Nokia ja ICEYE kertoivat 1. lokakuuta 2026 yhteistyöstä, jonka tavoitteena on kehittää hallituksille ja puolustuskäyttöön turvallista laajakaistayhteyttä matalalla Maan kiertoradalla. Yhtiöiden mukaan järjestelmän voisivat omistaa ja sitä voisivat käyttää maat itse. Ensimmäisten viestintäsatelliittien odotetaan laukaistavan vuonna 2028.
1
5
Mihin verkkoa suunnitellaan?
Yhtiöt mainitsevat käyttökohteiksi sotilas- ja rajaturvallisuusoperaatiot, hätätilanteissa tarvittavat palvelut sekä katastrofitilanteisiin vastaamisen. Satelliittiyhteys voisi toimia myös varayhteytenä, jos maanpäälliset tietoliikenneverkot häiriintyvät. Tarkoitus on täydentää olemassa olevia sotilas- ja kaupallisia verkkoja, ei korvata niitä.
1
2
Suunnitelma ei koske pelkkiä satelliitteja: kansallisen hallinnan piiriin olisi tarkoitus tuoda myös maa-asemat ja käyttäjäpäätteet. Nokia ja ICEYE kuvaavat tavoiteltua järjestelmää turvalliseksi, itsenäisesti hallinnoitavaksi ja suorituskykyiseksi laajakaistaksi. Kyse on kuitenkin vasta kehitteillä olevasta hankkeesta, ei jo toimivasta palvelusta.
5
8
Mitä ”suvereniteetti” tarkoittaa tässä?
Yhtiöt perustelevat hanketta eurooppalaisella teknologiapohjalla ja korostavat, että järjestelmän infrastruktuurin omistus ja hallinta olisivat sitä käyttävillä valtioilla. Ajatuksena on, etteivät valtiot olisi täysin riippuvaisia ulkopuolisen palveluntarjoajan ylläpitämästä viestintäverkosta.
1
5
Onko kyse Starlinkin haastajasta?
Osa uutisoinnista on kehystänyt hankkeen SpaceX:n Starlinkin haastajaksi. Julkistuksessa esiin nostettu keskeinen ero on kuitenkin suunniteltu kansallinen omistus ja hallinta. Saatavilla olevat tiedot eivät tarjoa suoraa vertailua palvelujen suorituskyvystä, kattavuudesta tai hinnasta. Siksi hanketta on täsmällisempää kuvata hallituksille suunnitelluksi, valtioiden hallinnoimaksi vaihtoehdoksi kuin jo osoitetuksi tekniseksi kilpailijaksi.
5
9
Aikataulu ja avoimet kysymykset
Ensimmäisten viestintäsatelliittien odotetaan lähtevän matkaan vuonna 2028. Kyse on tavoiteaikataulusta, ei jo toteutuneesta laukaisusta tai vahvistetusta palvelun aloituspäivästä.
1
5
Julkistetuissa tiedoissa ei kerrota asiakasvaltioita, kustannuksia eikä suunniteltujen satelliittien määrää. Toistaiseksi yhteistyön ydinlupaus on siis se, että valtiot voisivat hallita itse sekä satelliitti- että maa-asemaverkon kokonaisuutta.
12