Microsoftin johtaja Ryan Roslansky varoitti elokuun lopulla 2026 LinkedInissä ”tuomiokierteestä”, jossa yksi tekoäly kirjoittaa asiakirjan ja toinen tiivistää sen lisäämättä uusia näkemyksiä. Riskinä on ”samanlaisuuden meri”: kirjoittaminen ja lukeminen nopeutuvat, mutta omaperäinen ajattelu ja vastuu sisällöstä hei...
JulkaisijaMuokattu mallilla GPT-5.6 LunaKuvat luotu mallilla GPT Image 1.5
Research answer

Create a landscape editorial hero image for this Studio Global article: What did Microsoft Executive Vice President Ryan Roslansky, who oversees LinkedIn, Office, Teams, Outlook, and Copilot, mean when he warned. Article summary: Roslansky’s warning was not that AI may never draft or summarize work. It was that an organization can lose the human thinking between those steps: one person generates fluent text, another delegates reading it to an AI,. Topic tags: general, news, general web, user generated. Style: premium digital editorial illustration, source-backed research mood, clean composition, high detail, modern web publication hero. Use reference image context only for broad subject, composition, and topical grounding; do not copy the exact image. Avoid: logos, brand marks, copyrighted characters, real person likenesses, fake screenshots, UI text, readable text, watermarks, charts wi
Ryan Roslanskyn kuvaama ”tuomiokierre” syntyy, kun tekoäly laatii työasiakirjan, toinen tekoäly tekee siitä yhteenvedon ja ihmiset levittävät lopputulosta eteenpäin lisäämättä siihen varsinaista analyysia. Teksti voi kuulostaa viimeistellyltä, mutta organisaatio ei välttämättä ole saanut uutta ideaa, tarkistanut yhtäkään olennaista faktaa tai tehnyt parempaa päätöstä. 11
3
4
Roslanskyn viesti ei siis ole yksinkertaisesti ”älkää käyttäkö tekoälyä”. Hänen varoituksensa koskee sitä, ettei sujuvaa tekstiä pidä sekoittaa hyödylliseen ajatteluun. Tekoäly voi nopeuttaa työtä, mutta se ei voi ottaa ihmisen puolesta vastuuta harkinnasta, jota työn taustalla tarvitaan.
Roslansky kertoi saaneensa asiakirjan, joka vaikutti kokonaan tekoälyn tuottamalta. Hän pyysi sen jälkeen tekoälytyökalua tiivistämään asiakirjan ja huomasi, ettei yhteenveto tuonut ideaan ”mitään uutta ajattelua”. 11
3
Kierre etenee näin:
Ongelma ei ole vain se, että ensimmäinen luonnos saattaa sisältää virheitä. Vakavampi riski on, että organisaatio automatisoi sekä tiedon tuottamisen että sen kuluttamisen – ja samalla katoaa se inhimillinen panos, joka tekee viestinnästä arvokasta. Asiakirja voi olla kieliopillisesti moitteeton ja rakenteeltaan selkeä, mutta silti vailla olennaista ajatusta.
Roslanskyn käyttämä ”AI slop” tarkoittaa tässä yhteydessä vähäarvoista ja yleisluontoista sisältöä, joka näyttää valmiilta mutta josta puuttuu oma näkökulma tai hyödyllinen sisältö. Hänen mukaansa ilmiö ei rajoitu sosiaalisiin verkostoihin, vaan on siirtynyt jokapäiväiseen työhön. 3
8
Roslanskyn ilmaus ”samanlaisuuden meri” tiivistää laajemman huolen. Jos työntekijät käyttävät samoja järjestelmiä, kehotteita, malleja ja yrityskieltä, työpaikan viestinnästä voi tulla yhä keskenään vaihdettavaa. Se voi johtaa esimerkiksi seuraaviin ongelmiin:
Tässä piilee tehokkuusparadoksi. Tekoäly voi tehdä kirjoittamisesta ja tiivistämisestä halvempaa samalla kun itse tiedon arvo laskee. Erään raportin muotoilemana lopputulos voi olla ”erittäin kallis tapa välttää kirjoittamista ja lukemista”. 4
Roslanskyn laajempi näkemys on, että tekoälyn pitäisi auttaa ihmisiä tekemään, oppimaan ja luomaan – samalla kun heidän omat kokemuksensa ja näkökulmansa säilyvät. 11
30
Ero on olennainen. Tekoälystä on hyötyä, kun se auttaa ihmistä selkeyttämään tuntemaansa ideaa, vertailemaan näyttöä, löytämään puutteita tai hoitamaan toistuvaa rutiinityötä. Hyöty jää paljon pienemmäksi, jos tekoälyä käytetään korvikkeena idealle, jota ei alun perin ollut olemassa, tai jos kukaan ei ota vastuuta lopputuloksen tarkistamisesta.
