Andrej Karpathy kuvasi 11. lokakuuta julkaisemassaan kirjoituksessa tekoälyn ymmärryksen jakautuvan yhä jyrkemmin eritasoisiin kokemuksiin. Suurin osa ihmisistä käyttää kielimalleja vähän tai ei lainkaan, kun taas pieni tekninen joukko työskentelee edistyneimpien mallien parissa. Vielä harvempi näkee, millaisia järjestelmiä tekoälylaboratorioiden sisällä käytetään. Luvut ovat Karpathyn omaa karkeaa ”paperinreunalaskentaa” – eivät mitattuun käyttäjätutkimukseen perustuvia tuloksia.
8
16
Neljä tasoa Karpathyn arviossa
Suppilo kuvaa ihmisten altistumista tekoälylle ja sitä, millaisia järjestelmiä he voivat käyttää. Se ei ole vahvistettu mittaus siitä, mitä kukin ihminen tai malli pystyy tekemään.
8
16
- Noin 6 miljardia ihmistä eli suunnilleen 75 prosenttia maailman väestöstä: on ollut vain vähän tekemisissä suurten kielimallien kanssa.
2
16
- Noin 1–2 miljardia satunnaista käyttäjää: käyttää maksuttomia chatbotteja silloin tällöin, usein haun tai kirjoittamisen apuna.
4
16
- Noin 20 miljoonaa ammattilaista: käyttää edistyneimpiä malleja etenkin matematiikassa ja ohjelmistotyössä.
6
8
- Noin 5 000 sisäpiiriläistä: pääsee käyttämään tekoälylaboratorioiden sisäisiä, huipputason järjestelmiä.
6
20
Ero ei ole vain siinä, esittääkö käyttäjä chatbotille kysymyksen vai pyytääkö sitä muotoilemaan tekstiä. Karpathyn mukaan jotkut käyttävät agentteja laajoihin, monivaiheisiin hankkeisiin. Siksi tavallisen chatbotin perusteella muodostuva kuva voi olla hyvin erilainen kuin niiden ihmisten käsitys, jotka hyödyntävät kehittyneempiä järjestelmiä vaativissa tehtävissä.
3
16
Miksi kokemukset tekoälystä eroavat?
Tehtävän koko ja kesto vaikuttavat. Lyhyt kysymys tai tekstin muokkaus ei koettele samoja kykyjä kuin pitkä projekti. Karpathyn väitettä käsittelevissä jutuissa korostuu, että tehtävän laajuus ja kunnianhimo vaikuttavat siihen, mitä tekoälyn osaamisesta pääsee näkemään.
3
17
Myös tehtäväala merkitsee. Arvioissa nostetaan esiin esimerkiksi ohjelmointi ja matematiikka, joissa työn tulosta voidaan usein tarkistaa selkeämmin. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että tekoälyn kyvyt kehittyisivät yhtä nopeasti kaikilla aloilla.
17
Käyttöoikeudet ovat erilaisia. Karpathyn tasoissa satunnainen maksuttoman chatbotin käyttö, ammattilaisten pääsy edistyneisiin malleihin ja laboratoriotason sisäinen käyttö ovat eri asioita. Kokemus riippuu siis osittain siitä, mitä työkaluja käyttäjä saa käyttöönsä ja miten hän niitä käyttää.
6
16
Karpathy varoitti myös, että ihmisten kyky tarkistaa ja ymmärtää työn tuloksia voi jäädä jälkeen, kun agenttien tekemät hankkeet kasvavat. Tämä on huoli ihmisen valvonta- ja ymmärryskyvystä – ei näyttö siitä, että agentin tuottama työ olisi automaattisesti oikein.
7
Mitä luvut kertovat – ja mitä eivät
Suppilo havainnollistaa, miten eri tavoin ihmiset voivat kohdata tekoälyn. Sen väestöluvut eivät kuitenkaan ole riippumattomasti vahvistettuja käyttäjämääriä. Karpathy itse luonnehti niitä karkeiksi arvioiksi, eikä julkaisussa esitetä niiden tueksi käyttöä mittaavaa tutkimusta.
8
16
Arvio auttaa ymmärtämään, miksi tekoälyn testaaminen pelkillä satunnaisilla chatbot-kysymyksillä voi antaa vajaan kuvan edistyneemmistä työkaluista, joita käytetään laajoihin projekteihin. Luvut eivät silti kerro, kuinka hyvin nämä työkalut suoriutuvat eri tehtävistä tai voiko niiden tuloksiin luottaa ilman huolellista tarkistamista.
7
16
Erillinen kysymys: agenttien vaatima infrastruktuuri
Morgan Stanleyn ennusteessa, johon agenttitekoälyä käsittelevässä uutisoinnissa viitataan, agenttien työkuormien arvioidaan voivan kasvattaa datakeskusten prosessori- ja muistimarkkinoiden potentiaalia 32,5–60 miljardilla dollarilla vuoteen 2030 mennessä. Kyse on infrastruktuurimarkkinoita koskevasta ennusteesta, ei todisteesta siitä, että jokainen agenttien käyttöönotto olisi kustannustehokas tai tuottaisi voittoa.
31
Nämä kaksi arviota vastaavat eri kysymyksiin: Karpathyn suppilo kuvaa sitä, ketkä pääsevät kokemaan tekoälyn eri kyvykkyystasoja, kun taas markkinaennuste käsittelee mahdollista infrastruktuurin kysyntää. Kumpikaan ei vahvista toista.