Vierailun aikana Kim sanoi suunnitelman maan ydinasevoiman vahvistamiseksi ”eksponentiaalisesti” olevan valmis. Hän määräsi samalla lisäämään jyrkästi asekelpoisen ydinaineen tuotantoa . KCNA:n mukaan tuotantokapasiteetti oli viime vuosina kasvanut yli kaksinkertaiseksi aiempaan verrattuna .
Kyse ei ole Pjongjangin ainoasta tuotannon laajentamiseen liittyvästä määräyksestä. Vuoden 2025 lopulla Kim käski ammus- ja ohjustehtaiden valmistautua vuoden 2026 suurempiin tuotantomääriin. Lisäksi hän määräsi uusia tehtaita rakennettaviksi, jotta tuotanto vastaisi asevoimien kasvavaa tarvetta .
Yongbyon on Pohjois-Korean keskeinen ydintutkimuskeskus. Kansainväliset viranomaiset ja avoimista lähteistä tehdyt analyysit ovat viime vuosina seuranneet siellä tapahtunutta rakennustyötä ja laitosten toimintaa.
IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi kertoi maaliskuussa 2026 järjestön hallintoneuvoston kokouksessa, että Yongbyoniin rakennetun uuden laitoksen ulkopuoliset rakennustyöt oli saatu päätökseen. Rakennuksessa on hänen mukaansa samoja piirteitä kuin tunnetuissa uraaninrikastushalleissa, ja se saattaa kasvattaa rikastuskapasiteettia huomattavasti .
Huhtikuussa Grossi kuvasi Pohjois-Korean ydinohjelman edistymistä ”erittäin vakavaksi”. Hänen mukaansa toimintaa oli havaittu aiempaa enemmän Yongbyonin 5 megawatin reaktorissa, jälleenkäsittelylaitoksessa ja kevytvesireaktorissa .
Yhdysvaltalaisen Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon (CSIS) Beyond Parallel -hankkeen satelliittianalyysi tukee IAEA:n arviota. Kuvissa rakennustyö havaittiin ensimmäisen kerran vuoden 2025 alkupuolella. Rakennus näytti ulkoisesti valmiilta kesäkuuhun 2025 mennessä, mutta sisätilojen työt jatkuivat vielä vuonna 2026 .
Epäilty rikastuslaitos on noin 93 metriä pitkä ja 28 metriä leveä. Analyytikkojen mukaan mitat voisivat mahdollistaa useiden tuhansien sentrifugien sijoittamisen rakennukseen . Sentrifugeilla uraania voidaan rikastaa ydinaseiden valmistuksessa tarvittavalle tasolle.
Radio Free Asian raportoimissa Planet Labs -satelliittikuvissa huhtikuulta 2026 näkyi lisäksi höyryvanoja aiemmin passiivisina pidetyillä alueilla, uusia rakennuksia ja reaktorista poistuvaa vettä. Havainnot viittaavat Yongbyonin laitosten toimintaan ja pyrkimykseen kasvattaa asekelpoisen ydinaineen tuotantoa .
Satelliittikuvat eivät yksin vahvista laitoksen tarkkaa käyttötarkoitusta tai sitä, onko se jo täydessä tuotannossa. Rakennuksen muoto, mitat, sijainti ja havaittu toiminta ovat kuitenkin linjassa IAEA:n ja asiantuntija-analyysien kanssa, joiden mukaan kyseessä on todennäköisesti uusi uraaninrikastuslaitos.
Samana päivänä, kun Kim vieraili ydinlaitoksessa, Pohjois-Korean ulkopoliittinen koneisto arvosteli Yhdysvaltain Etelä-Korean-joukkojen komentajan, kenraali Xavier Brunsonin, lausuntoja.
Brunson sanoi toukokuun lopulla Yhdysvaltain maavoimien sotakorkeakoulun podcastissa, että Kiinan itärannikolta katsottuna ”Korea on tikari Aasian sydämessä” .
KCNA julkaisi 3. kesäkuuta analyytikko Kim Myong-cholin kommentin, jossa lausuntoa pidettiin osoituksena siitä, että Washington näkee Etelä-Korean tärkeänä geopoliittisena välineenä Kiinan patoamisessa. Kommentissa Yhdysvaltoja kutsuttiin muun muassa ”rauhan häirinnän päälliköksi” ja ”maailman pahimmaksi sotaimperiumiksi”. Siinä varoitettiin myös, että Pekingin kohteleminen vastustajana voisi ajaa alueen maita tiiviimpään yhteistyöhön Washingtonia vastaan .
Lausunto aiheutti vastareaktioita myös Pohjois-Korean ulkopuolella:
Kohu paljasti liittolaisten välisen jännitteen: Yhdysvallat tarkastelee liittolaissuhdetta yhä vahvemmin Kiinan pelotteen kautta, kun taas Etelä-Korea pyrkii tasapainoilemaan Yhdysvaltojen turvallisuussitoumusten ja Kiina-suhteensa välillä .
Kimin suorat määräykset, Yongbyonin uuden rikastuslaitoksen valmistuminen ja ohjus- sekä ammustuotannon samanaikainen laajentaminen viittaavat siihen, että Pjongjang pitää vuotta 2026 ydinasemahtinsa kannalta tärkeänä.
IAEA:n lausunnot ja kaupallisiin satelliittikuviin perustuvat analyysit eivät kerro tarkkaa ydinaseiden määrää. Ne tarjoavat kuitenkin tähän asti selkeimmän kuvan siitä, miten Pohjois-Korea näyttää rakentavan lisää kapasiteettia asekelpoisen ydinaineen tuottamiseen.
