Jatkossa Kiinassa pääkonttoriaan pitävän yrityksen tytäryhtiö tarvitsee luvan kehittyneiden yhdysvaltalaisten tekoälysirujen hankintaan riippumatta siitä, missä maassa tytäryhtiö toimii tai ottaa tuotteet vastaan. Muutos kohdistuu erityisesti järjestelyihin, joissa kiinalaisyritykset käyttivät Malesiassa ja Singaporessa sijaitsevia tytäryhtiöitä.

Alan tarkkailijat ovat kuvanneet toimintatapaa ajatuksella, että sirujen sijasta ”viedään yritys” toiseen maahan . BIS mainitsi uusien lupavaatimusten piiriin kuuluvina tuotteina Nvidian Blackwell- ja Rubin-sukujen sirut sekä AMD:n MI350x-kiihdyttimet .

BIS:n edustajan mukaan ohjeistus selkeyttää ”vuodesta 2023 voimassa olleita vientilupavaatimuksia” . Teollisuusanalyytikot ja Reutersin raportointi ovat kuitenkin tulkinneet muutoksen myös merkiksi siitä, että aiemmassa valvonnassa oli merkittävä aukko .

Miten aukko syntyi toukokuussa 2025?

Bidenin hallinto julkaisi AI Diffusion Rule -säännön 15. tammikuuta 2025. Sen vaatimusten oli määrä tulla voimaan 15. toukokuuta . Tavoitteena oli rajoittaa kehittyneiden tekoälysirujen maailmanlaajuista saatavuutta ja estää niiden ohjautuminen kielletyille loppukäyttäjille, erityisesti Kiinan sotilas- ja tiedustelutoimijoille.

Trumpin hallinto perui säännön toukokuussa 2025 ennen kuin se ehti kokonaan voimaan. Kauppaministeriön apulaisministeri Jeffery Kessler ohjeisti samalla BIS:n valvontaviranomaisia olemaan soveltamatta sääntöä, kunnes sen tilalle laadittaisiin uusi versio .

Korvaavaa sääntöä ei seuraavan vuoden aikana tullut. Näin syntyi noin vuoden mittainen valvonnan katkos. Koska peruttu sääntö ei ollut selvästi sulkenut ulkomaisten tytäryhtiöiden kautta kulkevaa hankintakanavaa, kiinalaisyritykset pystyivät tilaamaan kehittyneitä siruja ilman vientilupaa . Foundation for Defense of Democracies -ajatushautomo kuvasi päätöstä kauppaministeriön suorittamaksi ”korkean suorituskyvyn sirujen myynnin osittaiseksi valvonnan keskeyttämiseksi kiinalaisyrityksille” .

Satojatuhansia siruja saattoi liikkua aukon aikana

Reuters kertoi sirualan lähteisiin vedoten, että porsaanreiän kautta on voinut päätyä kiinalaisille toimijoille satojatuhansia kehittyneitä siruja vuoden mittaisen sääntelyaukon aikana . Kyseisiin tuotteisiin kuuluvat Nvidian Blackwell- ja Rubin-prosessorit sekä AMD:n MI350x-kiihdyttimet .

Tarkkaa määrää ei tiedetä, eikä sitä välttämättä koskaan pystytä selvittämään. BIS:n ohjeistuksessa todetaan nimenomaisesti, että yritykset voivat ”jatkaa jo hankittujen komponenttien käyttöä” . Jo Kiinaan tai kiinalaisiin kytkeytyneille toimijoille toimitetut sirut jäävät siis niiden haltuun. Myös aiemmin luvitetut, alemman suorituskykyluokan sirukaupat voivat jatkua aiempien ehtojen mukaisesti .

