Boris Vujčićin viesti Dublinissa oli, että Euroopan tulisi vastata geopoliittiseen epävarmuuteen tiivistämällä yhteistyötä kotimarkkinoillaan, ei vetäytymällä maailmantaloudesta. EKP:n esittämät luvut viittaavat siihen, että rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen on edennyt euroalueella hitaammin kuin sen ja Yhdysvaltoje...
JulkaisijaMuokattu mallilla GPT-6 LunaKuvat luotu mallilla GPT Image 2
Research answer

Create a landscape editorial hero image for this Studio Global article: What did ECB Vice President Boris Vujcic argue at the Central Bank of Ireland’s Financial System Conference in Dublin on November 2, 2026, a. Article summary: Vujčić’s central argument was that Europe should respond to geopolitical fragmentation by integrating more deeply internally—not by closing itself off externally: a genuinely single market would strengthen both prosperit. Topic tags: general, government, general web, academic. Style: premium digital editorial illustration, source-backed research mood, clean composition, high detail, modern web publication hero. Use reference image context only for broad subject, composition, and topical grounding; do not copy the exact image. Avoid: logos, brand marks, copyrighted characters, real person likenesses, fake screenshots, UI text, readable text, watermarks, charts w
Euroopan keskuspankin (EKP) varapääjohtaja Boris Vujčić esitti 2. marraskuuta 2026 Dublinissa, että Euroopan vastaus maailman geopoliittiseen pirstaloitumiseen ei saisi olla sisäänpäin kääntyminen. Hänen mukaansa Euroopan tulisi syventää yhteistyötä omilla markkinoillaan ja pysyä samalla avoimena muulle maailmalle. Todella yhtenäinen sisämarkkina voisi vahvistaa sekä vaurautta että talouden kestävyyttä.31
Vujčićin esittelemät luvut nostivat esiin ristiriidan: Euroopan rahoitus on tiiviisti yhteydessä maailmanmarkkinoihin, mutta maiden väliset rahoitusmarkkinat ovat yhä hajanaiset. Käytännössä tämä voi tehdä eurooppalaisten yritysten kasvusta ja rahoituksen hankkimisesta rajojen yli vaikeampaa.19
31
EKP:n esityksen mukaan osakemarkkinoiden rajat ylittävän kaupankäynnin esteet vähenivät vuodesta 2014 euroalueen sisällä noin 12 prosenttiyksikköä. Euroalueen ja Yhdysvaltojen välillä laskua oli noin 25 prosenttiyksikköä.19 Vertailu viittaa siihen, että pääsy Yhdysvaltain osakemarkkinoille helpottui nopeammin kuin rahoituksen liikkuminen euroalueen sisällä.
Esityksessä nostettiin esiin myös muita eroja: eurooppalaisia säästöjä päätyy yhdysvaltalaisyritysten rahoittamiseen, Yhdysvaltain pääomasijoitukset ovat noin kuusinkertaiset EU:hun verrattuna, ja eurooppalaiset startup-yritykset muuttavat tai listautuvat muita todennäköisemmin ulkomaille.19
Vujčićin huoli ei ollut se, että kansainvälinen sijoittaminen olisi haitallista. Hänen mukaansa ongelma on, että eurooppalaisten yritysten voi olla kasvun myötä vaikea löytää kotiseudultaan vastaavanlaista rahoitusta. Tällöin Eurooppa turvautuu ulkopuolisiin markkinoihin saadakseen yrityksille pääomaa ja kasvun mahdollisuuksia.31
Vujčić liitti rahoitusmarkkinoiden yhdentymisen myös talouden kykyyn kestää iskuja. Esityksessä arvioitiin, että markkinat ja finanssipoliittiset tulonsiirrot tasaavat Yhdysvalloissa noin 70 prosenttia tuotantoon kohdistuvista häiriöistä, kun euroalueella osuus on noin 30 prosenttia. Pelkkien pääomamarkkinoiden arvioitiin tasaavan euroalueella vain 5–10 prosenttia häiriöistä.19
Esityksessä verrattiin myös yritysten investointeja. Kotimaisessa omistuksessa olevat eurooppalaisyritykset leikkasivat investointejaan koronapandemian aikana enemmän kuin kansainvälisesti omistetut verrokit. Lisäksi eurooppalaisyritykset vähensivät investointejaan öljyn hinnan noustessa, kun taas yhdysvaltalaisyrityksissä ei havaittu vastaavaa reaktiota.19
Vertailut sopivat ajatukseen, että laajempi pääsy rahoituksen ja sijoittajien piiriin voi auttaa yrityksiä kestämään talouden häiriöitä. Ne eivät kuitenkaan yksin osoita, että erot johtuisivat pelkästään rahoitusmarkkinoiden pirstaloitumisesta.
