Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang esitti 15. lokakuuta BG2-podcastin haastattelussa kaksi toisiinsa liittyvää näkemystä: tekoälysirujen tilaukset kasvavat edelleen tarjontaa nopeammin, ja tekoälyn laskentainfrastruktuurin kysyntä ulottuu paljon johtavia tekoälylaboratorioita laajemmalle. Hänen perustelunsa suurille investoinneille on siis laaja, mutta se on syytä lukea ennusteena – ei takeena siitä, että jokainen hanke tuottaa riittävästi.
6
3
Tilauksia tulee, kun Nvidia kasvattaa tarjontaa
Huangin mukaan asiakkaat tekevät uusia tilauksia ”lähes viikoittain ja päivittäin”. Nvidian tilauskanta kasvoi hänen mukaansa samaan aikaan, kun yhtiö lisäsi tarjontaa. Kysyntää tulee suurilta pilvipalveluyhtiöiltä, uudemmilta tekoälypilvipalvelujen tarjoajilta ja laitevalmistajilta. Osa asiakkaista suunnittelee tarpeitaan pitkälle eteenpäin, mutta saatavilla olevat tiedot eivät osoita, että kaikki ennakoisivat kysyntää yhdestä kahteen vuoteen.
6
8
43
Sirujen saatavuus ei ole ainoa mahdollinen pullonkaula. Huangin kommentteja käsittelevissä jutuissa mainitaan sähkön ja laajemman infrastruktuurin rajoitteet. Käytettävissä olevat lähteet eivät kuitenkaan vahvista yksityiskohtaista luetteloa keskeneräisistä datakeskuksista tai yksittäisistä komponenttipuloista.
42
Tekoälyn laskentaa tarvitaan muuallakin kuin huippulaboratorioissa
Huangin vastaus huoleen siitä, että koko tekoälyn infrastruktuurirakentaminen olisi vain muutaman laboratorion varassa, on se, että Nvidian laskentatehoa käytetään monenlaiseen työhön. Yhden haastatteluraportin mukaan noin kolmannes laskentatehosta palvelee perinteisiä työkuormia, toinen kolmannes avoimen lähdekoodin ekosysteemiä ja noin 30 prosenttia johtavia mallilaboratorioita. Kyse on pyöristetyistä, raportoiduista osuuksista – ei tarkasta erittelystä jokaisesta käyttötavasta.
1
Myös toisessa raportoinnissa huippuluokan tekoälylaboratorioiden osuudeksi arvioidaan noin 25–30 prosenttia. Perinteisen laskennan ja laajemman startup-yritysten joukon kerrotaan muodostavan suuren osan muusta käytöstä. Huangin ajatuksen ydin on, ettei infrastruktuurin investointiperusteen tarvitse nojata yksin siihen, että OpenAI, Anthropic tai muut johtavat laboratoriot yltäisivät koko infrastruktuurin mittakaavaan nähden valtaviin tuloihin.
34
35
Huangin mittavat investointiennusteet
Huang on arvioinut, että maailmanlaajuiset investoinnit tekoälyinfrastruktuuriin voisivat nousta 3–4 biljoonaan dollariin vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Tästä laskentainfrastruktuurin osuudeksi hän on arvioinut noin 1,5 biljoonaa dollaria vuodessa. Hän on myös sanonut, ettei myöhempi 10 biljoonan dollarin vuosittainen investointitaso yllättäisi häntä. Nämä ovat Huangin ennusteita, eivät toteutuneita tai riippumattomasti vahvistettuja lukuja.
3
4
Luvuissa on tärkeä ero: ne kuvaavat mahdollista infrastruktuuriin käytettävän rahan määrää, eivät Nvidian liikevaihtoa eivätkä lupausta siitä, että jokainen hanke tuottaisi riittävästi. Huangin perustelu on, että laskentatarpeen kasvaessa tekoälyn kysyntä voi levitä yhä useammille käyttäjille ja työtehtäville. Ennuste ei itsessään ratkaise, onnistuvatko hankkeiden rahoitus ja taloudellinen kannattavuus.
3
7
Kova kysyntä ei poista rahoitusriskiä
Rahoitushuoli on eri kysymys kuin se, haluavatko asiakkaat lisää laskentatehoa. Huangin kommentit kasvavasta tilauskannasta kertovat kysynnästä, mutta eivät yksin osoita, että jokainen asiakas pystyy rahoittamaan suunnitelmansa tai että infrastruktuuriyhtiöt saavat hankkeista kannattavia.
6
Huang puolusti CoreWeave-yhtiötä erillisessä Bloombergin haastattelussa ja sanoi: ”CoreWeaven asema vahvistuu päivä päivältä.” Hän kertoi myös uskovansa yhtiön pääomakustannusten laskevan. Kommentit annettiin Tukholmassa järjestetyssä tilaisuudessa, eivät BG2-haastattelussa.
39
Tasapainoinen tulkinta Huangin puheista on optimistinen mutta ehdollinen: hän uskoo tekoälylaskennan kysynnän ulottuvan johtavia mallilaboratorioita laajemmalle. Rakentamisen mittakaava ja kestävyys riippuvat silti infrastruktuurin kapasiteetista, rahoituksesta ja hankkeiden tuotoista.