IBM:n suunnittelema nimeämätön 2 nanometrin suoritin sisältää 11 ydintä, joiden kellotaajuus on yli 5,7 GHz. Käyttötilojen vaihto on tarkoitus toteuttaa avoimen lähdekoodin KVM hypervisorilla nanosekunneissa, jolloin Arm natiiviset Linux kuormat voivat toimia samalla alustalla z/OS:n ja IBM Z:n Linux kuormien kanssa.
JulkaisijaMuokattu mallilla GPT-5.6 LunaKuvat luotu mallilla GPT Image 1.5
Research answer

Create a landscape editorial hero image for this Studio Global article: What did IBM unveil at the Hot Chips 2026 conference in partnership with Arm—a first-of-its-kind dual-architecture mainframe processor for f. Article summary: IBM unveiled an as-yet-unnamed dual-architecture processor for future IBM Z and LinuxONE systems, developed with Arm. Its key innovation is that every core—not separate clusters of IBM and Arm cores—can natively execute . Topic tags: general, general web, documentation. Style: premium digital editorial illustration, source-backed research mood, clean composition, high detail, modern web publication hero. Use reference image context only for broad subject, composition, and topical grounding; do not copy the exact image. Avoid: logos, brand marks, copyrighted characters, real person likenesses, fake screenshots, UI text, readable text, watermarks, charts with fak
IBM on esitellyt Arm-yhteistyössä kehitetyn tulevan suorittimen IBM Z- ja LinuxONE-järjestelmiin. Sen keskeinen uudistus ei ole vain kahden prosessoriarkkitehtuurin sijoittaminen samalle piirille: jokainen suunnitellun 11-ytimisen suorittimen ydin on tarkoitettu ajamaan natiivisti sekä IBM:n z/Architecture-käskyjä että Arm-yhtiön 64-bittistä AArch64-käskykantaa. 1
7
15
Tämä voisi mahdollistaa Arm-natiivisten Linux-ohjelmistojen ajamisen samassa mainframe-ympäristössä, jossa käytetään jo z/OS:ää ja IBM Z:n Linux-kuormia. Tavoitteena on tuoda uudemmat sovellukset ja tekoälyohjelmistot kriittiseen yritysinfrastruktuuriin ilman laajoja, sovellus sovellukselta tehtäviä siirtoja. 3
15
Kyseessä ei vielä ole kaupallinen tuote, vaan nimeämätön tulevaisuuden piiri. IBM esitteli suunnitelman Hot Chips 2026 -tapahtumassa ja kertoi sen olevan tarkoitettu tuleviin IBM Z- ja LinuxONE-järjestelmiin. Järjestelmien aikatauluksi on eri raporteissa arvioitu noin vuotta 2028. IBM ei ole ilmoittanut suorittimelle lopullista tuotenimeä, ja yhtiö muistuttaa, että tulevaisuutta koskevat suunnitelmat ja tavoitteet voivat muuttua tai peruuntua. 6
8
15
Tähän mennessä julkistetut tai raportoidut pääominaisuudet ovat:
Itse IBM Z- ja LinuxONE-järjestelmät on suunniteltu suorittimen ympärille laajemmiksi kokonaisuuksiksi, jotka voivat skaalautua satoihin ytimiin ja kymmeniin teratavuhiin muistia. 7
Tavanomaisessa heterogeenisessä ratkaisussa Arm-ytimet ja IBM Z -ytimet voisivat olla erillisissä ryhmissä samalla piirillä. IBM:n lähestymistapa on erilainen: sama ydin voi suorittaa kumpaakin käskykantaa natiivisti. Erillistä Arm-ydinklustereita tai ohjelmallista emulointia ei tarvita. 1
3
11
Suorittimelle suunnitellaan kaksi pääasiallista käyttötilaa:
IBM:n mukaan ydin voi vaihtaa tilasta toiseen nanosekunneissa avoimen lähdekoodin KVM-hypervisorin avulla. IBM:n Christian Jacobi kuvasi vaihtamisen kustannusta niin pieneksi, että se käytännössä sulautuisi kokonaisuuden suorituskykyyn. Todellinen vaikutus on kuitenkin varmistettava tuotantolaitteistolla ja oikeilla työkuormilla. 1
4
Tässä on tärkeä ero: ilmoitus koskee natiivisti suoritettavia käskyjä, ei sitä, että jokainen Arm-käsky muunnettaisiin IBM Z -käskyksi. Se ei myöskään tarkoita, että yksi ohjelmaprosessi vaihtaisi automaattisesti käskykantaa kesken suorituksen. Ajatus on, että alusta ajoittaa kuormat sopivaan käyttöympäristöön ja antaa eri ohjelmistoekosysteemien jakaa saman järjestelmän. 1
9
Armista on tullut tärkeä kohdealusta Linux-ohjelmistoille, infrastruktuurityökaluille ja koneoppimisen viitekehyksille. Nykyinen dokumentaatio osoittaa, että esimerkiksi PyTorch ja ONNX Runtime tukevat Arm-alustoja. ONNX Runtime voi lisäksi suorittaa malleja, jotka ovat peräisin esimerkiksi PyTorchista. 17
18
20
Tämä antaa IBM:lle mahdollisuuden tarjota tulevissa Z- ja LinuxONE-järjestelmissä ajonaikaisen ympäristön ohjelmistoille, joita asiakkaat kehittävät jo Arm-pohjaisiin pilvi- ja palvelinympäristöihin. Tarkoitus ei vaikuta olevan IBM:n vakiintuneen ohjelmistopinon korvaaminen, vaan toisen käyttöympäristön lisääminen sen rinnalle.
Käytännössä organisaatio voisi jatkaa pitkäikäisten z/OS-sovellusten ja nykyisten IBM Z:n Linux-kuormien käyttöä ja ottaa samalla käyttöön yhteensopivia Arm-natiiveja Linux-sovelluksia samalla laajemmalla alustalla. IBM perustelee ratkaisua sillä, että se laajentaisi mission-critical-järjestelmien ohjelmistoekosysteemiä, mutta säilyttäisi IBM Z:n painotukset saatavuuteen, tietoturvaan, salaukseen, luotettavuuteen ja skaalautuvuuteen. 7
15
Suoritin on suunniteltu myös tekoälyn päättelyä varten. IBM on kertonut erillisistä päättelykiihdyttimistä dual-ISA-suoritinytimien rinnalla. Hot Chips -esityksestä tehdyt raportit viittaavat lisäksi toisen sukupolven piirillä olevaan tekoälykiihdyttimeen, joka on tarkoitettu aiempaa suurempiin yritystason päättelykuormiin. 7
16
Yhdistelmä on strategisesti kiinnostava: Arm-natiivi Linux avaa alustalle laajemman ohjelmistovalikoiman, kun taas erillinen päättelylaitteisto voi vähentää tarvetta käsitellä kaikki tekoälyoperaatiot yleiskäyttöisillä CPU-ytimillä. IBM ei kuitenkaan ole julkaissut mukana toimitetuissa ilmoitusmateriaaleissa tuotantolaitteiston suorituskykymittauksia. Piirin lopullinen suorituskyky, energiatehokkuus ja ohjelmistoyhteensopivuus ovat siis vielä avoimia kysymyksiä.
Ratkaisun keskeinen lupaus on sovellusten joustavuus. Ilman natiivia Arm-tukea modernin sovelluksen siirtäminen IBM Z- tai LinuxONE-ympäristöön voi vaatia ohjelmiston sovittamista, uudelleen kääntämistä tai muita muutoksia. IBM esittelee dual-architecture-suoritinta keinona vähentää tätä kitkaa. 3
15
Ratkaisu voisi kiinnostaa organisaatioita, jotka haluavat pitää keskeiset tapahtumajärjestelmät mainframella mutta tuoda pilvinatiivisia palveluja, tekoälyn päättelyä ja Armille suunnattuja sovelluksia lähemmäs niitä. Mahdollinen etu ei siis ole pakotettu siirtymä ohjelmistomaailmasta toiseen, vaan niiden rinnakkaiselo samalla alustalla.