Vujčićin mukaan eri maiden säännöt, standardit ja menettelytavat vaikeuttavat yritysten toimintaa Euroopan rajojen yli. Hän kuvasi niiden vaikutusta sisäisiksi tulleiksi. EKP:n arvioissa sääntelyesteiden tulliekvivalentti on noin 67 prosenttia tavaroille ja 95 prosenttia palveluille. Kyse on esteiden laskennallisesta vaikutuksesta, ei todellisista tullimaksuista.31
32
Esityksessä tarkasteltiin myös skenaariota, jossa tällaisten esteiden vähentäminen kahdella prosentilla voisi pitkällä aikavälillä kompensoida osan Yhdysvaltain korkeampien tullien ennakoidusta vaikutuksesta. Arvion mukaan tullien odotettiin pienentävän bruttokansantuotetta 0,7 prosenttiyksikköä vuosina 2025–2027.19 Kyse on uudistusten mahdollisia vaikutuksia kuvaavasta arviosta, ei lupauksesta, että muutos varmasti tai välittömästi kattaisi tullien vaikutuksen.
Vujčićin ehdotukset keskittyivät siihen, että Euroopan markkinat toimisivat nykyistä yhtenäisemmin. Hän nosti esiin säästö- ja investointiunioon kuuluvia uudistuksia, kuten eurooppalaista talletussuojaa ja lähdeverotuksen yhdenmukaistamista. Niiden tarkoituksena olisi helpottaa rahoituksen liikkumista maiden välillä.31
Hän puhui myös eurooppalaisesta maksuinfrastruktuurista. Digitaalinen euro liittyy laajempaan keskusteluun Euroopan taloudellisesta omavaraisuudesta. Pontes puolestaan on eurojärjestelmän ratkaisu, joka yhdistää hajautetun tilikirjan teknologiaa hyödyntäviä markkina-alustoja TARGET-palveluihin. Sen avulla tokenisoituja tukkumarkkinatapahtumia voidaan selvittää keskuspankkirahassa.31
9
Puheen keskeinen ero oli avoimuuden ja riippuvuuden välillä. Vujčićin mukaan Euroopan ei tarvitse sulkeutua vahvistuakseen. Se tarvitsee yhtenäisemmät sisämarkkinat ja tiiviimmät rahoitusyhteydet, jotta avoimuutta tukee myös vahva toimintakyky Euroopan sisällä.31
Studio Global AI
This page includes a source-backed answer you can continue inside Studio Global.
Boris Vujčićin viesti Dublinissa oli, että Euroopan tulisi vastata geopoliittiseen epävarmuuteen tiivistämällä yhteistyötä kotimarkkinoillaan, ei vetäytymällä maailmantaloudesta.
Boris Vujčićin viesti Dublinissa oli, että Euroopan tulisi vastata geopoliittiseen epävarmuuteen tiivistämällä yhteistyötä kotimarkkinoillaan, ei vetäytymällä maailmantaloudesta. EKP:n esittämät luvut viittaavat siihen, että rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen on edennyt euroalueella hitaammin kuin sen ja Yhdysvaltojen välillä.