Kiina: Yhdysvallat horjuttaa toimitusketjuja

Kiinan kauppaministeriö reagoi 4. kesäkuuta. Ministeriön tiedottaja He Yongqian sanoi, että Yhdysvaltojen ”vientivalvonnan väärinkäyttö on vakavasti heikentänyt maailmanlaajuisten puolijohdeteollisuuden ja toimitusketjujen vakautta” . Kiina kertoi olevansa erittäin huolestunut Yhdysvaltojen toimista ja kehotti Washingtonia ”korjaamaan käytäntöjään” .

Lausunto jatkaa Kiinan viranomaisten tuttua linjaa. Peking on syyttänyt Washingtonia vientivalvonnan ”aseellistamisesta” ja käyttämisestä teknologisen hegemonian välineenä ainakin lokakuusta 2022 lähtien .

Kiina torjui myös OECD:n tukiraportin

Samana päivänä Kiinan kauppaministeriö kommentoi erikseen Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n raporttia teollisuustuista. Raportin mukaan kiinalaiset teollisuusyritykset saavat kolmesta kahdeksaan kertaa enemmän valtiontukia kuin OECD-maiden verrokit .

OECD:n MAGIC-tietokanta seuraa 525 suuren valmistusyrityksen saamia tukia eri aloilla, puolijohdeteollisuus mukaan lukien. Tietokannan mukaan 15 keskeisellä teollisuudenalalla myönnettiin vuonna 2024 yhteensä 108 miljardin dollarin edestä teollisuustukia .

Kiinan kauppaministeriön mukaan raportti ”ei perustu riittävän täsmällisiin käsitemääritelmiin”, sen otanta on puolueellinen ja johtopäätökset yksipuolisia sekä mielivaltaisia . Ministeriö katsoi, ettei tukien määritelmälle ole raportissa yhtenäisiä mittaus- ja tilastointistandardeja ja että lähestymistapa poikkeaa Maailman kauppajärjestön WTO:n kaltaisista monenvälisistä puitteista .

Kiinan mukaan sen yritysten kasvava markkinaosuus perustuu valtiontukien sijaan mittakaavaetuihin, tuotannon tehokkuuteen ja teknologian jatkuvaan kehitykseen .

Teknologiakamppailun laajempi ongelma

Tapaus tuo esiin Yhdysvaltojen vientivalvonnan rakenteellisen haasteen: yhden hallinnon laatimat säännöt voidaan purkaa seuraavan hallinnon aikana. Tällöin vastustajalle syntyy nopeasti tilaisuus hyödyntää epäselvää siirtymävaihetta.

AI Diffusion Rule -säännön peruminen oli osa laajempaa kehitystä. Myös niin sanottu 50 Percent Affiliates Rule, joka velvoitti BIS:n tutkimaan yrityksiä, joilla on merkittäviä omistusyhteyksiä mustalle listalle asetettuihin kiinalaisyrityksiin, keskeytettiin kokonaiseksi vuodeksi pian julkistamisensa jälkeen .

Toukokuun 31. päivän ohjeistus on kuitenkin rajattu toimi eikä kaikenkattava kielto. Sitä on kuvattu olemassa olevien sääntöjen täytäntöönpanon täsmennykseksi, ei laajaksi vientikielloksi . Jo toimitettuja tuotteita ei vedetä takaisin, ja aiemmin luvitetut alemman tason sirutoimitukset voivat jatkua . Näin kauppaministeriö voi osoittaa tiukentavansa valvontaa ilman, että käynnissä oleva kauppadiplomatia joutuu välittömään kriisiin.

Avoimeksi jää, estääkö uusi tulkinta tehokkaasti tulevan kiertämisen. Kiinalaisyritykset käyttivät valvontakatkon aikana tarkoituksellisesti kolmansissa maissa sijaitsevia tytäryhtiöitä . Lisäksi monikansallisten yritysrakenteiden monimutkaisuus jättää yhä oikeudellisia tulkintakysymyksiä sen ympärille, miten emoyhtiön kansallisuuteen perustuvat lupavaatimukset käytännössä sovelletaan.

