Goldman Sachs varoittaa: tekoälyinvestointien velka voi pitää luottoriskilisät paineessa

Tekoäly ei ole enää vain osakemarkkinoiden teema. Goldman Sachsin mukaan datakeskusten, laskentakapasiteetin ja siruinfrastruktuurin rakentaminen on tehnyt tekoälyyn liittyvästä velasta keskeisen uuden tarjonnan lähteen investment grade -yrityslainamarkkinoilla. Sijoittajan kannalta olennaista on erottaa mahdollinen lyhyen aikavälin helpotus pitkäkestoisesta tarjontapaineesta. 24

Tekoäly nosti yrityslainatarjonnan ennusteita

Goldman Sachs nosti vuoden 2026 dollarimääräisten investment grade -yrityslainojen bruttotarjontaennusteensa 2,3 biljoonaan dollariin aiemmasta 2,1 biljoonasta. Nettotarjontaennuste nousi samalla 1,0 biljoonaan dollariin 850 miljardista dollarista. Tekoälyyn liittyvien liikkeeseenlaskijoiden osuus vuoden alusta kertyneestä Yhdysvaltain investment grade -emissiovolyymista oli noin 24 %. 4

Investment grade tarkoittaa luottoluokitusasteikon parempaa päätä: velallisten maksukyvyn arvioidaan olevan vahvempi kuin korkeariskisissä high yield -lainoissa. Se ei kuitenkaan poista markkinariskiä. Jos uusia joukkolainoja tulee paljon ja nopeasti, ostajat voivat vaatia niistä korkeampaa tuottoa eli leveämpää luottoriskilisää.

Goldmanin kaupankäyntitiimin syyskuussa esittämän näkemyksen mukaan tekoälyyn liittyviä joukkolainoja oli laskettu vuonna 2026 liikkeeseen noin 300 miljardilla dollarilla. Goldman Researchin laajempi, maailmanlaajuista tekoälyekosysteemiä – esimerkiksi datakeskusrahoitusta ja muita siihen kytkeytyviä toimialoja – kattava arvio oli lähes 500 miljardia dollaria. Luvut eivät ole ristiriidassa, vaan kuvaavat eri ajankohtia ja eri tavalla rajattuja markkinajoukkoja. 212

Vuonna 2027 velkarahoituksen tarve voi kasvaa selvästi

Goldmanin kaupankäyntitiimin skenaariossa hyperskaalaajien – suurten pilvipalvelualustojen – ja siruvalmistajien joukkolainaemissiot nousisivat vuonna 2027 noin 340 miljardiin dollariin, noin 40 % vuodentakaista suuremmiksi. Laskelma perustuu noin 930 miljardin dollarin investointimenoihin sekä siihen, että velkarahoituksen osuus kasvaisi noin 30 prosentista 37,5 prosenttiin. 2

Logiikka on yksinkertainen: kun investoinnit kasvavat nopeammin kuin yhtiöiden operatiivinen kassavirta, rahoitusvaje on katettava ulkoisella rahoituksella. Joukkolainat ovat yksi tärkeimmistä välineistä, kun pilvialustat ja siruyhtiöt rakentavat datakeskuksia, hankkivat laskentakapasiteettia ja laajentavat sähköä, verkkoyhteyksiä ja muuta tukevaa infrastruktuuria.

Goldman on esittänyt myös laajemman ennusteen, jonka mukaan hyperskaalaajat voisivat kattaa 35 % vuoden 2027 investoinneistaan velalla. Se merkitsisi noin 400 miljardin dollarin maailmanlaajuista velkaemissiota. Erot 340 ja 400 miljardin dollarin arvioiden välillä johtuvat skenaarioista ja siitä, mitä velkaemissioita kulloinkin lasketaan mukaan. Molemmat viittaavat kuitenkin siihen, ettei velkaantumisen nopea normalisoituminen ole perusskenaario. 67

Kyse ei ole pääosin vanhan velan korvaamisesta

Uusien lainojen tarjonta on markkinoille helpompi sulattaa, jos se korvaa erääntyviä joukkolainoja. Tällöin sijoittajat saavat pääomaa takaisin ja voivat sijoittaa sen uusiin emissioihin.

Goldmanin kaupankäyntitiimin arvion mukaan tarkasteltavaa hyperskaalaajien ja siruyhtiöiden velkaa erääntyy vuosina 2027–2028 vain noin 45 miljardia dollaria. Valtaosa tulevasta rahoituksesta olisi siis uutta nettotarjontaa, ei erääntyvien lainojen uudelleenrahoitusta. 2

Tämä on luottomarkkinoiden kannalta ydinkohta. Uusille lainoille on löydyttävä ostovoimaa joko rahastovirroista, sijoittajien uudelleenallokoinneista tai muiden arvopaperien myynneistä. Se voi kasvattaa luottoriskilisiä myös silloin, kun lainanottajat ovat luottokelpoisia ja taseiltaan vahvoja.

