Lagarde varoittaa: Euroopan on aloitettava ja kasvettava eurooppalaisena tekoälyssä

Christine Lagarden viesti on yhtä aikaa varoitus ja toimintaohje: Euroopalla ei ole varaa jäädä tekoälyvallankumouksen ulkopuolelle. Hän kuvasi tekoälyä toiseksi digitaaliseksi vallankumoukseksi ja muistutti, että ensimmäisessä vallankumouksessa suuri osa tieto- ja viestintäteknologian kaupallisesta arvosta syntyi Euroopan ulkopuolella. Saman virheen toistaminen heikentäisi Euroopan tuottavuutta, innovaatioita ja strategista vaikutusvaltaa.

Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Eurooppalaiset yritykset investoivat jo tekoälyyn. Lagarden mukaan keskeinen riski on, etteivät Euroopan hajanaiset sisämarkkinat ja pääomamarkkinat anna näiden investointien levitä koko talouteen tai auta yrityksiä kasvamaan maailmanlaajuiseen mittakaavaan.

Tekoälyinvestoinnit kasvavat – mutta se on vasta alku

Lagarden viittaaman kyselytutkimuksen mukaan euroalueen yritykset odottavat kohdentavansa vuonna 2026 keskimäärin noin 9 prosenttia kaikista investoinneistaan tekoälyyn. Luku kertoo vahvasta kiinnostuksesta, ei siitä, että Eurooppa olisi jo voittanut tekoälykilpailun.

Euroopan keskuspankin muu aineisto viittaa siihen, että käyttöönotto etenee nopeasti: tekoälyä käyttävien työntekijöiden osuus kasvoi 26 prosentista vuonna 2024 aina 40 prosenttiin vuonna 2025. Toisessa puheessaan Lagarde kertoi digitaalisten palvelujen tarjoajien raportoivan kaksinumeroista kasvua yritysten ottaessa käyttöön tekoälytyökaluja. Tekoälyä hyödyntäneet yritykset olivat samalla saavuttaneet keskimäärin noin 4 prosentin tuottavuusparannuksia.

Kysymys ei siis ole vain siitä, ostavatko eurooppalaiset yritykset tekoälytyökaluja. Olennaista on, pystyvätkö ne käyttämään niitä tuottavasti, rahoittamaan kasvunsa ja laajentumaan yli rajojen ilman, että toiminta on siirrettävä muualle.

Kaksi estettä: hajanaiset markkinat ja pääoman puute

Lagarde nosti esiin kaksi toisiinsa liittyvää ongelmaa. Ensinnäkin Euroopan sisämarkkinat eivät ole digitaaliteknologioiden kannalta riittävän yhtenäiset. Kansalliset säädökset, oikeusjärjestelmät ja hallinnolliset vaatimukset voivat tehdä digitaalisen palvelun tarjoamisesta koko Euroopan unionissa huomattavasti monimutkaisempaa kuin toimimisesta yhdessä suuressa kansallisessa markkinassa.

Toiseksi Euroopan pääomamarkkinat ovat yhä hajanaiset. Tämä rajoittaa innovatiivisten yritysten saatavilla olevaa riskipääomaa siinä vaiheessa, kun ne ovat kasvamassa startup-yrityksistä suuremmiksi ja tarvitsevat laajempia pääomasijoituksia, kasvurahoitusta tai osakepääomaa.

Yhdessä nämä ongelmat synnyttävät Euroopalle niin sanotun scale-up-haitan. Lupaavan yrityksen voi olla vaikeampi laajentua rajojen yli, hankkia myöhäisen vaiheen rahoitusta tai listautua tehokkaasti eurooppalaisilla markkinoilla.

Lagarden puheisiin liittyvä aineisto ei tarjoa varmennettua määrällistä vertailua yritysten siirtymisestä pois Euroopasta tai rahoitusvajeen koosta, joten haitan tarkkaa laajuutta ei pidä liioitella. Huoli on silti selvä: Eurooppa voi synnyttää innovaatioita menettämättä kuitenkaan riittävästi niiden ympärille syntyvistä yrityksistä ja taloudellisesta arvosta.

Euroopan vanha kasvumalli rakoilee

Lagarde liitti tekoälykeskustelun laajempaan arvioon Euroopan taloudesta. Hänen mukaansa sodanjälkeinen kasvumalli perustui toisiaan vahvistaneisiin tekijöihin, jotka ovat nyt heikentymässä. Paineita aiheuttavat muun muassa lisääntyvät kaupan rajoitukset, verrattain korkeat energiakustannukset ja Kiinan vahvistunut asema teollisena kilpailijana.

Tekoäly on siksi tärkeämpi asia kuin pelkkä teknologia-ala. Jos eurooppalaiset yritykset pystyvät soveltamaan sitä teollisuudessa, palveluissa ja tutkimuksessa, tekoäly voi tukea tuottavuutta ja lieventää niitä tekijöitä, jotka tekevät perinteisestä vientivetoisesta mallista epävarmemman. EKP on kuvannut aineettomien investointien, kuten tekoälyinvestointien, kasvua mahdolliseksi puskuriksi euroalueen taloudelle epävarmuuden keskellä.

Lagarden viesti ei ole, että tekoäly yksin ratkaisisi Euroopan talousongelmat. Hänen painotuksensa on, että mittakaava, tuottavuus ja vahvempi eurooppalainen kapasiteetti ovat entistä tärkeämpiä, kun aiemmin kasvua tukeneet ulkoiset olosuhteet muuttuvat epävarmemmiksi.