Vujčić ehdottaa muun muassa säästö ja investointiunioon liittyvien uudistusten edistämistä, rajat ylittävien esteiden vähentämistä ja eurooppalaisen maksamisen infrastruktuurin kehittämistä.[31]
Boris Vujčićin viesti Dublinissa oli, että Euroopan tulisi vastata geopoliittiseen epävarmuuteen tiivistämällä yhteistyötä kotimarkkinoillaan, ei vetäytymällä maailmantaloudesta. EKP:n esittämät luvut viittaavat siihen, että rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen on edennyt euroalueella hitaammin kuin sen ja Yhdysvaltoje...
JulkaisijaMuokattu mallilla GPT-6 LunaKuvat luotu mallilla GPT Image 2
Research answer

Create a landscape editorial hero image for this Studio Global article: What did ECB Vice President Boris Vujcic argue at the Central Bank of Ireland’s Financial System Conference in Dublin on November 2, 2026, a. Article summary: Vujčić’s central argument was that Europe should respond to geopolitical fragmentation by integrating more deeply internally—not by closing itself off externally: a genuinely single market would strengthen both prosperit. Topic tags: general, government, general web, academic. Style: premium digital editorial illustration, source-backed research mood, clean composition, high detail, modern web publication hero. Use reference image context only for broad subject, composition, and topical grounding; do not copy the exact image. Avoid: logos, brand marks, copyrighted characters, real person likenesses, fake screenshots, UI text, readable text, watermarks, charts w
Euroopan keskuspankin (EKP) varapääjohtaja Boris Vujčić esitti 2. marraskuuta 2026 Dublinissa, että Euroopan vastaus maailman geopoliittiseen pirstaloitumiseen ei saisi olla sisäänpäin kääntyminen. Hänen mukaansa Euroopan tulisi syventää yhteistyötä omilla markkinoillaan ja pysyä samalla avoimena muulle maailmalle. Todella yhtenäinen sisämarkkina voisi vahvistaa sekä vaurautta että talouden kestävyyttä.31
Vujčićin esittelemät luvut nostivat esiin ristiriidan: Euroopan rahoitus on tiiviisti yhteydessä maailmanmarkkinoihin, mutta maiden väliset rahoitusmarkkinat ovat yhä hajanaiset. Käytännössä tämä voi tehdä eurooppalaisten yritysten kasvusta ja rahoituksen hankkimisesta rajojen yli vaikeampaa.19
31
EKP:n esityksen mukaan osakemarkkinoiden rajat ylittävän kaupankäynnin esteet vähenivät vuodesta 2014 euroalueen sisällä noin 12 prosenttiyksikköä. Euroalueen ja Yhdysvaltojen välillä laskua oli noin 25 prosenttiyksikköä.19 Vertailu viittaa siihen, että pääsy Yhdysvaltain osakemarkkinoille helpottui nopeammin kuin rahoituksen liikkuminen euroalueen sisällä.
Esityksessä nostettiin esiin myös muita eroja: eurooppalaisia säästöjä päätyy yhdysvaltalaisyritysten rahoittamiseen, Yhdysvaltain pääomasijoitukset ovat noin kuusinkertaiset EU:hun verrattuna, ja eurooppalaiset startup-yritykset muuttavat tai listautuvat muita todennäköisemmin ulkomaille.19
Vujčićin huoli ei ollut se, että kansainvälinen sijoittaminen olisi haitallista. Hänen mukaansa ongelma on, että eurooppalaisten yritysten voi olla kasvun myötä vaikea löytää kotiseudultaan vastaavanlaista rahoitusta. Tällöin Eurooppa turvautuu ulkopuolisiin markkinoihin saadakseen yrityksille pääomaa ja kasvun mahdollisuuksia.31
Vujčić liitti rahoitusmarkkinoiden yhdentymisen myös talouden kykyyn kestää iskuja. Esityksessä arvioitiin, että markkinat ja finanssipoliittiset tulonsiirrot tasaavat Yhdysvalloissa noin 70 prosenttia tuotantoon kohdistuvista häiriöistä, kun euroalueella osuus on noin 30 prosenttia. Pelkkien pääomamarkkinoiden arvioitiin tasaavan euroalueella vain 5–10 prosenttia häiriöistä.19
Esityksessä verrattiin myös yritysten investointeja. Kotimaisessa omistuksessa olevat eurooppalaisyritykset leikkasivat investointejaan koronapandemian aikana enemmän kuin kansainvälisesti omistetut verrokit. Lisäksi eurooppalaisyritykset vähensivät investointejaan öljyn hinnan noustessa, kun taas yhdysvaltalaisyrityksissä ei havaittu vastaavaa reaktiota.19
Vertailut sopivat ajatukseen, että laajempi pääsy rahoituksen ja sijoittajien piiriin voi auttaa yrityksiä kestämään talouden häiriöitä. Ne eivät kuitenkaan yksin osoita, että erot johtuisivat pelkästään rahoitusmarkkinoiden pirstaloitumisesta.