Jatkossa Kiinassa pääkonttoriaan pitävän yrityksen tytäryhtiö tarvitsee luvan kehittyneiden yhdysvaltalaisten tekoälysirujen hankintaan riippumatta siitä, missä maassa tytäryhtiö toimii tai ottaa tuotteet vastaan. Muutos kohdistuu erityisesti järjestelyihin, joissa kiinalaisyritykset käyttivät Malesiassa ja Singaporessa sijaitsevia tytäryhtiöitä.

Alan tarkkailijat ovat kuvanneet toimintatapaa ajatuksella, että sirujen sijasta ”viedään yritys” toiseen maahan . BIS mainitsi uusien lupavaatimusten piiriin kuuluvina tuotteina Nvidian Blackwell- ja Rubin-sukujen sirut sekä AMD:n MI350x-kiihdyttimet .

BIS:n edustajan mukaan ohjeistus selkeyttää ”vuodesta 2023 voimassa olleita vientilupavaatimuksia” . Teollisuusanalyytikot ja Reutersin raportointi ovat kuitenkin tulkinneet muutoksen myös merkiksi siitä, että aiemmassa valvonnassa oli merkittävä aukko .

Miten aukko syntyi toukokuussa 2025?

Bidenin hallinto julkaisi AI Diffusion Rule -säännön 15. tammikuuta 2025. Sen vaatimusten oli määrä tulla voimaan 15. toukokuuta . Tavoitteena oli rajoittaa kehittyneiden tekoälysirujen maailmanlaajuista saatavuutta ja estää niiden ohjautuminen kielletyille loppukäyttäjille, erityisesti Kiinan sotilas- ja tiedustelutoimijoille.

Trumpin hallinto perui säännön toukokuussa 2025 ennen kuin se ehti kokonaan voimaan. Kauppaministeriön apulaisministeri Jeffery Kessler ohjeisti samalla BIS:n valvontaviranomaisia olemaan soveltamatta sääntöä, kunnes sen tilalle laadittaisiin uusi versio .

Korvaavaa sääntöä ei seuraavan vuoden aikana tullut. Näin syntyi noin vuoden mittainen valvonnan katkos. Koska peruttu sääntö ei ollut selvästi sulkenut ulkomaisten tytäryhtiöiden kautta kulkevaa hankintakanavaa, kiinalaisyritykset pystyivät tilaamaan kehittyneitä siruja ilman vientilupaa . Foundation for Defense of Democracies -ajatushautomo kuvasi päätöstä kauppaministeriön suorittamaksi ”korkean suorituskyvyn sirujen myynnin osittaiseksi valvonnan keskeyttämiseksi kiinalaisyrityksille” .

Satojatuhansia siruja saattoi liikkua aukon aikana

Reuters kertoi sirualan lähteisiin vedoten, että porsaanreiän kautta on voinut päätyä kiinalaisille toimijoille satojatuhansia kehittyneitä siruja vuoden mittaisen sääntelyaukon aikana . Kyseisiin tuotteisiin kuuluvat Nvidian Blackwell- ja Rubin-prosessorit sekä AMD:n MI350x-kiihdyttimet .

Tarkkaa määrää ei tiedetä, eikä sitä välttämättä koskaan pystytä selvittämään. BIS:n ohjeistuksessa todetaan nimenomaisesti, että yritykset voivat ”jatkaa jo hankittujen komponenttien käyttöä” . Jo Kiinaan tai kiinalaisiin kytkeytyneille toimijoille toimitetut sirut jäävät siis niiden haltuun. Myös aiemmin luvitetut, alemman suorituskykyluokan sirukaupat voivat jatkua aiempien ehtojen mukaisesti .