Lupaus riippuu silti muustakin kuin piistä. Käyttöjärjestelmien tuki, hypervisorin toiminta, kehitystyökalut, sovellusten riippuvuudet, lisensointi ja kuormakohtainen suorituskyky ratkaisevat, kuinka saumattomalta käyttökokemus lopulta tuntuu. Nyt saatavilla oleva näyttö kuvaa IBM:n suunnittelutavoitetta, ei valmiin tuotteen arviointia.
IBM ei ole kertonut suorittimen kaupallista nimeä, eikä kyseessä ole toimitettava tuote. Noin vuoteen 2028 sijoittuva julkaisuikkuna on arvio tai odotus, ei taattu julkaisupäivä. 6
8
Myös IBM:n oma varaus on olennainen: tulevia tuotteita koskevat lausunnot kuvaavat tavoitteita ja päämääriä, ja niitä voidaan muuttaa. Varovaisin johtopäätös onkin, että IBM on paljastanut kunnianhimoisen dual-ISA-suunnan seuraavan sukupolven mainframe-laitteistolleen — ei valmispiiriä, jonka asiakkaat voisivat jo hankkia.
Studio Global AI
This page includes a source-backed answer you can continue inside Studio Global.
IBM:n suunnittelema nimeämätön 2 nanometrin suoritin sisältää 11 ydintä, joiden kellotaajuus on yli 5,7 GHz.
IBM:n suunnittelema nimeämätön 2 nanometrin suoritin sisältää 11 ydintä, joiden kellotaajuus on yli 5,7 GHz. Käyttötilojen vaihto on tarkoitus toteuttaa avoimen lähdekoodin KVM hypervisorilla nanosekunneissa, jolloin Arm natiiviset Linux kuormat voivat toimia samalla alustalla z/OS:n ja IBM Z:n Linux kuormien kanssa.
Piiriin kuuluu tekoälyn päättelykiihdyttimiä, I/O liikennettä kiihdyttävä datankäsittely yksikkö ja suuri välimuistirakenne.
IBM:n suunnittelema nimeämätön 2 nanometrin suoritin sisältää 11 ydintä, joiden kellotaajuus on yli 5,7 GHz. Käyttötilojen vaihto on tarkoitus toteuttaa avoimen lähdekoodin KVM hypervisorilla nanosekunneissa, jolloin Arm natiiviset Linux kuormat voivat toimia samalla alustalla z/OS:n ja IBM Z:n Linux kuormien kanssa.
JulkaisijaMuokattu mallilla GPT-5.6 LunaKuvat luotu mallilla GPT Image 1.5
Research answer

Create a landscape editorial hero image for this Studio Global article: What did IBM unveil at the Hot Chips 2026 conference in partnership with Arm—a first-of-its-kind dual-architecture mainframe processor for f. Article summary: IBM unveiled an as-yet-unnamed dual-architecture processor for future IBM Z and LinuxONE systems, developed with Arm. Its key innovation is that every core—not separate clusters of IBM and Arm cores—can natively execute . Topic tags: general, general web, documentation. Style: premium digital editorial illustration, source-backed research mood, clean composition, high detail, modern web publication hero. Use reference image context only for broad subject, composition, and topical grounding; do not copy the exact image. Avoid: logos, brand marks, copyrighted characters, real person likenesses, fake screenshots, UI text, readable text, watermarks, charts with fak