Vujčićin mukaan eri maiden säännöt, standardit ja menettelytavat vaikeuttavat yritysten toimintaa Euroopan rajojen yli. Hän kuvasi niiden vaikutusta sisäisiksi tulleiksi. EKP:n arvioissa sääntelyesteiden tulliekvivalentti on noin 67 prosenttia tavaroille ja 95 prosenttia palveluille. Kyse on esteiden laskennallisesta vaikutuksesta, ei todellisista tullimaksuista.31
32
Esityksessä tarkasteltiin myös skenaariota, jossa tällaisten esteiden vähentäminen kahdella prosentilla voisi pitkällä aikavälillä kompensoida osan Yhdysvaltain korkeampien tullien ennakoidusta vaikutuksesta. Arvion mukaan tullien odotettiin pienentävän bruttokansantuotetta 0,7 prosenttiyksikköä vuosina 2025–2027.19 Kyse on uudistusten mahdollisia vaikutuksia kuvaavasta arviosta, ei lupauksesta, että muutos varmasti tai välittömästi kattaisi tullien vaikutuksen.
Vujčićin ehdotukset keskittyivät siihen, että Euroopan markkinat toimisivat nykyistä yhtenäisemmin. Hän nosti esiin säästö- ja investointiunioon kuuluvia uudistuksia, kuten eurooppalaista talletussuojaa ja lähdeverotuksen yhdenmukaistamista. Niiden tarkoituksena olisi helpottaa rahoituksen liikkumista maiden välillä.31
Hän puhui myös eurooppalaisesta maksuinfrastruktuurista. Digitaalinen euro liittyy laajempaan keskusteluun Euroopan taloudellisesta omavaraisuudesta. Pontes puolestaan on eurojärjestelmän ratkaisu, joka yhdistää hajautetun tilikirjan teknologiaa hyödyntäviä markkina-alustoja TARGET-palveluihin. Sen avulla tokenisoituja tukkumarkkinatapahtumia voidaan selvittää keskuspankkirahassa.31
9
Puheen keskeinen ero oli avoimuuden ja riippuvuuden välillä. Vujčićin mukaan Euroopan ei tarvitse sulkeutua vahvistuakseen. Se tarvitsee yhtenäisemmät sisämarkkinat ja tiiviimmät rahoitusyhteydet, jotta avoimuutta tukee myös vahva toimintakyky Euroopan sisällä.31
Studio Global AI
This page includes a source-backed answer you can continue inside Studio Global.
Boris Vujčićin viesti Dublinissa oli, että Euroopan tulisi vastata geopoliittiseen epävarmuuteen tiivistämällä yhteistyötä kotimarkkinoillaan, ei vetäytymällä maailmantaloudesta.
Boris Vujčićin viesti Dublinissa oli, että Euroopan tulisi vastata geopoliittiseen epävarmuuteen tiivistämällä yhteistyötä kotimarkkinoillaan, ei vetäytymällä maailmantaloudesta. EKP:n esittämät luvut viittaavat siihen, että rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen on edennyt euroalueella hitaammin kuin sen ja Yhdysvaltojen välillä.
Vujčić ehdottaa muun muassa säästö ja investointiunioon liittyvien uudistusten edistämistä, rajat ylittävien esteiden vähentämistä ja eurooppalaisen maksamisen infrastruktuurin kehittämistä.[31]