Roslanskyn varoituksesta seuraa käytännöllinen testi: mitä ihminen lisäsi sen jälkeen, kun tekoäly oli tehnyt osuutensa? Vastauksen pitäisi olla enemmän kuin tekstin hyväksyminen. Ihminen voi lisätä esimerkiksi tarkistetun faktan, arvion eri vaihtoehtojen seurauksista, päätöksen, asiakkaan näkemyksen tai oman kannan, jota yleisluontoinen synteesi ei olisi voinut tuottaa.
Roslanskyn kritiikki osuu yhtiön sisälle: Microsoftin tuotteet ovat juuri niitä työkaluja, jotka mahdollistavat tällaiset työnkulut. Yhtiö on vienyt Copilot-avustajaa laajasti tuottavuustuotteisiinsa ja kehittää agentteja, jotka voivat hoitaa toistuvia prosesseja, tehdä toimenpiteitä ilman erillistä kehotetta ja toimia taustalla niille sallittujen sovellusten ja tiedostojen parissa. 20
21
18
Tämä luo ilmeisen jännitteen, mutta ei tee Roslanskysta tekoälyn vastustajaa. Hän nostaa esiin työn suunnitteluun ja hallintaan liittyvän ongelman: mitä paremmin järjestelmät pystyvät tuottamaan, reitittämään, tiivistämään ja käsittelemään tietoa, sitä tärkeämpää on määritellä, missä kohdissa ihmisen tarkistus ja vastuu ovat edelleen pakollisia.
Microsoftin omassa dokumentaatiossa Copilot Chatin tekoälyä koskeva vastuuvapauslauseke pysyy näkyvillä. Ylläpitäjät voivat myös korostaa varoitusta ja lisätä siihen linkin organisaationsa tekoälypolitiikkaan. 19 Tämä ei tarkoita, että kaikki tuotokset olisivat epäluotettavia, mutta se kertoo siitä, että tekoälyn tuottamaa sisältöä on käsiteltävä tarkistettavana materiaalina – ei automaattisesti oikeana työnä.
Roslanskyn ”AI slop” -kritiikki on kiinnostava myös siksi, että Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella on aiemmin vastustanut tekoälyn tuotosten niputtamista tämän termin alle. Nadellan mukaan tekoäly pitäisi nähdä ihmisen potentiaalia tukevana ”telineenä” eikä yksinkertaisesti ihmisen kykyjen korvaajana. 32
35
Sanavalinnat ovat erilaiset, mutta peruskysymys on sama: vahvistaako tekoäly ihmisen ajattelua vai korvaako se ajattelun, jonka varaan organisaatiot rakentuvat?
Microsoft lähestyy kysymystä molemmista suunnista. Se rakentaa yhä itsenäisempiä järjestelmiä, kuten agentteja, jotka voivat seurata tapahtumia, tehdä päätöksiä ja suorittaa tehtäviä ennalta määriteltyjen ohjeiden ja rajoitusten puitteissa. 21 Samalla tuotteiden hallinta-asetukset ja varoitukset myöntävät, että automaatio tarvitsee rajoja ja valvontaa.