Loppuvuoden hengähdystauko ei välttämättä ratkaise ongelmaa

Goldmanin raportoitu näkemys oli, että tekoälyyn liittyvä emissio voi supistua neljännellä neljänneksellä noin 50 %. Ohuempi lähiajan emissioiden kalenteri ja AI Credit Basketin luottoriskilisien oleminen lähellä leveimpiä tasojaan voivat tukea riskilisien tilapäistä kaventumista. 2

Pankki kuvasi mahdollista helpotusta kuitenkin ”myrskyn silmäksi”, ei merkiksi siitä, että tarjontapaine olisi poistunut. Kun tekoälyluottojen riskilisät olivat aiemmin leventyneet yli 50 korkopisteellä, raportoitu suositus oli käyttää mahdollista elpymistä riskiposition pienentämiseen eikä pitää sitä pysyvän toipumisen alkuna. 2

Käytännössä ero on seuraava:

• Lyhyellä aikavälillä vähäisempi emissio voi parantaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoa sekä kaventaa riskilisiä.
• Pidemmällä aikavälillä vuoden 2027 rahoitustarpeet voivat tuoda markkinoille uuden, suuren joukkolaina-aallon.

Pitkä maturiteetti ja keskittyminen lisäävät herkkyyttä

Huoli ei koske vain velan kokonaismäärää, vaan myös sen maturiteettia ja liikkeeseenlaskijoiden keskittymistä. JPMorgan arvioi, että viisi suurta hyperskaalaajaa ja Nvidia olivat laskeneet vuonna 2026 liikkeeseen noin 320 miljardin dollarin edestä velkaa. Luku sisältää myös järjestelyjä, joissa yhtiöt viime kädessä tukevat datakeskusten vuokrasitoumuksia. 5

Kymmenen vuoden lainaa vastaavaksi muunnettuna pitkäkestoisen velan osuus oli JPMorganin mukaan noin 303 miljardia dollaria eli noin 68 % Yhdysvaltain vuoden uusista pitkäaikaisista valtionlainoista. 5

Vertaus ei tarkoita, että tekoäly-yhtiöiden yrityslainat ja Yhdysvaltain valtionlainat olisivat keskenään samoja sijoituksia. Se havainnollistaa kuitenkin kilpailua sijoittajista, jotka ovat valmiita sitomaan varojaan pitkäksi aikaa kiinteätuottoisiin instrumentteihin. Jos pitkien valtionlainojen tarjonta, korkojen heilunta ja tekoälyyn liittyvä yrityslainatarjonta kasvavat samanaikaisesti, sijoittajat voivat vaatia lisää tuottoa tai leveämpiä riskilisiä.

Pystyvätkö markkinat nielemään velan ilman lisälevenemistä?

Mahdollisesti, mutta se ei tapahdu automaattisesti. Goldman on aiemmin todennut, että luottoriskilisät pysyivät hyvin kapeina ja luottomarkkinoiden volatiliteetti matalana mittavasta tekoälyvelan liikkeeseenlaskusta huolimatta. 42

Markkinoiden kyky imeä tarjonta paranee, jos tekoälyinvestoinnit tuottavat odotetun kassavirran, korot pysyvät vakaina tai laskevat ja muun kuin tekoälysektorin yrityslainatarjonta säilyy hallittavana. Riskilisien lisäleveneminen olisi todennäköisempää, jos suuret emissiot osuvat markkinoille nopeasti, valtionlainojen korot nousevat, sijoittajat välttelevät pitkää korkoriskiä tai tekoälyinfrastruktuurin tuottojen realisoituminen viivästyy.

Suuri tarjonta ei yksinään tarkoita rahoitusvakauskriisiä. Se lisää kuitenkin arvostus- ja markkinateknistä riskiä: vahvojenkin yhtiöiden on ehkä maksettava velastaan enemmän, jos ostajien kapasiteetti ei kasva samaa tahtia kuin lainatarjonta.

Pitkän aikavälin arviot on syytä pitää oikeassa mittakaavassa

Kaksi usein mainittua lukua vaatii täsmällistä lähdeviittausta:

• Arvio lähes 570 miljardin dollarin maailmanlaajuisesta tekoälyyn liittyvästä velkaemissiosta vuonna 2026 on Morgan Stanleyn, ei Goldman Sachsin, ennuste. 19
• PwC:n 31,6 biljoonan dollarin arvio koskee maailmanlaajuisia datakeskusten investointimenoja vuoteen 2050 asti keskusskenaariossa. Se ei ole sitova rahoitussuunnitelma eikä Goldman Sachsin ennuste. 24

Arviot korostavat infrastruktuurisyklin mahdollista mittakaavaa, mutta ne eivät ratkaise lähivuosien luottomarkkinatilannetta. Goldman Sachsin pääekonomisti Jan Hatzius on myös varoittanut, ettei tekoälyinvestointibuumi jatku ikuisesti ja että osa investoinneista voi osoittautua tuottamattomiksi. 26

Luottosijoittajan keskeinen kysymys onkin, muuttuvatko rakennusvaiheen miljardit uskottaviksi kassavirroiksi ja kysynnäksi. Velka on helpompi kantaa, jos investointien tuotot toteutuvat. Jos taas rahoitustarve jatkuu ennen kuin tekoälyinfrastruktuurin ansaintalogiikka on todistettu, markkinat todennäköisesti erottelevat entistä tarkemmin, kuka saa lainaa edullisesti – ja millä maturiteetilla.