IBM on esitellyt Arm-yhteistyössä kehitetyn tulevan suorittimen IBM Z- ja LinuxONE-järjestelmiin. Sen keskeinen uudistus ei ole vain kahden prosessoriarkkitehtuurin sijoittaminen samalle piirille: jokainen suunnitellun 11-ytimisen suorittimen ydin on tarkoitettu ajamaan natiivisti sekä IBM:n z/Architecture-käskyjä että Arm-yhtiön 64-bittistä AArch64-käskykantaa. 1
7
15
Tämä voisi mahdollistaa Arm-natiivisten Linux-ohjelmistojen ajamisen samassa mainframe-ympäristössä, jossa käytetään jo z/OS:ää ja IBM Z:n Linux-kuormia. Tavoitteena on tuoda uudemmat sovellukset ja tekoälyohjelmistot kriittiseen yritysinfrastruktuuriin ilman laajoja, sovellus sovellukselta tehtäviä siirtoja. 3
15
Kyseessä ei vielä ole kaupallinen tuote, vaan nimeämätön tulevaisuuden piiri. IBM esitteli suunnitelman Hot Chips 2026 -tapahtumassa ja kertoi sen olevan tarkoitettu tuleviin IBM Z- ja LinuxONE-järjestelmiin. Järjestelmien aikatauluksi on eri raporteissa arvioitu noin vuotta 2028. IBM ei ole ilmoittanut suorittimelle lopullista tuotenimeä, ja yhtiö muistuttaa, että tulevaisuutta koskevat suunnitelmat ja tavoitteet voivat muuttua tai peruuntua. 6
8
15
Tähän mennessä julkistetut tai raportoidut pääominaisuudet ovat:
Itse IBM Z- ja LinuxONE-järjestelmät on suunniteltu suorittimen ympärille laajemmiksi kokonaisuuksiksi, jotka voivat skaalautua satoihin ytimiin ja kymmeniin teratavuhiin muistia. 7
Tavanomaisessa heterogeenisessä ratkaisussa Arm-ytimet ja IBM Z -ytimet voisivat olla erillisissä ryhmissä samalla piirillä. IBM:n lähestymistapa on erilainen: sama ydin voi suorittaa kumpaakin käskykantaa natiivisti. Erillistä Arm-ydinklustereita tai ohjelmallista emulointia ei tarvita. 1
3
11
Suorittimelle suunnitellaan kaksi pääasiallista käyttötilaa:
IBM:n mukaan ydin voi vaihtaa tilasta toiseen nanosekunneissa avoimen lähdekoodin KVM-hypervisorin avulla. IBM:n Christian Jacobi kuvasi vaihtamisen kustannusta niin pieneksi, että se käytännössä sulautuisi kokonaisuuden suorituskykyyn. Todellinen vaikutus on kuitenkin varmistettava tuotantolaitteistolla ja oikeilla työkuormilla. 1
4
Tässä on tärkeä ero: ilmoitus koskee natiivisti suoritettavia käskyjä, ei sitä, että jokainen Arm-käsky muunnettaisiin IBM Z -käskyksi. Se ei myöskään tarkoita, että yksi ohjelmaprosessi vaihtaisi automaattisesti käskykantaa kesken suorituksen. Ajatus on, että alusta ajoittaa kuormat sopivaan käyttöympäristöön ja antaa eri ohjelmistoekosysteemien jakaa saman järjestelmän. 1
9
Armista on tullut tärkeä kohdealusta Linux-ohjelmistoille, infrastruktuurityökaluille ja koneoppimisen viitekehyksille. Nykyinen dokumentaatio osoittaa, että esimerkiksi PyTorch ja ONNX Runtime tukevat Arm-alustoja. ONNX Runtime voi lisäksi suorittaa malleja, jotka ovat peräisin esimerkiksi PyTorchista. 17
18
20
Tämä antaa IBM:lle mahdollisuuden tarjota tulevissa Z- ja LinuxONE-järjestelmissä ajonaikaisen ympäristön ohjelmistoille, joita asiakkaat kehittävät jo Arm-pohjaisiin pilvi- ja palvelinympäristöihin. Tarkoitus ei vaikuta olevan IBM:n vakiintuneen ohjelmistopinon korvaaminen, vaan toisen käyttöympäristön lisääminen sen rinnalle.