Microsoftin presidentti Brad Smith keskusteli Roslanskyn kanssa tekoälyyn liittyvästä epävarmuudesta, taidoista ja työn tulevaisuudesta. Tämä sopii yhteen Roslanskyn ihmisen kykyjä korostavan näkemyksen kanssa, mutta käytettävissä olevat lähteet eivät osoita, että Smith olisi nimenomaisesti kannattanut juuri elokuun julkaisua. 30
Roslanskyn varoitus koskee lopulta ennen kaikkea vastuuta, ei tekstin tekijän tunnistamista. Asiakirjasta ei tule arvokasta vain siksi, että se on pitkä, viimeistelty tai tiivistetty. Jonkun on edelleen vastattava sen faktoista, päättelystä, seurauksista ja päätöksestä.
Turvallisin toimintatapa ei ole kieltää tekoälyä luonnoksista tai yhteenvedoista. Olennaisempaa on pitää ihminen mukana siinä vaiheessa, jossa sisältö saa merkityksensä ja harkinta tehdään:
Ydinajatus on yksinkertainen: tekoäly voi vauhdittaa ihmisen ideaa, mutta se ei voi korvata sitä, että ihmisellä on alun perin oma idea.
Studio Global AI
This page includes a source-backed answer you can continue inside Studio Global.
Microsoftin johtaja Ryan Roslansky varoitti elokuun lopulla 2026 LinkedInissä ”tuomiokierteestä”, jossa yksi tekoäly kirjoittaa asiakirjan ja toinen tiivistää sen lisäämättä uusia näkemyksiä.
Microsoftin johtaja Ryan Roslansky varoitti elokuun lopulla 2026 LinkedInissä ”tuomiokierteestä”, jossa yksi tekoäly kirjoittaa asiakirjan ja toinen tiivistää sen lisäämättä uusia näkemyksiä. Riskinä on ”samanlaisuuden meri”: kirjoittaminen ja lukeminen nopeutuvat, mutta omaperäinen ajattelu ja vastuu sisällöstä heikkenevät.
Varoitus on Microsoftille kiusallinen, sillä yhtiö laajentaa samanaikaisesti Copilotia, tekoälyagentteja ja taustalla toimivia automaattisia työnkulkuja.
Microsoftin johtaja Ryan Roslansky varoitti elokuun lopulla 2026 LinkedInissä ”tuomiokierteestä”, jossa yksi tekoäly kirjoittaa asiakirjan ja toinen tiivistää sen lisäämättä uusia näkemyksiä. Riskinä on ”samanlaisuuden meri”: kirjoittaminen ja lukeminen nopeutuvat, mutta omaperäinen ajattelu ja vastuu sisällöstä hei...
JulkaisijaMuokattu mallilla GPT-5.6 LunaKuvat luotu mallilla GPT Image 1.5
Research answer

Create a landscape editorial hero image for this Studio Global article: What did Microsoft Executive Vice President Ryan Roslansky, who oversees LinkedIn, Office, Teams, Outlook, and Copilot, mean when he warned. Article summary: Roslansky’s warning was not that AI may never draft or summarize work. It was that an organization can lose the human thinking between those steps: one person generates fluent text, another delegates reading it to an AI,. Topic tags: general, news, general web, user generated. Style: premium digital editorial illustration, source-backed research mood, clean composition, high detail, modern web publication hero. Use reference image context only for broad subject, composition, and topical grounding; do not copy the exact image. Avoid: logos, brand marks, copyrighted characters, real person likenesses, fake screenshots, UI text, readable text, watermarks, charts wi
Ryan Roslanskyn kuvaama ”tuomiokierre” syntyy, kun tekoäly laatii työasiakirjan, toinen tekoäly tekee siitä yhteenvedon ja ihmiset levittävät lopputulosta eteenpäin lisäämättä siihen varsinaista analyysia. Teksti voi kuulostaa viimeistellyltä, mutta organisaatio ei välttämättä ole saanut uutta ideaa, tarkistanut yhtäkään olennaista faktaa tai tehnyt parempaa päätöstä. 11
3
4
Roslanskyn viesti ei siis ole yksinkertaisesti ”älkää käyttäkö tekoälyä”. Hänen varoituksensa koskee sitä, ettei sujuvaa tekstiä pidä sekoittaa hyödylliseen ajatteluun. Tekoäly voi nopeuttaa työtä, mutta se ei voi ottaa ihmisen puolesta vastuuta harkinnasta, jota työn taustalla tarvitaan.
