OpenAI:n mukaan apurahat antavat riippumattomille organisaatioille mahdollisuuden testata, täsmentää ja haastaa näitä ajatuksia tutkimuksen, julkisen keskustelun ja demokraattisten instituutioiden kautta. Tavoitteena ei ole jättää yhteiskunnallisia linjauksia yksin teknologiayritysten päätettäviksi.
Nuclear Threat Initiative selvittää, olisiko tekoälyn kyvykkyyksiä, riskejä ja riskien lieventämiskeinoja koskevien tietojen turvallinen jakaminen yli valtiorajojen juridisesti mahdollista. Tämän jälkeen se kehittää perusmallin kansainväliselle tiedonjakorakenteelle, joka keskittyy tekoälyn ja bioturvallisuuden riskeihin.
Institute for Security and Technology laatii viitekehyksen, jolla voidaan mitata hallitsemattomasti itseään toistuvasti kehittävän tekoälyn riskejä ja koordinoida niihin vastaamista. Työssä määritellään muun muassa itsensä muokkaamisen indikaattoreita, laboratorioiden yhteinen häiriö- ja vaaratilanneluokittelu sekä kriteerit ja toimintapolut teollisuuden ja viranomaisten väliseen koordinaatioon.
American Enterprise Instituten ja Urban Instituten yhteinen, puoluerajat ylittävä komissio laatii matalan, keskitason ja voimakkaan muutoksen skenaarioita tekoälyn vaikutuksista työpaikkoihin ja osaamistarpeisiin. Hankkeessa yhdistetään havaittavat muutoksen merkit toimintamalleihin, joita hallitukset voisivat ottaa käyttöön tilanteen kehittyessä.
Progressive Policy Institute suunnittelee henkilökohtaisia, mukana kulkevia etuuksia esimerkiksi eläketurvaan, terveydenhuoltoon, vapaisiin, koulutukseen, uudelleenkoulutukseen ja työkyvyttömyyteen. Lisäksi se kehittää alustavaa mallia "toimeentulovakuutuksesta", joka voisi aktivoitua kokonaisen ammattialan muuttuessa. Työssä selvitetään myös idean toteuttamiseen tarvittavat lainsäädännölliset ja tekniset vaiheet.
Tax Foundation mallintaa, miten tekoälyn käyttöönotto voisi muuttaa julkisten tulojen jakautumista palkkatulojen, yritysvoittojen, luovutusvoittojen ja muiden tulolähteiden välillä. Suunnitellussa raportissa verovaihtoehtoja arvioidaan muun muassa neutraaliuden, yksinkertaisuuden, läpinäkyvyyden, vakauden, tehokkuuden, innovaatioiden, kilpailukyvyn ja julkisen talouden kestävyyden näkökulmista.
Centre for European Policy Studies tutkii, miten tekoälyyn liittyvät tuottavuushyödyt jakautuvat työntekijöiden, yritysten, toimialojen, alueiden ja maiden välillä. Euroopan unionia verrataan Yhdysvaltoihin, ja hankkeessa laaditaan periaatteita uudistetulle eurooppalaiselle sosiaalisten investointien mallille sekä joustaville turvaverkoille. Tuloksiin on tarkoitus kuulua tutkimus, visualisointeja ja sidosryhmille järjestettävä työpaja.
Nanyang Technological University kehittää ja arvioi yksityisyyttä suojaavia suurten kielimallien agentteja. Ne muodostaisivat yksittäisten ihmisten taloustapahtumatiedoista käyttäytymisprofiileja, joiden avulla voitaisiin simuloida kotitalouksien reaktioita tulonsiirtoihin ja teollisuuspolitiikkaan ennen päätösten toimeenpanoa.
Suunniteltuihin tuotoksiin kuuluvat auditoitava prototyyppi, yksityisyyttä suojaava profiilikuvaus, ennusteraportit ja käytön suojakaiteet.
Hospital das Clínicas da Faculdade de Medicina da Universidade de São Paulo arvioi kontrolloidussa, käyttöönottoa edeltävässä tutkimuksessa tekoälypohjaista kliinisen tiedon infrastruktuuriprototyyppiä Brasilian julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä, joka tunnetaan lyhenteellä SUS.
Synteettisen tai asianmukaisesti anonymisoidun datan avulla tutkitaan, voisiko järjestelmä vähentää hajallaan olevien potilastietojen läpikäyntiä, sujuvoittaa kliinistä työtä ja parantaa näyttöön perustuvaa riskien arviointia. Lisäksi sen on tarkoitus auttaa potilaita palveluihin hakeutumisessa, reseptien uusimisessa ja oireiden pahentuessa toimimisessa. Lääkärin harkinta ja ihmisen valvonta säilyvät hankkeen keskiössä.
Ohjelman kiinnostavuus ei perustu yhteen uuteen tuotteeseen, vaan siihen, kuinka laajan joukon tekoälyyn liittyviä politiikka- ja instituutiokysymyksiä se tuo rahoitetun tutkimuksen piiriin. Hankkeissa tarkastellaan tekoälyn mahdollisia hyötyjä, kuten julkisten palvelujen parantamista ja päätöksenteon mallintamista, mutta myös työelämän häiriöitä, julkisen talouden paineita, bioturvallisuutta, yksityisyyttä ja kehittyneiden tekoälyjärjestelmien turvallisuutta.
OpenAI kuvaa apurahoja lähtölaukaukseksi, jonka avulla voidaan kerätä näyttöä ja käydä keskustelua niin sanotun "älykkyyden aikakauden" edellyttämistä politiikkatoimista. Koska työ kestää kuusi kuukautta, vuonna 2027 julkaistavat tulokset ovat olennaisia: niiden perusteella nähdään, mitkä ideat ja prototyypit ovat vasta alustavia ehdotuksia ja mitkä osoittavat käytännön arvoa.