viranomaiset kertoivat yli 400 lennokin ja noin 40 ohjuksen iskusta sähköntuotantoon, sähköverkkoon ja jakeluasemille.
2
Miksi energiasektori on erityisen haavoittuva ennen talvea?
Venäjän uusi uhka tuli tilanteessa, jossa Ukraina valmistautuu talveen 2026–2027. Maassa on takana useita talvia, joiden aikana voimalaitoksiin, sähköverkkoihin ja lämmitysjärjestelmiin on kohdistettu järjestelmällisiä iskuja. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston mukaan Venäjän iskut vaurioittivat ja tuhosivat talvella 2025–2026 sähköntuotannon, siirron ja jakelun laitoksia. Seurauksena oli hätäkatkoja, jotka koskettivat miljoonia siviilejä.
37
Myös Euroopan ulkosuhdehallinto on kuvannut edellistä talvea ajanjaksoksi, jolloin miljoonien ukrainalaisten sähkön, veden ja lämmön saanti oli epävakaata. Kiovan energiainfrastruktuuriin 1.–2. kesäkuuta 2026 kohdistunut isku jätti noin 140 000 asukasta ilman sähköä.
32
Uusi keskitetty iskukampanja voisi siksi vaikuttaa paljon muuhunkin kuin sähköntuotantoon. Tuotantolaitosten, sähköasemien ja verkkojen vaurioituminen voi vaikeuttaa lämmön ja veden jakelua sekä sairaaloiden, viestintäverkkojen ja muiden välttämättömien palvelujen toimintaa pakkasjaksojen aikana. Seurausten laajuus riippuu siitä, mitä kohteita isketään ja kuinka nopeasti ne voidaan korjata.
Kuinka paljon EU tukee Ukrainan energiaturvaa?
Joissakin kysymyksen muotoiluissa mainittu 20 miljoonan euron lisätuki ei saa vahvistusta tämän jutun lähteistä. EU:n virallisten aineistojen mukaan tuki koostuu useista eri ohjelmista ja on kokonaisuudessaan huomattavasti suurempi.
Euroopan komissio ilmoitti 922 miljoonan euron paketista Ukrainan energiasektorille talvikaudelle 2026–2027. Rahoitusta on tarkoitus käyttää sähköntuotantoon, verkkojen kestävyyteen, energiatehokkuuteen ja lämmöntuotantoon.
31 Talveksi 2025–2026 EU osoitti erikseen 40 miljoonaa euroa talveen varautumiseen osana laajempaa tukikokonaisuutta.
33
Venäjän ilmoitus tarkoittaa näin ollen ennen kaikkea julkista varoitusta, ei vahvistettua iskusuunnitelmaa, jonka ajankohta, laajuus ja kohteet olisivat tiedossa. Uhka nousi esiin vastavuoroisten pitkän kantaman iskujen keskellä, kun Ukrainan energiainfrastruktuuri on jo valmiiksi vakavasti vaurioitunut. Avoimiksi jäävät tärkeimmät kysymykset: milloin mahdolliset iskut alkaisivat, kuinka laajoja ne olisivat, millä aseilla ne toteutettaisiin ja mille alueille ne kohdistuisivat.