Roslansky kertoi saaneensa asiakirjan, joka vaikutti kokonaan tekoälyn tuottamalta. Hän pyysi sen jälkeen tekoälytyökalua tiivistämään asiakirjan ja huomasi, ettei yhteenveto tuonut ideaan ”mitään uutta ajattelua”. 11
3
Kierre etenee näin:
Ongelma ei ole vain se, että ensimmäinen luonnos saattaa sisältää virheitä. Vakavampi riski on, että organisaatio automatisoi sekä tiedon tuottamisen että sen kuluttamisen – ja samalla katoaa se inhimillinen panos, joka tekee viestinnästä arvokasta. Asiakirja voi olla kieliopillisesti moitteeton ja rakenteeltaan selkeä, mutta silti vailla olennaista ajatusta.
Roslanskyn käyttämä ”AI slop” tarkoittaa tässä yhteydessä vähäarvoista ja yleisluontoista sisältöä, joka näyttää valmiilta mutta josta puuttuu oma näkökulma tai hyödyllinen sisältö. Hänen mukaansa ilmiö ei rajoitu sosiaalisiin verkostoihin, vaan on siirtynyt jokapäiväiseen työhön. 3
8
Roslanskyn ilmaus ”samanlaisuuden meri” tiivistää laajemman huolen. Jos työntekijät käyttävät samoja järjestelmiä, kehotteita, malleja ja yrityskieltä, työpaikan viestinnästä voi tulla yhä keskenään vaihdettavaa. Se voi johtaa esimerkiksi seuraaviin ongelmiin:
Tässä piilee tehokkuusparadoksi. Tekoäly voi tehdä kirjoittamisesta ja tiivistämisestä halvempaa samalla kun itse tiedon arvo laskee. Erään raportin muotoilemana lopputulos voi olla ”erittäin kallis tapa välttää kirjoittamista ja lukemista”. 4
Roslanskyn laajempi näkemys on, että tekoälyn pitäisi auttaa ihmisiä tekemään, oppimaan ja luomaan – samalla kun heidän omat kokemuksensa ja näkökulmansa säilyvät. 11
30
Ero on olennainen. Tekoälystä on hyötyä, kun se auttaa ihmistä selkeyttämään tuntemaansa ideaa, vertailemaan näyttöä, löytämään puutteita tai hoitamaan toistuvaa rutiinityötä. Hyöty jää paljon pienemmäksi, jos tekoälyä käytetään korvikkeena idealle, jota ei alun perin ollut olemassa, tai jos kukaan ei ota vastuuta lopputuloksen tarkistamisesta.
Roslanskyn varoituksesta seuraa käytännöllinen testi: mitä ihminen lisäsi sen jälkeen, kun tekoäly oli tehnyt osuutensa? Vastauksen pitäisi olla enemmän kuin tekstin hyväksyminen. Ihminen voi lisätä esimerkiksi tarkistetun faktan, arvion eri vaihtoehtojen seurauksista, päätöksen, asiakkaan näkemyksen tai oman kannan, jota yleisluontoinen synteesi ei olisi voinut tuottaa.
Roslanskyn kritiikki osuu yhtiön sisälle: Microsoftin tuotteet ovat juuri niitä työkaluja, jotka mahdollistavat tällaiset työnkulut. Yhtiö on vienyt Copilot-avustajaa laajasti tuottavuustuotteisiinsa ja kehittää agentteja, jotka voivat hoitaa toistuvia prosesseja, tehdä toimenpiteitä ilman erillistä kehotetta ja toimia taustalla niille sallittujen sovellusten ja tiedostojen parissa. 20
21
18
Tämä luo ilmeisen jännitteen, mutta ei tee Roslanskysta tekoälyn vastustajaa. Hän nostaa esiin työn suunnitteluun ja hallintaan liittyvän ongelman: mitä paremmin järjestelmät pystyvät tuottamaan, reitittämään, tiivistämään ja käsittelemään tietoa, sitä tärkeämpää on määritellä, missä kohdissa ihmisen tarkistus ja vastuu ovat edelleen pakollisia.