Kotimainen kysyntä tuo talouteen kestävyyttä

Vaikeasta tilanteesta huolimatta Lagarde korosti kotimaista kysyntää euroalueen tärkeänä tukipilarina ja totesi viimeaikaisen kasvun kestäneen paremmin kuin laajemmat paineet olisivat voineet antaa olettaa.

Tämä on tärkeää myös tekoälyn kannalta. Euroopalla on suuri asiakaskunta, jossa yritykset voivat ottaa uusia teknologioita käyttöön. Suuri väestömäärä ei kuitenkaan automaattisesti muodosta yhtä markkinaa. Jotta kysyntä muuttuisi eurooppalaiseksi mittakaavaeduksi, yritykset tarvitsevat yhteisiä sääntöjä, helposti saatavaa rahoitusta ja vähemmän rajat ylittävän toiminnan esteitä.

Näin Eurooppa voisi ”aloittaa eurooppalaisena ja kasvaa eurooppalaisena”

Lagarden ehdottama politiikka keskittyy siihen, että Euroopan nykyinen koko saataisiin toimimaan enemmän yhtenäisen markkinan tavoin.

1. Digitaalisten sisämarkkinoiden syventäminen

Ensimmäinen askel olisi vähentää oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä, jotka vaikeuttavat rajat ylittävää toimintaa etenkin digitaalisilla aloilla. Tavoitteena olisi, että yritys voisi kehittää ja myydä palvelujaan eri puolilla Eurooppaa ilman, että sen täytyy rakentaa toimintamalliaan uusiksi jokaisessa jäsenmaassa.

2. Vapaaehtoinen EU Inc. -yhtiömuoto

Lagarde on kannattanut vapaaehtoista ja yhdenmukaistettua eurooppalaista yhtiömuotoa, josta käytetään usein nimitystä ”EU Inc.”. Sen avulla yritys voisi halutessaan perustaa ja johtaa toimintaansa yhtenäisemmän eurooppalaisen sääntelykehyksen alla sen sijaan, että se joutuisi navigoimaan kansallisten järjestelyjen kirjossa.

Ehdotuksen tarkoitus on helpottaa yritysten mahdollisuuksia ”aloittaa eurooppalaisena ja kasvaa eurooppalaisena”: perustaa yritys Euroopassa, palvella asiakkaita koko unionin alueella ja pysyä siellä myös kasvun kiihtyessä.

3. Pääomamarkkinoiden yhdentämisen loppuun saattaminen

Kolmas osa kokonaisuutta on Euroopan pääomamarkkinoiden syvempi yhdentyminen. Yhtenäisemmät markkinat helpottaisivat eri puolilta EU:ta tulevien säästöjen ohjautumista osakesijoituksiin, pääomasijoituksiin ja myöhemmän vaiheen kasvurahoitukseen.

Tekoäly-yrityksille rahoitus voi olla ratkaisevaa. Tuotteiden kehittäminen, erikoisosaajien palkkaaminen, infrastruktuurin rakentaminen ja kansainvälinen laajentuminen vaativat pääomaa pitkään alkuvaiheen startup-rahoituksen jälkeenkin.

Osakemarkkinoilla vaikea ristiriita

Lagarden varoitus esitettiin tilanteessa, jossa julkisilla markkinoilla näkyy ristiriita. Tekoälybuumi on nostanut teknologia-alan maailmanlaajuisia arvostustasoja lähelle dotcom-kuplan aikaisia lukemia, mikä on herättänyt kysymyksiä siitä, voiko innostus johtaa aikanaan jyrkkään korjausliikkeeseen.

Samaan aikaan Euroopan markkinarakenne on heikommin valmistautunut rahoittamaan ja pitämään alueella nopeasti kasvavia teknologiayrityksiä. Haasteita on siis kaksi: eurooppalaisten sijoittajien ja yritysten on saatava suurempi osuus tekoälyn mahdollisuuksista, mutta korkeat arvostukset eivät yksin todista pysyvästä taloudellisesta arvosta.

Lopputulos

Lagarden mukaan Euroopan tekoälyongelma ei johdu kunnianhimon tai yritysten investointihalukkuuden puutteesta. Ongelma on siinä, ettei suurta mutta jakautunutta markkinaa ole onnistuttu muuttamaan todelliseksi kasvumittakaavaksi.

Käyttöönotto kasvaa ja investointisuunnitelmat ovat merkittäviä: euroalueen yritykset aikovat kohdentaa tekoälyyn tänä vuonna noin 9 prosenttia kaikista investoinneistaan. Ilman sisämarkkinoiden esteiden vähentämistä, pääomamarkkinoiden syvempää yhdentämistä ja yksinkertaisempaa rajat ylittävää yhtiökehystä, kuten EU Inc. -mallia, eurooppalaiset innovaattorit voivat kuitenkin edelleen juuttua keksinnön ja laajentumisen väliin.

Lagarden johtopäätös on siksi käytännöllinen eikä vain teknologinen: Euroopan on tehtävä yrityksille helpommaksi aloittaa eurooppalaisena, rahoittaa eurooppalaisesti ja kasvaa eurooppalaisena ennen kuin toinen digitaalinen vallankumous synnyttää suurimman arvon muualla.