Kiina: Yhdysvallat horjuttaa toimitusketjuja

Kiinan kauppaministeriö reagoi 4. kesäkuuta. Ministeriön tiedottaja He Yongqian sanoi, että Yhdysvaltojen ”vientivalvonnan väärinkäyttö on vakavasti heikentänyt maailmanlaajuisten puolijohdeteollisuuden ja toimitusketjujen vakautta” . Kiina kertoi olevansa erittäin huolestunut Yhdysvaltojen toimista ja kehotti Washingtonia ”korjaamaan käytäntöjään” .

Lausunto jatkaa Kiinan viranomaisten tuttua linjaa. Peking on syyttänyt Washingtonia vientivalvonnan ”aseellistamisesta” ja käyttämisestä teknologisen hegemonian välineenä ainakin lokakuusta 2022 lähtien .

Kiina torjui myös OECD:n tukiraportin

Samana päivänä Kiinan kauppaministeriö kommentoi erikseen Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n raporttia teollisuustuista. Raportin mukaan kiinalaiset teollisuusyritykset saavat kolmesta kahdeksaan kertaa enemmän valtiontukia kuin OECD-maiden verrokit .

OECD:n MAGIC-tietokanta seuraa 525 suuren valmistusyrityksen saamia tukia eri aloilla, puolijohdeteollisuus mukaan lukien. Tietokannan mukaan 15 keskeisellä teollisuudenalalla myönnettiin vuonna 2024 yhteensä 108 miljardin dollarin edestä teollisuustukia .

Kiinan kauppaministeriön mukaan raportti ”ei perustu riittävän täsmällisiin käsitemääritelmiin”, sen otanta on puolueellinen ja johtopäätökset yksipuolisia sekä mielivaltaisia . Ministeriö katsoi, ettei tukien määritelmälle ole raportissa yhtenäisiä mittaus- ja tilastointistandardeja ja että lähestymistapa poikkeaa Maailman kauppajärjestön WTO:n kaltaisista monenvälisistä puitteista .

Kiinan mukaan sen yritysten kasvava markkinaosuus perustuu valtiontukien sijaan mittakaavaetuihin, tuotannon tehokkuuteen ja teknologian jatkuvaan kehitykseen .

Teknologiakamppailun laajempi ongelma

Tapaus tuo esiin Yhdysvaltojen vientivalvonnan rakenteellisen haasteen: yhden hallinnon laatimat säännöt voidaan purkaa seuraavan hallinnon aikana. Tällöin vastustajalle syntyy nopeasti tilaisuus hyödyntää epäselvää siirtymävaihetta.

AI Diffusion Rule -säännön peruminen oli osa laajempaa kehitystä. Myös niin sanottu 50 Percent Affiliates Rule, joka velvoitti BIS:n tutkimaan yrityksiä, joilla on merkittäviä omistusyhteyksiä mustalle listalle asetettuihin kiinalaisyrityksiin, keskeytettiin kokonaiseksi vuodeksi pian julkistamisensa jälkeen .

Toukokuun 31. päivän ohjeistus on kuitenkin rajattu toimi eikä kaikenkattava kielto. Sitä on kuvattu olemassa olevien sääntöjen täytäntöönpanon täsmennykseksi, ei laajaksi vientikielloksi . Jo toimitettuja tuotteita ei vedetä takaisin, ja aiemmin luvitetut alemman tason sirutoimitukset voivat jatkua . Näin kauppaministeriö voi osoittaa tiukentavansa valvontaa ilman, että käynnissä oleva kauppadiplomatia joutuu välittömään kriisiin.

Avoimeksi jää, estääkö uusi tulkinta tehokkaasti tulevan kiertämisen. Kiinalaisyritykset käyttivät valvontakatkon aikana tarkoituksellisesti kolmansissa maissa sijaitsevia tytäryhtiöitä . Lisäksi monikansallisten yritysrakenteiden monimutkaisuus jättää yhä oikeudellisia tulkintakysymyksiä sen ympärille, miten emoyhtiön kansallisuuteen perustuvat lupavaatimukset käytännössä sovelletaan.