Vierailun aikana Kim sanoi suunnitelman maan ydinasevoiman vahvistamiseksi ”eksponentiaalisesti” olevan valmis. Hän määräsi samalla lisäämään jyrkästi asekelpoisen ydinaineen tuotantoa . KCNA:n mukaan tuotantokapasiteetti oli viime vuosina kasvanut yli kaksinkertaiseksi aiempaan verrattuna .
Kyse ei ole Pjongjangin ainoasta tuotannon laajentamiseen liittyvästä määräyksestä. Vuoden 2025 lopulla Kim käski ammus- ja ohjustehtaiden valmistautua vuoden 2026 suurempiin tuotantomääriin. Lisäksi hän määräsi uusia tehtaita rakennettaviksi, jotta tuotanto vastaisi asevoimien kasvavaa tarvetta .
Yongbyon on Pohjois-Korean keskeinen ydintutkimuskeskus. Kansainväliset viranomaiset ja avoimista lähteistä tehdyt analyysit ovat viime vuosina seuranneet siellä tapahtunutta rakennustyötä ja laitosten toimintaa.
IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi kertoi maaliskuussa 2026 järjestön hallintoneuvoston kokouksessa, että Yongbyoniin rakennetun uuden laitoksen ulkopuoliset rakennustyöt oli saatu päätökseen. Rakennuksessa on hänen mukaansa samoja piirteitä kuin tunnetuissa uraaninrikastushalleissa, ja se saattaa kasvattaa rikastuskapasiteettia huomattavasti .
Huhtikuussa Grossi kuvasi Pohjois-Korean ydinohjelman edistymistä ”erittäin vakavaksi”. Hänen mukaansa toimintaa oli havaittu aiempaa enemmän Yongbyonin 5 megawatin reaktorissa, jälleenkäsittelylaitoksessa ja kevytvesireaktorissa .
Yhdysvaltalaisen Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon (CSIS) Beyond Parallel -hankkeen satelliittianalyysi tukee IAEA:n arviota. Kuvissa rakennustyö havaittiin ensimmäisen kerran vuoden 2025 alkupuolella. Rakennus näytti ulkoisesti valmiilta kesäkuuhun 2025 mennessä, mutta sisätilojen työt jatkuivat vielä vuonna 2026 .
Epäilty rikastuslaitos on noin 93 metriä pitkä ja 28 metriä leveä. Analyytikkojen mukaan mitat voisivat mahdollistaa useiden tuhansien sentrifugien sijoittamisen rakennukseen . Sentrifugeilla uraania voidaan rikastaa ydinaseiden valmistuksessa tarvittavalle tasolle.
Radio Free Asian raportoimissa Planet Labs -satelliittikuvissa huhtikuulta 2026 näkyi lisäksi höyryvanoja aiemmin passiivisina pidetyillä alueilla, uusia rakennuksia ja reaktorista poistuvaa vettä. Havainnot viittaavat Yongbyonin laitosten toimintaan ja pyrkimykseen kasvattaa asekelpoisen ydinaineen tuotantoa .
Satelliittikuvat eivät yksin vahvista laitoksen tarkkaa käyttötarkoitusta tai sitä, onko se jo täydessä tuotannossa. Rakennuksen muoto, mitat, sijainti ja havaittu toiminta ovat kuitenkin linjassa IAEA:n ja asiantuntija-analyysien kanssa, joiden mukaan kyseessä on todennäköisesti uusi uraaninrikastuslaitos.
Samana päivänä, kun Kim vieraili ydinlaitoksessa, Pohjois-Korean ulkopoliittinen koneisto arvosteli Yhdysvaltain Etelä-Korean-joukkojen komentajan, kenraali Xavier Brunsonin, lausuntoja.
Brunson sanoi toukokuun lopulla Yhdysvaltain maavoimien sotakorkeakoulun podcastissa, että Kiinan itärannikolta katsottuna ”Korea on tikari Aasian sydämessä” .
KCNA julkaisi 3. kesäkuuta analyytikko Kim Myong-cholin kommentin, jossa lausuntoa pidettiin osoituksena siitä, että Washington näkee Etelä-Korean tärkeänä geopoliittisena välineenä Kiinan patoamisessa. Kommentissa Yhdysvaltoja kutsuttiin muun muassa ”rauhan häirinnän päälliköksi” ja ”maailman pahimmaksi sotaimperiumiksi”. Siinä varoitettiin myös, että Pekingin kohteleminen vastustajana voisi ajaa alueen maita tiiviimpään yhteistyöhön Washingtonia vastaan .
Lausunto aiheutti vastareaktioita myös Pohjois-Korean ulkopuolella:
Kohu paljasti liittolaisten välisen jännitteen: Yhdysvallat tarkastelee liittolaissuhdetta yhä vahvemmin Kiinan pelotteen kautta, kun taas Etelä-Korea pyrkii tasapainoilemaan Yhdysvaltojen turvallisuussitoumusten ja Kiina-suhteensa välillä .
Kimin suorat määräykset, Yongbyonin uuden rikastuslaitoksen valmistuminen ja ohjus- sekä ammustuotannon samanaikainen laajentaminen viittaavat siihen, että Pjongjang pitää vuotta 2026 ydinasemahtinsa kannalta tärkeänä.
IAEA:n lausunnot ja kaupallisiin satelliittikuviin perustuvat analyysit eivät kerro tarkkaa ydinaseiden määrää. Ne tarjoavat kuitenkin tähän asti selkeimmän kuvan siitä, miten Pohjois-Korea näyttää rakentavan lisää kapasiteettia asekelpoisen ydinaineen tuottamiseen.