Käytännössä organisaatio voisi jatkaa pitkäikäisten z/OS-sovellusten ja nykyisten IBM Z:n Linux-kuormien käyttöä ja ottaa samalla käyttöön yhteensopivia Arm-natiiveja Linux-sovelluksia samalla laajemmalla alustalla. IBM perustelee ratkaisua sillä, että se laajentaisi mission-critical-järjestelmien ohjelmistoekosysteemiä, mutta säilyttäisi IBM Z:n painotukset saatavuuteen, tietoturvaan, salaukseen, luotettavuuteen ja skaalautuvuuteen. 7
15
Suoritin on suunniteltu myös tekoälyn päättelyä varten. IBM on kertonut erillisistä päättelykiihdyttimistä dual-ISA-suoritinytimien rinnalla. Hot Chips -esityksestä tehdyt raportit viittaavat lisäksi toisen sukupolven piirillä olevaan tekoälykiihdyttimeen, joka on tarkoitettu aiempaa suurempiin yritystason päättelykuormiin. 7
16
Yhdistelmä on strategisesti kiinnostava: Arm-natiivi Linux avaa alustalle laajemman ohjelmistovalikoiman, kun taas erillinen päättelylaitteisto voi vähentää tarvetta käsitellä kaikki tekoälyoperaatiot yleiskäyttöisillä CPU-ytimillä. IBM ei kuitenkaan ole julkaissut mukana toimitetuissa ilmoitusmateriaaleissa tuotantolaitteiston suorituskykymittauksia. Piirin lopullinen suorituskyky, energiatehokkuus ja ohjelmistoyhteensopivuus ovat siis vielä avoimia kysymyksiä.
Ratkaisun keskeinen lupaus on sovellusten joustavuus. Ilman natiivia Arm-tukea modernin sovelluksen siirtäminen IBM Z- tai LinuxONE-ympäristöön voi vaatia ohjelmiston sovittamista, uudelleen kääntämistä tai muita muutoksia. IBM esittelee dual-architecture-suoritinta keinona vähentää tätä kitkaa. 3
15
Ratkaisu voisi kiinnostaa organisaatioita, jotka haluavat pitää keskeiset tapahtumajärjestelmät mainframella mutta tuoda pilvinatiivisia palveluja, tekoälyn päättelyä ja Armille suunnattuja sovelluksia lähemmäs niitä. Mahdollinen etu ei siis ole pakotettu siirtymä ohjelmistomaailmasta toiseen, vaan niiden rinnakkaiselo samalla alustalla.
Lupaus riippuu silti muustakin kuin piistä. Käyttöjärjestelmien tuki, hypervisorin toiminta, kehitystyökalut, sovellusten riippuvuudet, lisensointi ja kuormakohtainen suorituskyky ratkaisevat, kuinka saumattomalta käyttökokemus lopulta tuntuu. Nyt saatavilla oleva näyttö kuvaa IBM:n suunnittelutavoitetta, ei valmiin tuotteen arviointia.
IBM ei ole kertonut suorittimen kaupallista nimeä, eikä kyseessä ole toimitettava tuote. Noin vuoteen 2028 sijoittuva julkaisuikkuna on arvio tai odotus, ei taattu julkaisupäivä. 6
8
Myös IBM:n oma varaus on olennainen: tulevia tuotteita koskevat lausunnot kuvaavat tavoitteita ja päämääriä, ja niitä voidaan muuttaa. Varovaisin johtopäätös onkin, että IBM on paljastanut kunnianhimoisen dual-ISA-suunnan seuraavan sukupolven mainframe-laitteistolleen — ei valmispiiriä, jonka asiakkaat voisivat jo hankkia.
Studio Global AI
This page includes a source-backed answer you can continue inside Studio Global.
IBM:n suunnittelema nimeämätön 2 nanometrin suoritin sisältää 11 ydintä, joiden kellotaajuus on yli 5,7 GHz.
IBM:n suunnittelema nimeämätön 2 nanometrin suoritin sisältää 11 ydintä, joiden kellotaajuus on yli 5,7 GHz. Käyttötilojen vaihto on tarkoitus toteuttaa avoimen lähdekoodin KVM hypervisorilla nanosekunneissa, jolloin Arm natiiviset Linux kuormat voivat toimia samalla alustalla z/OS:n ja IBM Z:n Linux kuormien kanssa.
Piiriin kuuluu tekoälyn päättelykiihdyttimiä, I/O liikennettä kiihdyttävä datankäsittely yksikkö ja suuri välimuistirakenne.