Haastattelu esitettiin Pezeshkianin presidenttikauden toisen vuosipäivän yhteydessä. Presidentti kuvaili samalla Iranin tilannetta yhdeksi vaikeimmista ajanjaksoista vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen.
Pezeshkian sanoi, että Mojtaba Khamenein olemassaolo on Iranille edelleen "erittäin suuri voimanlähde", mutta lisäsi yhteydenpidon olevan nyt erittäin vaikeaa . Hän ei kertonut, mistä vaikeudet johtuvat.
Lausunto tulee tilanteessa, jossa Khamenein terveydestä ja olinpaikasta on liikkunut runsaasti tietoja ja spekulaatioita. 56-vuotias Mojtaba Khamenei ei ole esiintynyt julkisuudessa sen jälkeen, kun hän nousi korkeimmaksi johtajaksi isänsä, ajatolla Ali Khamenein, kuoltua Yhdysvaltojen ja Israelin ilmaiskussa . Myös Mojtaba Khamenein kerrotaan haavoittuneen samassa iskussa, joka käynnisti laajemman Lähi-idän sodan .
Useiden raporttien mukaan hän on viestinyt vain kirjallisilla lausunnoilla ja käsinkirjoitetuilla viesteillä. Iranin hallinto ei ole julkaissut hänestä äänitallenteita . Iran Internationalin tutkivan raportin mukaan Pezeshkianin ja Khamenein ainoa tiedossa oleva kasvokkainen tapaaminen tapahtui auton takapenkillä .
Nämä tiedot eivät kuitenkaan perustu Pezeshkianin kyseisessä haastattelussa esittämiin uusiin kuvauksiin. Raportit vakavista kasvojen palovammoista ja jalkavammoista sekä autossa tapahtuneesta tapaamisesta ovat peräisin erillisistä tutkivista lähteistä, eivät presidentin omista sanoista tässä yhteydessä .
Pezeshkian kertoi haastattelussa myös kesäkuussa tehdyn Yhdysvaltoja koskeneen yhteisymmärryspöytäkirjan eli MoU-sopimuksen päätöksenteosta. Hänen mukaansa Iranin kansallisen turvallisuusneuvoston 13 jäsenestä 12 äänesti sopimuksen puolesta .
Khamenei oli Pezeshkianin mukaan aluksi ilmoittanut, ettei kannattanut sopimusta. Hän hyväksyi sen kuitenkin sen jälkeen, kun neuvoston selvä enemmistö oli asettunut ehdotuksen taakse . Aiemmat Axiosin ja Al Jazeeran raportit ovat kuvanneet samaa asetelmaa: Khamenei hyväksyi Yhdysvaltoja koskeneet keskustelut, vaikka suhtautui itse yhteisymmärryspöytäkirjaan kielteisesti .
Khamenein kirjallisessa kesäkuussa julkaistussa lausunnossa todettiin, että hänellä oli lähtökohtaisesti toinen näkemys, mutta hän hyväksyi sopimuksen presidentin ja kansallisen turvallisuusneuvoston jäsenten antamien sitoumusten perusteella . Äänestystulos 12–1 viittaa poikkeuksellisen näkyvään institutionaaliseen vastakkainasetteluun korkeimman johtajan kannan kanssa .
Pezeshkian sanoi hallintonsa joutuvan toimimaan "yhden islamilaisen vallankumouksen jälkeisen ajan vaikeimman kauden" keskellä . Iranin valtiolliseen mediaan kytkeytyvän Tasnim-uutistoimiston mukaan hän viittasi kiristyneisiin pakotteisiin, turvallisuushaasteisiin, talouspaineisiin, kuivuuteen ja sotilaalliseen konfliktiin . Muut raportit kertovat hänen maininneen myös merisaarron ja alueella jatkuvat sotatoimet .
Pezeshkian oli jo huhtikuussa kutsunut Yhdysvaltojen merisaarron jatkamista sietämättömäksi. Hän kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että merisaarron nimellä toteutettu toiminta on hänen mukaansa sotilasoperaatioiden jatkamista Irania vastaan .
Iranin keskuspankin pääjohtajan kerrottiin varoittaneen, että maa voisi joutua kohtaamaan elintarvike- ja lääkepulaa viikkojen kuluessa. Saarto on rajoittanut Iranin kykyä viedä öljyä ja tuoda maahan välttämättömiä hyödykkeitä .
Synkästä tilannekuvasta huolimatta Pezeshkian korosti kansallisen yhtenäisyyden estäneen yritykset horjuttaa maata .
Pezeshkian ei täsmentänyt, tarkoittiko "erittäin vaikea" yhteydenpito fyysisiä rajoitteita, turvallisuusjärjestelyjä, poliittista eristäytymistä vai jotakin muuta. Hän ei myöskään kertonut Khamenein vammojen tarkkaa laatua.
Siksi tiedot vakavista palovammoista, pelkästään kirjallisesta viestinnästä ja autossa pidetystä tapaamisesta on syytä erottaa presidentin omista lausunnoista. Ne perustuvat erillisiin tutkiviin raportteihin, kun taas Pezeshkianin haastattelussa vahvistui ennen kaikkea se, että yhteydenpito Iranin korkeimpaan johtajaan on hänen mukaansa tällä hetkellä erittäin vaikeaa.