Bundeskartellamtin huoli ei siis koskenut pelkästään sitä, että käyttäjiltä pyydetään lupa. Olennaista oli lupapolkujen epätasapuolisuus:
Kilpailuongelma ei siten ollut suostumuksen pyytäminen sinänsä, vaan se, että samaa yksityisyysjärjestelmää sovellettiin eri tavoin ja sen suunnittelu saattoi suosia Applea.
Applen sitovat sitoumukset koskevat sekä kyselyjen ulkoasua että sitä, miten sovelluskehittäjät voivat pyytää käyttäjän lupaa.
Apple muuttaa ulkopuolisten sovellusten näyttämää ATT-ponnahdusikkunaa. Sanamuoto, esitystapa ja visuaaliset elementit eivät saa enää ohjata käyttäjää pois suostumuksen antamisesta. Tavoitteena on tuoda kolmansien osapuolten kyselyt ja Applen omien palvelujen lupapyyntö huomattavasti lähemmäs toisiaan.
Sovelluskehittäjille annetaan enemmän vapautta yhdistää Applen seurantapyyntö muihin tietosuojalainsäädännön edellyttämiin suostumuksiin. Näin voidaan vähentää tarpeettoman erillistä ”kaksoiskynnystä”, joka tekee kilpailijoiden lupapolusta Applea raskaamman.
Applella on päätöksen virallisen tiedoksiannon jälkeen neljä kuukautta aikaa toteuttaa muutokset. Riippumaton valvoja seuraa sitoumusten noudattamista seitsemän vuoden ajan.
Vaikka tutkinnan käynnisti Saksan kilpailuviranomainen, sovitut muutokset koskevat lähes koko Euroopan unionia eivätkä vain saksalaisia käyttäjiä.
Ratkaisu on merkittävä sovelluskehittäjille ja mobiilimainonnan yrityksille ympäri Eurooppaa. Lupakyselyn muoto vaikuttaa siihen, kuinka moni käyttäjä antaa luvan kohdennettua mainontaa palvelevaan datankäyttöön ja kuinka sujuvasti kehittäjät voivat yhdistää Applen järjestelmätason pyynnön omiin tietosuojaselvityksiinsä.
Perusvaatimus säilyy: kolmansien osapuolten sovellukset tarvitsevat käyttäjän luvan ennen kuin ne voivat toteuttaa kyseisiä yritysten välisen seurannan muotoja.
Sovinto muuttaa siis suostumuksen esittämistä ja käytännön kulkua, ei poista yksityisyydensuojaa. Applen on tehtävä omien palvelujensa ja kilpailevien sovellusten lupamenettelyistä vertailukelpoisempia eikä se saa suunnitella niitä tavalla, joka ohjaa käyttäjää tiettyyn vastaukseen.
Saksan ratkaisu on osa laajempaa eurooppalaista kiistaa siitä, voiko hallitseva alustayhtiö asettaa kilpailijoille tiukemmat datalupavaatimukset kuin omille palveluilleen.
Ranskan kilpailuviranomainen määräsi Applelle maaliskuussa 2025 150 miljoonan euron sakon ATT:n toteutuksesta. Viranomaisen mukaan itse tavoite pyytää käyttäjältä lupa seurantaan ei ollut ongelman ydin, vaan se, miten järjestelmä oli käytännössä toteutettu.
Italian kilpailuviranomainen määräsi myöhemmin Applelle 98,6 miljoonan euron sakon ja katsoi ATT-käytännön rajoittaneen kilpailua App Storessa sekä hyödyntäneen Applen määräävää asemaa.
Myös mainosrahoitteiset sovelluskehittäjät ja mainosalan toimijat, kuten Meta, ovat kritisoineet ATT:n kilpailuvaikutuksia ja tarvinneet tarkempaa dataa kohdennetun mainonnan mittaamiseen. Käytettävissä oleva näyttö tukee yleistä huolta epätasapuolisesta kilpailuasetelmasta, mutta ei vahvista erillistä, ajankohtaista Metan vaatimusta tässä saksalaisessa ratkaisussa.
Euroopan sääntelylinja alkaa hahmottua: yksityisyyttä suojaavat rajoitukset voivat olla perusteltuja, mutta hallitseva alusta joutuu tarkasteluun, jos se asettaa niiden avulla kilpaileville kehittäjille raskaamman suostumusmenettelyn kuin omille palveluilleen. Applen Saksassa hyväksymät muutokset pyrkivät vastaamaan tähän ongelmaan neutraaleilla kyselyillä, sujuvammalla lupapolulla ja pitkäkestoisella valvonnalla.