Microsoftin omassa dokumentaatiossa Copilot Chatin tekoälyä koskeva vastuuvapauslauseke pysyy näkyvillä. Ylläpitäjät voivat myös korostaa varoitusta ja lisätä siihen linkin organisaationsa tekoälypolitiikkaan. 19 Tämä ei tarkoita, että kaikki tuotokset olisivat epäluotettavia, mutta se kertoo siitä, että tekoälyn tuottamaa sisältöä on käsiteltävä tarkistettavana materiaalina – ei automaattisesti oikeana työnä.
Roslanskyn ”AI slop” -kritiikki on kiinnostava myös siksi, että Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella on aiemmin vastustanut tekoälyn tuotosten niputtamista tämän termin alle. Nadellan mukaan tekoäly pitäisi nähdä ihmisen potentiaalia tukevana ”telineenä” eikä yksinkertaisesti ihmisen kykyjen korvaajana. 32
35
Sanavalinnat ovat erilaiset, mutta peruskysymys on sama: vahvistaako tekoäly ihmisen ajattelua vai korvaako se ajattelun, jonka varaan organisaatiot rakentuvat?
Microsoft lähestyy kysymystä molemmista suunnista. Se rakentaa yhä itsenäisempiä järjestelmiä, kuten agentteja, jotka voivat seurata tapahtumia, tehdä päätöksiä ja suorittaa tehtäviä ennalta määriteltyjen ohjeiden ja rajoitusten puitteissa. 21 Samalla tuotteiden hallinta-asetukset ja varoitukset myöntävät, että automaatio tarvitsee rajoja ja valvontaa.
Microsoftin presidentti Brad Smith keskusteli Roslanskyn kanssa tekoälyyn liittyvästä epävarmuudesta, taidoista ja työn tulevaisuudesta. Tämä sopii yhteen Roslanskyn ihmisen kykyjä korostavan näkemyksen kanssa, mutta käytettävissä olevat lähteet eivät osoita, että Smith olisi nimenomaisesti kannattanut juuri elokuun julkaisua. 30
Roslanskyn varoitus koskee lopulta ennen kaikkea vastuuta, ei tekstin tekijän tunnistamista. Asiakirjasta ei tule arvokasta vain siksi, että se on pitkä, viimeistelty tai tiivistetty. Jonkun on edelleen vastattava sen faktoista, päättelystä, seurauksista ja päätöksestä.
Turvallisin toimintatapa ei ole kieltää tekoälyä luonnoksista tai yhteenvedoista. Olennaisempaa on pitää ihminen mukana siinä vaiheessa, jossa sisältö saa merkityksensä ja harkinta tehdään:
Ydinajatus on yksinkertainen: tekoäly voi vauhdittaa ihmisen ideaa, mutta se ei voi korvata sitä, että ihmisellä on alun perin oma idea.
Studio Global AI
This page includes a source-backed answer you can continue inside Studio Global.
Microsoftin johtaja Ryan Roslansky varoitti elokuun lopulla 2026 LinkedInissä ”tuomiokierteestä”, jossa yksi tekoäly kirjoittaa asiakirjan ja toinen tiivistää sen lisäämättä uusia näkemyksiä.
Microsoftin johtaja Ryan Roslansky varoitti elokuun lopulla 2026 LinkedInissä ”tuomiokierteestä”, jossa yksi tekoäly kirjoittaa asiakirjan ja toinen tiivistää sen lisäämättä uusia näkemyksiä. Riskinä on ”samanlaisuuden meri”: kirjoittaminen ja lukeminen nopeutuvat, mutta omaperäinen ajattelu ja vastuu sisällöstä heikkenevät.
Varoitus on Microsoftille kiusallinen, sillä yhtiö laajentaa samanaikaisesti Copilotia, tekoälyagentteja ja taustalla toimivia automaattisia työnkulkuja.